Rehellisesti: oletko koskaan kokenut ihastumisen tunteita työkaveria kohtaan?
Kiinnostaa tietää, kuinka yleistä on. Itse olen helposti ihastuvaa sorttia vaikka parisuhteessa olenkin, tottunut siihen että näitä tulee ja menee...
Kysymys otsikossa.
Kommentit (29)
Olen! Olin palavasti ihastunut pidemmän aikaa ja pitkän jahkailun jälkeen uskalsin tehdä peliliikkeen. Selvisi että mieskin oli ollut ihastunut kauan.
Nyt ollaan seurusteltu reilut 4 vuotta ja 3 viikon päästä muutetaan yhteen. :)
Kyllä. Moneenkin. Osa on edennyt suhteeksi.
Kyllä. Oon töissä avokonttorissa ja olin pitkään ihastunut (ehkä vieläkin vähän) noin 40v perheelliseen mieheen. Se varmaan tajusi kun tuijottelin sitä usein. Meidän välillä ei koskaan tapahtunut mitään, paitsi tanssittiin yhdessä viime vuoden pikkujouluissa. Olin niin lähellä tunnustaa hänelle tunteeni tuolloin, onneksi kuitenkin pidin suuni kiinni.
N24
Pari kertaa, juu. Se on kylläkin mennyt ohi ajan myötä onneksi.
Olen 36-vuotiaana, peheellisenä. Kaksi vuotta kaikoihastusta ja sitten tunteet julki, aviero ja suhde. Olen rakastunut.
Olen monesti. Miehet on kuitenkin olleet varattuja joten ihastukset on aina menneet ohi. En tiedä onko miehet aina tienneet edes asiasta, luultavasti ei.
Kyllä. Ovat kuitenkin aina olleet ohimeneviä tunteita.
Kyllä. Kummatkin perheellisiä. Toinen, mies, vahingossa paljasti epäsuorasti tunteensa.
Piti tehdä enemmän etätöitä ja ohittaa tunteet ja keskittyä kotiin.
Tunteet menevät ohi, kun niitä ei ruoki. Meillä kotona on kaikki hyvin. Ihmettelin miten ihastuminen oli edes mahdollista .
23-vuotiaana vastavalmistuneena nuorena sairaanhoitajana (ja sinkkuna) ensimmäiseen työpaikkaani pieneen sairaalaan tuli sivaria suorittamaan 20-vuotias söpö poika huoltomiesten tiimiin apulaiseksi. Jotain pientä säätöä siitä syntyi, lähinnä työajalla, mutta ei mitään sen kummempaa.
Joo. Nytkin 10 vuotta nuorempaan mieheen :(
En, eikä mulla ole ollut ikinä naisia työkavereina.
Joku lehti kerää aineistoa aiheeseen. Saapahan taas avioerotilastoja nousemaan ja lapset voimaan entistä huonommin.
Rehellisesti: olen. Mutta siitä ei onneksi tullut mitään.
Vierailija kirjoitti:
23-vuotiaana vastavalmistuneena nuorena sairaanhoitajana (ja sinkkuna) ensimmäiseen työpaikkaani pieneen sairaalaan tuli sivaria suorittamaan 20-vuotias söpö poika huoltomiesten tiimiin apulaiseksi. Jotain pientä säätöä siitä syntyi, lähinnä työajalla, mutta ei mitään sen kummempaa.
Joo mä muistelen vieläkin lämmöllä niitä pikanussimisia varastossa ja vessassa sun kanssa.
Se mies
Olen, kerran. Olin itse silloin pitkässä parisuhteessa, mutta ihastuin palavasti yhteen itseäni nuorempaan työkaveriin. Mies lyöttäytyi usein seuraani ruokatunnilla ja luulin, että hän oli ihastunut (myöhemmin kävi kyllä ilmi ettei ollut). Jotenkin omat tunteet heräsi överisti ja haaveilin hänestä päivin öin. En kertonut ihastuksestani kenellekään, en edes kohteelle. Tunne meni ohi puolisen vuotta sen jälkeen, kun olin jättänyt kyseisen työpaikan.
Jep. Nyt 13 vuotta naimisissa.:) Samassa työssä oltiin lopulta vain puolitoista vuotta.