miksi ohmiset eroavat nykyisellään niin usein?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eroavat ja rikkinäisiä lapsia on yhä enemmän.

Ero koskettaa lapsia syvästi. Monelle ero on kohtalokas ja se voi altistaa pahoille, eritoten psyykkiselle ongelmille.

On tunnettua, että lasten psykiatriset ongelmat ovat räjähtäneet ympäri Suomea.

Monelle lapselle myös vanhempien riitaisa avioliitto on kohtalokas ja voi altistaa psyykkisille ongelmille. 

Toki erotaankin varmasti joskus liian kepeästi, mutta perussyy on se, että mennään naimisiin liian kevyin perustein, tehdään lapsia vaikka suhteen perusta on muutenkin hutera.

Kevyesti eroavat unohtavat sen vihkiessä sanotun TAHDON tarkoittavan myös vastoinkäymisten aikana tahtomista. Helppo se on tahtoa, kun kaikki menee hyvin, mutta elämään kuuluu huonostimenoakin.

Aika moni liitto hajoaa muuhun kuin pettämiseen. Ja näitä muita syitä on ihan liikaa. Tylsyys. Kasvettiin erilleen. Halu tuntea rakastumisen tunne uudestaan. Jne. Ja niin jatkuu suhteesta toiseen.

Jaa, en tiedä, kun itse olen eronnut vain kerran. Keitä nämä sitten ovat, jotka ihan usein eroavat? 

Meidän tuttavapiiristä suurin osa eroista johtuu miehen neljän- tai viidenkympin villityksestä tms. Löydetään uusi nuorempi nainen ja aika pikaisella aikataululla vaimo ja 1-4 lasta jätetään ihmettelemään mitä tapahtui.

Vierailija kirjoitti:

Lisään kommenttiini vielä. Kaikkein pelottavinta on se skenaario, että eroamisesta, kumppanin vaihtamisesta uuteen ja lasten tekemisestä vähän sinne tänne, tulee uusi tavanomainen toimintamalli. Hyväksytty, ei mikään kummallinen juttu. Hirveää kyllä.

Kannatan täysillä sitä, että ihmisillä todellakin on oikeus omaan onneen ja erota, jos kumppanin kanssa on liian vaikeaa. Mutta tästä olen kyllä samaa mieltä. Jos ne lapset on tehty yhden ihmisen kanssa ja sitten tulee ero, niin ei niitä tarvi jumankauta alkaa väsäämään heti sen uudenkin kumppanin kanssa, vaikka kuinka olisi kaikki ruusunpunaista ja "vauva yhdistää meidät". Lapsia vain yhden ihmisen kanssa ja that's it, siinäkin on jo tarpeeksi sovittelemista kun vanhat ja uudet kumppanit ja heidän lapset entistensä kanssa etsivät paikkaa paletissa, ilman että aletaan vielä uuteen suhteeseen tekemään lapsia, ja sitten erotaan siitäkin ihmisestä, koska ei sekään nyt ollut 100 % sitä mitä minä kumppaniltani haluan...

Naiset lukemaan romanttista kultasarjaa sohvalle. Monet naiset kaipaavat epärealistista rakkautta. Vaikka kaikki olisi hyvin, se ei riitä. Kuviteltu tyhjyydentunne(ei elämä ole kivaa kuin puppulehdissä) riittää rikkomaan kodin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on mahdollista. Ei ole pakko olla yhdessä hammasta purren koska on yhteinen asuntolaina ja tuli valittua 20v sitten itselle se väärä.

Tärkeimpänä syynä pidän kohonnutta elintasoa ja siitä että naiset pärjäävät lastensa kanssa taloudellisesti ihan hyvin ilman puolisoakin. Kenenkään ei enää taloudellisen pakon takia tarvitse asua toisen kanssa yhdessä.

En usko että ennen oltiin yhtään sen onnellisempia, tai nyt onnettomampia, vaan ihmiset uskaltavat ehkä rohkeammin tehdä muutoksia, jos elämä ei sellaisenaan tyydytä.

Ja tuo että lapsille olisi hyvästä se että isä ja äiti ovat yhdessä -  mieti vielä uudelleen minkälaisen parisuhteen mallin lapset siitä saavat, jos vanhemmilla ei ole enää mitään muuta yhteistä kuin sama osoite. 

Varmasti parempi parisuhteen malli kuin se, ettei ole parisuhdetta. Tottakai arkeen kuuluu riitoja ja huonoja tunteitakin. Miestenkin täytyy tietty ottaa vastuuta.

Vierailija kirjoitti:

Naiset lukemaan romanttista kultasarjaa sohvalle. Monet naiset kaipaavat epärealistista rakkautta. Vaikka kaikki olisi hyvin, se ei riitä. Kuviteltu tyhjyydentunne(ei elämä ole kivaa kuin puppulehdissä) riittää rikkomaan kodin.

Miehen "kaikki on hyvin" ei ole useinkaan sama kuin naisen. Miehelle kaikki on usein hyvin, kun ruokahuolto pelaa, kun molemmat nyhjää illat kotona kännykkään räpläten, kun eukolle tuo kukkia naistenpäivänä, nainen varaa matkan jonnekin ulkomaille kerran vuodessa, toisinaan on seksiä joka johtaa miehen orgasmiin ja jos vaimo ei kauheasti nalkuta. Nainen tuossa kaikessa saattaa kaivata myös keskusteluyhteyttä, miehen aloitteellista otetta vaikkapa sen yhteisen loman suunnittelussa, mieheltäkin osallistumista ruoanlaittoon (saattaa se käydä kaupassa, mutta valtaosan aterioista kuitenkin suunnittelee yleensä nainen, ja se on aika työlästä usein jo sekin, jos se on aina omalla vastuulla että mitähän sitä laittaisi), huomioivaa rakastelua ja sen semmoista "pientä". Näistä saattaa koittaa toisinaan huomauttaa, jolloin mies kuittaa että et aina viittis nalkuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset lukemaan romanttista kultasarjaa sohvalle. Monet naiset kaipaavat epärealistista rakkautta. Vaikka kaikki olisi hyvin, se ei riitä. Kuviteltu tyhjyydentunne(ei elämä ole kivaa kuin puppulehdissä) riittää rikkomaan kodin.

Miehen "kaikki on hyvin" ei ole useinkaan sama kuin naisen. Miehelle kaikki on usein hyvin, kun ruokahuolto pelaa, kun molemmat nyhjää illat kotona kännykkään räpläten, kun eukolle tuo kukkia naistenpäivänä, nainen varaa matkan jonnekin ulkomaille kerran vuodessa, toisinaan on seksiä joka johtaa miehen orgasmiin ja jos vaimo ei kauheasti nalkuta. Nainen tuossa kaikessa saattaa kaivata myös keskusteluyhteyttä, miehen aloitteellista otetta vaikkapa sen yhteisen loman suunnittelussa, mieheltäkin osallistumista ruoanlaittoon (saattaa se käydä kaupassa, mutta valtaosan aterioista kuitenkin suunnittelee yleensä nainen, ja se on aika työlästä usein jo sekin, jos se on aina omalla vastuulla että mitähän sitä laittaisi), huomioivaa rakastelua ja sen semmoista "pientä". Näistä saattaa koittaa toisinaan huomauttaa, jolloin mies kuittaa että et aina viittis nalkuttaa. 

Jätät tekemättä ruuan. Lapset ei kuole, vaikka veisit ne syömään hampurilaisia jonkin aikaa. Et pese miehen pyykkiä. Teet selväksi, ettet ole talouskone muuten kuin nalkuttamalla. Se menee ohi korvien..

Up

Erotaan kyllä nykyään helpolla. Itsekin erosin helpolla. En tiedä kadunko... mies kyllä oli täys k**ipää, mutta niin kyllä mäkin loppuajasta. Lasten takia harmittaa edelleen valtavasti, koska en kyllä näe, että meininki olisi mitenkään parantunut eron jälkeen... päinvastoin, entinen mieheni lähettelee herja- ja uhkausviestejä. Eli mä voin entistä pahemmin, joka varmasti heijastuu lapsiin. Että olepa tässä sitten kasvattajana esimerkillinen.

Kannattaa todellakin harkita, kenen kanssa niitä lapsia tekee! Ja entisen miehen olin tuntenut vuosia itsekin, mutta näin kävi.

Erittäin hyvin sanottu, nro 31.