Olipa sattuvasti sanottu...
Meillä esikoinen 1v7kk opettelee ahkerasti puhumaan ja sieltä tuleekin jo vaikka mitä juttua, vaikka harvemmin mitään kamalan järkevää. Näistä tulee tietysti usein aika hassuja juttuja, ja oiski kiva kuulla mitä teille on sattunu. Tässä pari esimerkkiä meidän arjesta:
Aamulla poika sanoi jotain vähemmän järkevää taas vaihteeksi ja minä siihen totesin painokkaasti että " aijjaa" . No, nyt sitä " aijjaa" :ta on saanu kuulla koko päivän ja samalla epäilevällä äänenpainolla.
" Kerääppä lelut" - " aijjaa"
" Tuutko syömään?" - " aijjaa"
" Nyt olis aika mennä päiväunille" - " aijjaa"
jne.
Vielä parempi juttu on oikeestaan tää:
Meillähän syötiin pääsiäismunia niinku monessa muussakin perheessä ja tämä taapero tietysti innostu niistä ja oppi pyytämään lisää.
Toinen viimeaikainen juttu on ollu piiloleikit ja aina kun pojalta kysyy että minne oot menoossa, se toteaa menevänsä piiloon.
No, vähemmän hauskaa oli ollu kuulemma eilen kaupassa isin kanssa kun poika oli huudellu koko ajan että " pilluu, munaa, pilluu, munaa!" :)
Kommentit (34)
Tyttömme on viljellyt näitä ihania pikkujuttuja noin vuoden ajan, repertuaarista löytyvät mm.
- aijaa
- no ei _tosiaan_!
- varmaan joo
- hyvänen aika, isä!
- mikäsenytolikaan (kun ei tiedä jotain sanaa)
Tyttömme 1v 5kk ikäisenä sanoi osuvasti, kun automme oli mennyt rikki ja mieheni sitä laittoi kuntoon:
Auto ikki. Isi koijjaa. Ei taittaa. Eli auto rikki, isi korjaa, ei haittaa. Isi on edelleen se, joka saa KAIKEN korjattua, ainakin tytön mielestä. Oikea ihmemies siis =)
poikani kanssa.
Meikkasin ja poika seurasi kiinnostuneena vierestä ja kaiveli meikkipussia.
- Äiti, mikä tämä on?
- Ripsiväri.
- Äiti, mitä sillä tehdään?
- Laitetaan väriä ripsiin.
- Äiti, mikä tämä on?
- Poskipuna.
- Mitä silllä tehdään?
- Laitetaan punaa poskiin.
- Äiti mikä tämä on?
- Valokynä.
- Sillä laitetaan valot päälle.
Kyllä nauratti.
Sitten on alkanut sellainen vaihe, että poika sanoo (hellyttävällä äänellä) Tämä olis...
Eilen sanoi ruokapöydässä Tämä olis äiti. Minä siihen, että no mikäs tämä olis (itseäni tarkoitin). Sinä olisit minä, vastasi poika.
Enitenhän yleensä itseä naurataa nuo oman taaperon höpöttelyt, minä opetin tytölle lorua " ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun" , tyttö siis 2v4kk pian. Tyttö mietti hetken ja sanoi sitten iloinen hymy kasvoillaan että " ärrän takkuun" , sanojen välissä iloinen illistys :)
Nyt nauraa jo valmiiksi kun alkaa tuota kertomaan, kun huomasi että meitä vanhempia nauratti!
On opetettu, että kaikkea pitää maistaa. Tämä koskee myös äitiä, vaikka äiti vuosien kokemuksesta tietää, ettei tykkää ketsupista ;)
" Maista vaan, varmasti tykkäät, se on hyvää!"
Ruoan jälkeen likka
- tarkistaa, onko lautanen tyhjä (vaikka meillä ei sitä vaaditakaan)
- kysyy, mitä sanotaan (kiitos)
- sanoo, että äiti voi nousta pöydästä
- ja usein lisää, että " voit mennä vaikka sohvalle köllimään, jos sua väsyttää" (näin on viime aikoina käynyt).
Kaiken opettamansa saa siis näemmä takaisin.
Meidän poika 2,5 v heitti lippiksen aina ulkona pois ja sanoi " äiti ei sitä tarvii, ei sieltä taivaalta tule piikkejä" . Laitoin vaan lippistä takaisin ja sanoin höpö höpö, kunnes tajusin, mistä oli kyse.. Joku oli varoitellut poikaa, että pitää olla lippis päässä, ettei tule auringonpistosta!
Jokunen aika sitten vaihdoin turvaistuimia autosta toiseen ja laitoin toisen siksi aikaa kuskin penkille. Poika katseli sitä ja kysyi hämmästyneenä " äiti, ajanko minä?"
Yksi päivä kerroin pojalle, kuinka häntä rakastan, hän vastasi oikein huolellisesti ääntäen " voi äiti, onpas ihanaa, kun sinä rakastat minua!"
Melkein joka päivä kyllä tulee jotain hauskaa, mutta ei niitä enää muista.. Pitäisi varmaan kirjata ylös noita helmiä!
Voisin kuvitella oman poikani sanovan vastaavaa.
Kiitos tarinoista, hauskoja olivat!
Hilpeää kevättä ja kesää taaperoiden kanssa!
mutta (anteeksi, jos olen tosikko) mistä ihmeestä 1 v. 7 kk. on oppinut nuo alapään sanat?? Meidän neiti 1 v. 4 kk. ei ole niitä eläessään vielä kuullut...
Siis poika yritti sanoa " piiloon" , ja äänsi sen väärin. Toinen sana tuli siis pääsiäismunasta, hän tahtoi kaupasta pääsiäismunia ja huusi siksi näin.
nyt kun luen uudestaan tekstini, niin se ei taidakaan olla kovin selvä. Meidän poika ei siis tosiaankaan tiedä vielä mitään näistä alapään asioista, eikä ole niitä sanoja ikinä kuullutkaan. Vitsin pitikin olla siinä että hän huutelee tuommoisia sanoja tietämättä näistä asioista mitään eikä siis ymmärrä hävetäkään. Ainut joka tuossa tilanteessa saa hävetä on isi, joka tietysti pelkää että muut ajattelevat että poika on oppinut alapään sanoja kun lapsi parka yrittää vaan harjotella uusia sanoja ' piiloon' ja ' pääsiäismunaa' . Toivottavasti kovin moni ei käsittänyt tätä väärin, ja hyvä että tuli esille tämä asia niin voin selventää.
Joku aamu lakanassa oli iso läntti pissaa tullut vaipasta yli, niin tyttö sanoi,
että " isi kuolannu" ... hyvä kuva tytöllä isistänsä (oon itse käyttänyt " kuolannut" -sanaa, jos tytön suusta on tullut märkiä länttejä sohvaan :)
Monta kuukautta sitten tyttö näki auton, jossa oli kiinni peräkärry. Tyttö totesi, että " juna!" . No, nyt tietää ja osaa jo sanoa peräkärrynkin...
Skootterin nähdessään puolestaan totesi, että " moottorikelkka!" .
Meilläkin on sanavarastossa hassuja pikkuvanhoja sanontoja, kuten " kiitos kaikesta" :)
katteli mua yhteissuihkun aikana ja totesi että " ei äitillä oo pippeliä,äitillä on iso karva!" ....niimpä niin.
Meillä on 1v 9kk ikäinen poika, esikoinen. Puhetta on tullut jonkin verran alkaen 10kk ikäisestä, jolloin rakastui kukkiin (viime keväänä) ja huuteli aina innoissaan gugga, gugga.
No, mikään kovin laaja sanavarasto hänellä ei ole. Tässä kuitenkin meidän hauskat sattumukset:
- Maisa-kirjat ovat kovasti pojan mieleen. Maisa kirjastossa-kirjassa on akvaario. Sitä kun ensi kerran luettiin, kerroin tietty että tässä on akvaario ja plaa plaa... Poika luki itsekseen myöhemmin kirjaa ja tuli minulle näyttämään, että " vaari, vaari" ja näytti akvaarion kuvaa. Minä hölmönä, että miten sinulle nyt vaari tulee mieleen... Poika vaan hoki vaari, vaari kunnes isänsä tajus, että akvaario-sanassa on vaari keskellä =) Vaari- sanan poika sanoo arrr, soman kurkku-ärrän kanssa :)
Tämä tapahtui jotain puoltoista kuukautta sitten.
- Toinen kirjatapaus oli kun katseltiin kirjaa maatilan eläimistä (piirretyt kuvat). Siinä oli ankka, jolle oli piirretty oranssit hieman mustapilkulliset jalat. Poika näytti niitä ja tuumasi niiden olevan " porrkka" , eli porkkana :)
- Toissapäivänä varoittelin poikaa ulkona, ettei saa juosta tielle, se on vaarallista. Poika totesi siihenkin, että arrr. Eli vaari... Juu, kuulostaahan se sana vaarilta myös ;) Taisi olla eka kerta kun käytin ko. sanaa, ainakin harvoin sitä tulee käytettyä. Varoittelen muuten, esim. niin että voi tulla pipi tai muuta. Pojan korvaan kuulosti rakkaalta vaarilta, heh.
- Meillä todetaan usein että huh, huh! Sitä poika käyttää myös mitä hassuimmissa tilanteissa. Esim. nyt lähdetään nukkumaan! Poika: huh,huh!
Kerta kaikkiaan ihanaa aikaa tämä kun lapsi oppii puhumaan. Joka päivä tulee joku uusi sana, ainut lause mikä meillä on käytössä (pojalla siis) on EI SAA! Ihana uhma nostaa päätään, ja kaikki on ei saa... Missään ei saa auttaa, kun herra itse värkkää :D