Miten suhtautuisitte, jos miehenne tulisi kaapista?

Tilanne olisi erikoinen ja kummallinen mutta toivon miehelleni kaikkea hyvää joten mikäs siinä. Tulee kyllä työkaveri-miehestä joskus kiusoiteltua kumppania joten siinä se sitten vain konkretisoituisi sitten. 

Avioliitto olisi ohitse.

Parittaisin hänet veljelleni.

Minkään ei tarvisi muuttua. Seksi kuitenkin varmaan loppuisi ja hakisin sitä muualta.

Luulin aina, että tilanne johtaisi eroon, mutta kun sattui sitten omalle kohdalle niin... Eipä se sitten johtanutkaan. Entistä läheisempään suhteeseen, jossa seksielämä on ulkoistettu, mutta kaikki muu toimii. Paras ratkaisu meille. Ulkopuoliset, he jotka asiasta jotain tietävät, varmaan luulevat meidän kärvistelevän onnettomassa kulissiavioliitossa. Mutta mikä minä olen meidän seksielämää avaamaan muille.  

Kysyisin, että onko kuitenkin bi, kun kanssani on ollut? Enemmän olisin sen jälkeen huolissani siitä, että hajoaako parisuhteemme, ei se nimittäin minun puolestani ainakaan hajoaisi.

Itse asiassa olen jo pitemmän aikaa ajatellut että tämä saattaa olla tilanne myös meillä. Voi olla että kun mieheni vanhemmat kuolevat, hän uskaltaa myöntää totuuden myös itselleen. Jos olen oikeassa, toivon että hän löytää seksiseuraa muualta, mutta haluaa kuitenkin pysyä yhdessä minun kanssani ystäväpohjalta. Rakastan häntä tavattomasti ja olisin todella surullinen jos yhteiselämämme loppuisi.