Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä yli pakeista
03.11.2018 |
No niin. Olen 29-vuotias sinkkunainen pk-seudulta. Tänä vuonna päätin tsempata ja alkaa itse tekemään aloitteita, koska omissa ympyröissäni en luontevasti tapaa uusia sinkkumiehiä. Ongelmana toki on, että lähestyminen on mulle edelleen tosi pelottavaa, eikä sellaisia luontevia tilanteita tule vastaan kovin usein. No neljä kertaa olen kuitenkin sen nyt rohkaistunut tekemään, ja joka kerta on tullut torjunta.
Itsetuntoni, joka on kieltämättä aina ollut aika heikoilla kantimilla, rapisee kerta kerralta. Palstaltakin tuttu "totuus" kuitenkin on, että nainen on suohirviö, jos ei seuraa saa - ja kieltämättä lähipiirissäkin olen nähnyt naisten tekevän käytännössä vain onnistuneita pokausyrityksiä. Etoo he*vetisti ajatus siitä, että lähestymisyritykseni on aiheuttanut näissä miehissä ahdistusta... Jotenkin nämä pettymykset kuitenkin pitäisi unohtaa, vaikka hulluksi vanhapiikakissanaiseksi ryhtyminen olisi kieltämättä helpompaa.
Ilmeinen syy torjuntoihin on tietysti se, että tavoittelen ulkonäöllisesti tasoni yläpuolelta. En tiedä onko tämä totta, koska omakuvani on jotenkin vääristynyt, enkä osaa enää objektiivisesti arvioida sitä. Aiemmin olen kuitenkin seurustellut sellaisten miesten kanssa, jotka ovat olleet lähestymiäni miehiä "korkeatasoisempia" ulkoisilla mittareilla katsottuna. Lähestymäni miehet ovat olleet erilaisista koulutustaustoista, normaalipainoisia, itseäni n. 2-6 v. vanhempia - oikeastaan ainut yhteinen juttu on, että kaikki ovat olleet hiukan hiljaisempia.
Toivon vain, että lähestymiseni olisi ollut näille miehille edes kiva itsetuntoa kohottava juttu, eikä traumaattinen kokemus siitä miten quasimodon pikkusisko yritti piirittää. :(
Kommentit (33)
Hyppää pakistanilaisten yli, ne ovat lyhyitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, lähestyitkö sinkkumiehiä vai naimisissa olevia perheellisiä?
Mikset mene tinderiin, siellä on enemmän sinkkuja kuin varattuja?
98% kivannäköisistä laatumiehistä on varattuja.
Älä nolaa itseäsi turhaan.
Mene sinkkutilaisuuksiin tai -sivustolle.
Baarissa voi myös kokeilla.
Mä olen aina suhteissani ollut itse se aktiivinen osapuoli. Ja kaikilla kerroilla (alle 10) on lähestyminen kantanut hedelmää ja mies on lähtenyt matkaani, kuka pidemmäksi, kuka lyhyemmäksi aikaa mutta kuitenkin. Jos itse en olisi ollut aktiivinen, olisin seurustellut vain kerran elämässäni!
En saa myöskään koskaan iskuyrityksiä arjessa, lähinnä bussipysäkeillä tullaan kyselemään aikatauluja - jotka näkyvät infotaulussa - tai vastaavaa mutta nämä eivät ole kuitenkaan johtaneet mihinkään muuhun.
Kerran yksi työpaikan remppamies yllättäen alkoi kesken urakan tuijotella kovasti silmiin, ihan selkeästi haki katsekontaktia johon vastasinkin mutta ei hänkään tehnyt sen kummoisempaa aloitetta sitten kuitenkaan. Itse olin passiivinen koska mulla oli yksi toinen lupaava suhde alkumetreillä samaan aikaan.
Mitä nämä tällaiset miehet sitten ovat joilla menee tiukan paikan tullen pupu pöksyyn vaikka ensin viestittävät kiinnostusta tavalla tai toisella?
Oman kokemukseni mukaan hiljaisia miehiä, jotka eivät ole miesporukoiden suosiossa helpompi lähestyä. Ja sosiaalinen status pitäisi olla sama kuin itsellä. Ei kannata lähestyä liian tosissaan tai vakavasti, jotta kumpikin voi poistua takavasemmalle ilman pakkeja. Enemmän leikittelyä kuin päämäärätietoisuutta hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, lähestyitkö sinkkumiehiä vai naimisissa olevia perheellisiä?
Mikset mene tinderiin, siellä on enemmän sinkkuja kuin varattuja?
Kolme oli sinkkuja, yksi varattu (juuri alkanut seurustella, mitä en tiennyt). Suoraan sanottuna inhoan Tinderiä. En vain pysty kiinnostumaan pelkän kuvan perusteella, ja kokemus on osoittanut, että kirjoitellessa kivan oloiset miehet saattaa olla sitten livenä ihan mitä tahansa. Lisäksi se katalogimaisuus poistaa mahdollisista ihmissuhteista kaiken merkityksellisyyden. Olen muutenkin alkanut kaivata aikaa ennen somea, kun todellisuus ei ollut vielä filtteröityjen fantasiakuvien laimean hailea kopio... Äh, lähtipä ohi aiheesta. :D
-Ap
Mun motto ollu aina seuaavanlainen. Yritä 100 kertaa niin kerran tärppää mahdollisesti. Lähes kaikki seurustelusuhteeni ovat alkaneet omasta aloitteesta. Pakkeja tullut tarhasta lähtien. Ala-asteella pojat juoksi karkuun samoin yläasteella. Myöhemmin saanut kommenttia näiltä pojilta/miehiltä etteivät uskaltaneet lähestyä mua koska vaikutin niin itsevarmalta. Voi miten monet itkut olen itkenyt pakeista ja jos en ole saanut vastakaikua miehiltä. Silti olen jatkanut iloisena eteenpäin. Mitään ei voi saada ellei uskalla. Kerran me vain eletään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota joku laituri tai hyökkääjä seuraavaksi
No seinähän sulla on tullut vastaan. Markkina-arvosi on laskenut ja enää et kelpaa alfoille. Tasoteoriaa käytännössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkki Tinderiin: naisena sinne on aivan turha lisätä koulutus/uratietoja. Parempia mätsejä saa, kun on vaan kivat kuvat ja söpö teksti.
Sad&true.
Jos se pakit antanut on "kuka tahansa", pääsee helpommin yli mahdollisesti. Vaikka se toinen olisi kaunis tai komea. Mutta jos on joku merkityksellinen karismaattinen henkilö, jotka on pidempään ihaillut, tilanne voi olla haasteellisempi ja hankala. Ehkä voit silti kollektiivisesti pitää toisesta eri tavalla tai vanhalla tavalla. Mutta jos siis on ihan pakit saanut, olisi helpompi olla kenties erossa, mutta jos ei sitten pääse eroon - esim. työt tai muut asiat, siinä sitä sitten ollaan. Sitä asiaa voi työstää ajan myötä omin ideoin, tai keksiä niksit miten tilanteesta pääsee livahtamaan. Jos kokee erosurua, voi jutella jonkun kanssa tai miettiä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakeista pääsee yli, kun tajuaa niiden merkitsevän vain sitä, että yksipuolisesta utopiasta oli joka tapauksessa pakko palata todellisuuteen ennemmin tai myöhemmin.
Sama! Olen nyt 39 ja edelleen saan kahvittelukutsuja ihan kadulla kävellessä. Suomessa ja suomalaisilta.