Ystävä, joka saa käytöksellään olon tuntumaan mitättömältä

Miten olette päätyneet ystäviksi? Eikö ystävät yleensä pidä toisistaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten olette päätyneet ystäviksi? Eikö ystävät yleensä pidä toisistaan?

Hän oli alussa mukava, mutta sitten alkoi pidemmän tuntemisen jälkeen käyttäytyä ikävämmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten olette päätyneet ystäviksi? Eikö ystävät yleensä pidä toisistaan?

Hän oli alussa mukava, mutta sitten alkoi pidemmän tuntemisen jälkeen käyttäytyä ikävämmin.

Ikävää. Kai minä sinuna vaan sanoisin, että yhteydenpidosta tulee paha olo eikä hän ole muuttanut käytöstään, vaikka siitä on mainittu. Ja sitten toivottaisin hyvää loppuelämää. (no en uskaltaisi, olen kauhea nössö, mutta "hyvä neuvomaan")

Jos kerran kyseessä ystävä, niin varman kannattaisi lähteä avaamaan niitä solmuja oikeasti. Onko sulla esimmerkiksi mitään syytä tuntea oloa mitättömäksi? Vähän vaikea sanoa tuolta pohjalta mitään, mutta aika yleinen kansantauti tuntuu olevan ylitulkinta ja varovaisuus sosiaalisissa tilanteissa, kun voisi vain ollakkin.

Seurasi ei enää kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran kyseessä ystävä, niin varman kannattaisi lähteä avaamaan niitä solmuja oikeasti. Onko sulla esimmerkiksi mitään syytä tuntea oloa mitättömäksi? Vähän vaikea sanoa tuolta pohjalta mitään, mutta aika yleinen kansantauti tuntuu olevan ylitulkinta ja varovaisuus sosiaalisissa tilanteissa, kun voisi vain ollakkin.

Olen yrittänyt puhua asioista, jotka koen vaikeiksi, mutta olen tullut sivuutetuksi eikä ystävä ole muuttanut toimintaansa. Olen siksi aika kyllästynyt ja tekisi mieli ottaa ainakin taukoa yhteydenpidosta.

Tottakai voit feidata tuollaisen ihmisen elämästäsi. Ihmettelen, miksi olet noinkin pitkään tuhlannut aikaasi tuollaiseen paskanjauhajaan.

Elämänsä ihmiset voi oikeasti valita. Elämä on aivan liian lyhyt, jotta sitä kannattaisi viettää jonkun persreiän kanssa.

Kirjoita viesti "ystävällesi", kun hän seuraavan kerran ottaa yhteyttä.

Kerro, mikä sinusta tuntuu pahalta hänen toiminnassaan ja että et sen vuoksi halua enää tavata. Kerro, että olet yrittänyt ottaa asian puheeksi. Ymmärrät senkin, että hän kokee käytöksen olevan osa persoonaansa eikä ehkä halua muuttaa sitä. Sitten toteat, että sinua asia kuitenkin vaivaa niin paljon ettet yksinkertaisesti jaksa enää olla hänen seurassaan, koska se saa sinut tuntemaan olosi mitättömäksi etkä halua sellaista. Voit todeta, että alussa pidit ystävääsi mukavana mutta tämä asia on tullut väliin etkä nykyisellään voi enää sanoa samaa. 

Kaffepulla kirjoitti:

Tottakai voit feidata tuollaisen ihmisen elämästäsi. Ihmettelen, miksi olet noinkin pitkään tuhlannut aikaasi tuollaiseen paskanjauhajaan.

Elämänsä ihmiset voi oikeasti valita. Elämä on aivan liian lyhyt, jotta sitä kannattaisi viettää jonkun persreiän kanssa.

Olen tainnut olla ylioptimistinen ystävän suhteen. Alkuun kaikki vaikutti pitkään niin hyvältä, että jotenkin toivoin ystävyyden vielä palaavan ennalleen.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt puhua asioista, jotka koen vaikeiksi, mutta olen tullut sivuutetuksi eikä ystävä ole muuttanut toimintaansa. Olen siksi aika kyllästynyt ja tekisi mieli ottaa ainakin taukoa yhteydenpidosta.

Mikäs siinä. Jos ei kummallakaa ole mahdollisuutta muuttaa kanssakäymistään sellaiseksi, että se yhdessä oli olisi hedelmällistä, niin kannatta varmaan pitää sitä takoa/ siirtää hänet hyvänpäivän tuttujen listalle. Kannattaa kertoa se myös hänelle. Täydellinen paikalta katoaminen olisi ilkeää, mutta sekin kai vaihtoehto, jollei toinen tajua antaa tilaa ja aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt puhua asioista, jotka koen vaikeiksi, mutta olen tullut sivuutetuksi eikä ystävä ole muuttanut toimintaansa. Olen siksi aika kyllästynyt ja tekisi mieli ottaa ainakin taukoa yhteydenpidosta.

Mikäs siinä. Jos ei kummallakaa ole mahdollisuutta muuttaa kanssakäymistään sellaiseksi, että se yhdessä oli olisi hedelmällistä, niin kannatta varmaan pitää sitä takoa/ siirtää hänet hyvänpäivän tuttujen listalle. Kannattaa kertoa se myös hänelle. Täydellinen paikalta katoaminen olisi ilkeää, mutta sekin kai vaihtoehto, jollei toinen tajua antaa tilaa ja aikaa.

Yritän kerätä tähän rohkeutta, vaikka se ajatuksena tuntuukin vaikealta.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoita viesti "ystävällesi", kun hän seuraavan kerran ottaa yhteyttä.

Kerro, mikä sinusta tuntuu pahalta hänen toiminnassaan ja että et sen vuoksi halua enää tavata. Kerro, että olet yrittänyt ottaa asian puheeksi. Ymmärrät senkin, että hän kokee käytöksen olevan osa persoonaansa eikä ehkä halua muuttaa sitä. Sitten toteat, että sinua asia kuitenkin vaivaa niin paljon ettet yksinkertaisesti jaksa enää olla hänen seurassaan, koska se saa sinut tuntemaan olosi mitättömäksi etkä halua sellaista. Voit todeta, että alussa pidit ystävääsi mukavana mutta tämä asia on tullut väliin etkä nykyisellään voi enää sanoa samaa. 

Tämä on aina hankalaa, kun ihmisuhteet muuttuvat paljon. Täytyy vain nyt jotenkin nätisti kiittää menneestä ja todeta ääneen se, ettei tällaisena ystävyys enää voi jatkua.

Kaffepulla kirjoitti:

Tottakai voit feidata tuollaisen ihmisen elämästäsi. Ihmettelen, miksi olet noinkin pitkään tuhlannut aikaasi tuollaiseen paskanjauhajaan.

Elämänsä ihmiset voi oikeasti valita. Elämä on aivan liian lyhyt, jotta sitä kannattaisi viettää jonkun persreiän kanssa.

Valitettavasti olet osittain väärässä. Suurinta osaa kohtaamistasi ihmisistä et valitse. Suomalaiset yleensäkkin tuntuu kulkevan jossain ihme harhakuvitelmissa ja luulevat olevansa yksin väkijoukossa. Kaikenmaailman kännykänräplääjiä kadut pullollaan. Jotenkin toivoisi, että jokainen kun on muiden seurassa osaisi ne moikat edes takaisin pistää.

Minulla oli samanlainen "ystävä". Olen itse niin jälkeenjäänyt ihmissuhteissa, että katselin häntä pitkään, vaikka tapaamisten jälkeen olo oli ahdistunut ja kireä. Ajattelin tuttuun tapaani, että vian täytyy olla vain minussa. Että minä en kestä, minä en ymmärrä, minä olen liian herkkä. 

Sitten aloin miettiä, että hetkinen. Onko se herkkyyttä, jos ei pidä siitä että toisista puhutaan tavalla, jolla hän puhui? Onko se ymmärtämättömyyttä vain, jos ei halua kuunnella valittamista kaikesta koko ajan? Samaan aikaan kun minä mietiskelin, hän etääntyi minusta - vaistosi ehkä, ja löysi uuden paremman ystävän. Hetken aikaa tämä tuntui pahalta, ja sen pahan olon aikana annoin hänelle palautetta siitä, miten hän mielestäni minua kohteli. Lopputulos: hän laittoi välit poikki. 

Sitäkin piti pureskella jonkun aikaa, ja ystävätön/kaveriton kun olen, veihän se palan itsetuntoa, että en vain osaa olla ihmisten kanssa. Silti parempi ilman. Saan olla perus-positiivinen itseni, eikä kukaan tule sanomaan että odotahan vain, tai että mikä toikin sun naapuri oikein luulee olevansa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli samanlainen "ystävä". Olen itse niin jälkeenjäänyt ihmissuhteissa, että katselin häntä pitkään, vaikka tapaamisten jälkeen olo oli ahdistunut ja kireä. Ajattelin tuttuun tapaani, että vian täytyy olla vain minussa. Että minä en kestä, minä en ymmärrä, minä olen liian herkkä. 

Sitten aloin miettiä, että hetkinen. Onko se herkkyyttä, jos ei pidä siitä että toisista puhutaan tavalla, jolla hän puhui? Onko se ymmärtämättömyyttä vain, jos ei halua kuunnella valittamista kaikesta koko ajan? Samaan aikaan kun minä mietiskelin, hän etääntyi minusta - vaistosi ehkä, ja löysi uuden paremman ystävän. Hetken aikaa tämä tuntui pahalta, ja sen pahan olon aikana annoin hänelle palautetta siitä, miten hän mielestäni minua kohteli. Lopputulos: hän laittoi välit poikki. 

Sitäkin piti pureskella jonkun aikaa, ja ystävätön/kaveriton kun olen, veihän se palan itsetuntoa, että en vain osaa olla ihmisten kanssa. Silti parempi ilman. Saan olla perus-positiivinen itseni, eikä kukaan tule sanomaan että odotahan vain, tai että mikä toikin sun naapuri oikein luulee olevansa. 

Aivan samanlaista pohdintaa olen itsekin käynyt läpi ystävääni ja itseeni liittyen.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Tottakai voit feidata tuollaisen ihmisen elämästäsi. Ihmettelen, miksi olet noinkin pitkään tuhlannut aikaasi tuollaiseen paskanjauhajaan.

Elämänsä ihmiset voi oikeasti valita. Elämä on aivan liian lyhyt, jotta sitä kannattaisi viettää jonkun persreiän kanssa.

Valitettavasti olet osittain väärässä. Suurinta osaa kohtaamistasi ihmisistä et valitse. Suomalaiset yleensäkkin tuntuu kulkevan jossain ihme harhakuvitelmissa ja luulevat olevansa yksin väkijoukossa. Kaikenmaailman kännykänräplääjiä kadut pullollaan. Jotenkin toivoisi, että jokainen kun on muiden seurassa osaisi ne moikat edes takaisin pistää.

Tottakai voi sanoa moi ihan kenelle vaan, olla läsnä toisille ja ihminen ihmiselle.

Mutta ne, keitä siihen omaan sisäpiiriin päästää, voi ja kannattaakin valita.

Perhettä ja sukulaisia ei voi valita, mutta ystävät todellakin voi.

Ystävällinen voi olla kaikille, mutta ystävä ei tarvitse olla kaikkien kanssa.

Kaffepulla kirjoitti:

Ystävällinen voi olla kaikille, mutta ystävä ei tarvitse olla kaikkien kanssa.

Niin totta!

Vierailija kirjoitti:

Miten tällaiselle ihmiselle voisi jotenkin kohteliaasti hänen ottaessaan yhteyttä ilmoittaa, ettei seura enää kiinnosta? Olen yrittänyt kertoa minkä toisen käytöksessä koen ongelmaksi, mutta toinen on sivuuttanut juttuni useampaan kertaan "minä vain olen tällainen" -mantralla.

Jos edelleen haluat olla hänen ystävänsä tuosta käytöksestä huolimatta ja haluaisit sen muuttuvan, niin ehkä voisit ottaa asian vielä kerran puheeksi, ja sanoa hyvinkin painokkaasti, että hänen käytöksensä häiritsee niin pahasti, että jos hän ei muuta sitä, sinä et aio olla hänen kanssaan enää tekemisissä. Jos sinä olet hänelle tärkeä, hän ainakin yrittää muuttaa käytöstään. Se ei välttämättä käy tuosta noin vaan, mutta ehkä hän saisi kipinän pyrkiä muutokseen.

Minulla on yhdestä ystävästä vähän samanlaisia kokemuksia. Hän ei varmaan tee sitä tahallaan, mutta pikku hiljaa olen alkanut huomata, että päinvastaisista puheista huolimatta hän käyttäytyy minua kohtaan hyvinkin mitätöivästi ja alentavasti. Olen siitä joskus huomauttanut, ja hän kyllä "huomioi" asian vähän naureskellen, että "niin, sinähän et tykkää tuollaisesta, olethan sinä siitä sanonut". Jokunen aika sitten tapahtui juttu, joka sai taas kupin kääntymään nurin, ja otan asian puheeksi, kun tapaamme. Olen myös vähentänyt yhteydenpitämistä häneen, koska hänen käytöksensä vaivaa minua ja saa pahalle mielelle. En myöskään enää kerro hänelle juurikaan asioistani, koska koen hänen jotenkin holhoavan minua.

Jos olet jo yrittänyt selvittää ongelmia ja sinut, asiasi ja tunteesi on sivuutettu ja mitätöity, anna olla. Mielestäni olet tehnyt jo osasi ystävyyden säilymisen eteen. Konfliktitilanteet ystävien kanssa voivat olla todella hajottavia ja kuluttavia - välienselvittelyyn kannattaa mielestäni ryhtyä vain jos on valmis todella työskentelemään suhteen pelastamisen eteen.

Jos olet jo henkisesti siirtynyt eteenpäin ja ystävyys on sinulle mennyttä, voit ruveta viilentämään välejä. Älä ota enää itse yhteyttä, vastaa lyhysti, tapaa harvakseltaan tai et ollenkaan. Ei sinun tarvitse selitellä tai asettaa suhteelle päätepistettä. Jos ystäväsi huomaa etääntymisen ja kysyy syytä itse, voit toki kertoa syyn. Luultavasti hänkään ei ystävyyttänne kuitenkaan kaipaa jos kohtelee sinua ikävästi.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet jo yrittänyt selvittää ongelmia ja sinut, asiasi ja tunteesi on sivuutettu ja mitätöity, anna olla. Mielestäni olet tehnyt jo osasi ystävyyden säilymisen eteen. Konfliktitilanteet ystävien kanssa voivat olla todella hajottavia ja kuluttavia - välienselvittelyyn kannattaa mielestäni ryhtyä vain jos on valmis todella työskentelemään suhteen pelastamisen eteen.

Jos olet jo henkisesti siirtynyt eteenpäin ja ystävyys on sinulle mennyttä, voit ruveta viilentämään välejä. Älä ota enää itse yhteyttä, vastaa lyhysti, tapaa harvakseltaan tai et ollenkaan. Ei sinun tarvitse selitellä tai asettaa suhteelle päätepistettä. Jos ystäväsi huomaa etääntymisen ja kysyy syytä itse, voit toki kertoa syyn. Luultavasti hänkään ei ystävyyttänne kuitenkaan kaipaa jos kohtelee sinua ikävästi.

Näin olen itsekin ajatellut. Eihän sille voi mitään, ettei kaikista ihmissuhteista aina tulekaan niin toimivia, kuin miltä alussa on vaikuttanut.