Harmittaa vähän kun tuttavaa ei käy kukaan/ mikään kateeksi
Hän on aina onnellinen muiden puolesta.
Hänen ilmeestään ei näy kateutta vauraampia kohtaan. On vähään tyytyväinen. Ei ole myöskään kilpailuhenkinen mikä minusta kertoo siitä, et hänelle ei tule paha mieli esim. muiden saavutuksista ja omaisuudesta.
Hän myös unohtaa loukkauksen ja ei suutu kenellekään mistään. Onko toi älykkyyttä vai mitä?
Tulee sellainen olo, et hän on jotenkin erityinen ja harvinainen ihminen.
Kommentit (23)
Minä en kadehdi mitään maallista hyvää tai menestystä uralla, koska tiedän ettei ne ole helpolla tulleet ja minulla vain ei ole ollut voimia/kunnianhimoa sellaiseen ponnisteluun. Jos joskus mielessäni kadehdin jotain ihmistä, niin se on enempi jostain luonteenpiirteestä. Saatan kadehtia ihmisiä, jotka jaksavat aina olla iloisella tuulella ja säilyttävät positiivisen asenteen, vaikka tulisi vaakasuorassa räntää päin näköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minuakaan. Mun salaisuus on lähinnä se että olen omistautunut elämässäni hengelliselle etsinnälle ja henkisille asioille, joten se mitä ihmiset yleensä kadehtii kuten raha tai asema, ei ole minulle mitenkään merkittävää. Siksi en sitä kadehdi kun ei kiinnosta.
Lisään vielä että en ole pyhimys, saatan kadehtia paljonkin esim. valaistumisen saavuttaneita ihmisiä. Mutta koska näistä asioista ei useimpien kanssa arjessa puhuta, niin monelle varmaan tulee käsitys etten kadehdi mitään. Useimmiten kun on puhe ihmisten tuloista, veneistä, työurista, autoista, taloista, mökeistä jne materiasta joka ei tosiaan kadehduta minua.
Kadehdit valaistuneita? Voi jee, kun kuulostaa typerältä. Ei tuo mitään henkisyyttä ole, vaan ihan sitä samaa, kun kadehditaan vaikka naapurin autoa. Sinä vain kumartelet guruja ja kuvittelet sen olevan jotain hienompaa.
Sinähän se varmaan paras olet sanomaan :D
Tuskinpa sitä tulee täydelliseksi vain sillä, että on omistautunut. Jos tulee koskaan.
Olen aina ollut juuri tuttavasi kaltainen ihminen ja monesti olen joutunut sen vuoksi kateuden kohteeksi. Asiaan vielä liittynyt se, että en juoruile kenestäkään, joten en ole ns. hyödyllinen ystävä ja jään usein yksin.