Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Parviäly HELP. Poikaystäväni lähtee vähän väliä viikonloppuna äitinsä kanssa mökille. Ärsyttävää!
30.10.2018 |
En ole tavannut äitiä, enkä kauheasti haluakaan. Ilmeisesti kyseessä on aikamoinen tahtoihminen. Poikaystäväni 36 aina vain ilmoittaa, että lähden nyt äitini kanssa mökille. Olemme olleet puolisen vuotta yhdessä.
Minulla on teini, jota en viitsi jättää viikonlopuiksi yksin, eikä sitä kiinnosta yhtään lähteä tuntemattomien mökille.
En ole tottunut tälläiseen. Yleensä suhteissani on lähdetty yhdessä viikonlopun viettoon.
En tarkoita, että poikaystävän pitää aina jäädä mun kanssa hengailemaan, minulla on muutakin elämää. Joku tässä kuviossa kuitenkin ärsyttää minua suunnattomasti. Ehkä se, että se on aina ilmoitusasia. Mutta mikä muu?
Pyydän apua mammaraadilta. Mielipiteitä?
Kommentit (112)
En ole ikinä tavannut anoppikokelasta. En ole halunnut. Ei ole kutsuttukaan. Emme miehen kanssa asu yhdessä. Olemme olleet puoli vuotta yhdessä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo loukkaavaa. Kun te olette nyt pariskunta, niin kyllä sukulaisten pitäisi kunnioittaa sitä, ja kutsua teidät "pariskuntana" esim. juhliin ja mökkeileen. Itse tiedän tapauksen, missä morsian kutsui kaikki muut häihin paitsi veljensä vaimoa, koska ei pitänyt hänestä. Tästä seurasi, että velikään ei halunnut mennä siskonsa häihin kun hänen puolisoaan ei kutsuttu ja he eivät sen koommin halunneet olla toistensa kanssa tekemisissä.
Eri asia on sitten äijien miestenillat tai "tyttöjenillat".
Jos miehesi olisi reilu, hän painottaisi äidilleen, että te olette pariskunta ja olisi kohteliasta jos hän huomioisi sen kutsuissaan.
Ehkä sinä voisit ottaa ensimmäisen askeleen ja kutsua anoppisi kylään. Anoppia taitaa vain hermostuttaa tavata sinut uppo-oudon ihmisen. Älä odota kutsua, vaan kutsu sinä ensimmäisenä. Jos anoppisi kieltäytyy, niin asialle ei oikein voi mitään. Hän on hankala ja kusipäinen henkilö ja ehkä onkin sinulle lottovoitto, ettei sinun tarvitse olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Anoppisi vaikuttaa sellaiselta tapaukselta, että itse olisin helpottunut, ettei minun vaan tarvitsisi viettää moisen otuksen kanssa kokonaista viikonloppua jossain mökissä!
Anna poikasi ilomielin viettää "laatuaikaa" sen känkkäränkän kanssa ja ole kiitollinen ettei sinun tarvitse! Pysy vain kaukana. ei se kauaa täällä enään heilu ja sitten teillä on viihtyisä, hyvin hoidettu lomaparatiisi halonhakkuineen ja pottumaankitkemisineen kokonaan teidän!
Anoppi vaikuttaa hyökkäävältä ja omistushaluiselta, eikä ole kutsunut kylään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi vaikuttaa hyökkäävältä ja omistushaluiselta, eikä ole kutsunut kylään. Ap
Vaikuttaa? Jospa kuitenkin tapaisitte ihan nokakkain.
En ymmärrä miten voit ottaa nokkiisi siitä, että sua ei mökille kutsuta, kun et itse ole halunnut anoppiin tutustua? Tutustua voi muuallakin kuin siellä mökillä. Tunnen muitakin ihmisiä, joille mökki on pyhättö, jonne ei ketä tahansa kutsuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä tavannut anoppikokelasta. En ole halunnut. Ei ole kutsuttukaan. Emme miehen kanssa asu yhdessä. Olemme olleet puoli vuotta yhdessä.
AP
Onko käynyt mielessä, että miehellä on voinut olla vaikka kuinka monta naisystävää, joiden kanssa suhde kuitenkin lopahtanut alle vuodessa? Sen vuoksi äitiä ei kiinnosta tavata ennenkuin suhteenne on kestänyt pidempään. Puoli vuotta on oikeasti aika lyhyt aika. Jos ette edes asu vielä yhdessä, ei hän ehkä pidä sinua vielä muuna kuin poikansa yhtenä naisystävänä. Mitäpä jos sinä kutsuisit hänet luoksesi kylään osoittaaksesi, että olet hänen poikansa suhteen tosissasi?
Varmaan kulttuuriero. Mies ja anoppikokelas on hämäläisiä. Meillä on oltu karjalaisia. Ovet auki kaikille ja pöytä koreaksi.
Jos ei kutsuta kylään. En mene. Nyt ongelma on se, että ei kutsuta kotiin eikä mökille. Mies menee sitten keskenään. Mä keksin kyllä muutakin tekemistä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinua harmittaa, kun jollakin muulla on myös valtaa asioihin joihin sinä haluaisit kaiken vallan. Tässä tapauksessa poikaystäväsi ajankäyttöön.
Monella naisella on ongelmia suhtautua kumppaninsa äitiin juurikin tästä valta-asetelmasta johtuen. Miehellä on elämässään toinenkin feminiininen auktoriteetti jota hän uskoo, ja pelätään että tiukan paikan tullen mies saattaa päättää puolisoaan vastaan äitinsä mieliksi.
Ikään kuin mies pitäisi hallita kokonaan ennen kuin mieli rauhoittuu. Äiti, vanhat kaverit, huonot harrastukset ja tavat, erilaiset perinteet jne. kaikki pitäisi kitkeä pois ennen kuin voi uskoa että mies on "luotettava" ja "kelvollinen".
Tämä. Sata kertaa tämä.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi vaikuttaa hyökkäävältä ja omistushaluiselta, eikä ole kutsunut kylään. Ap
Kutsuisitte miehesi kanssa itse hänet kylään, niin sulla olisi ees pohjaa oikeasti sanoa, että anoppi on oikeasti sellainen tai tällainen, kun olet hänet tavannut. Et ole tehnyt mitään sen eteen, että olisitte missään väleissä edes. Jos susta ei sen vertaa löydy yritystä, niin erotkaa, jos on kerta sulle niin ylipääsemätön asia yksi mökkeily.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoli vuotta on lyhyt aika aikuisille ja olit ilm vielä se vanhempi osapuoli. Ei tuo vielä ole vakiintunut suhde. Pikkuhiljaa voi olla aika esittäytyä anopille. Jos mies on siis mennyt kesällä kerran kuussa mökille, olette olleet silloin yhdessä vasta muutaman kuukauden. Ei silloin ole sanan sijaa toise tapoihin! Ensi kesänä tilanne voi olla toinen - jos siis maltat antaa miehelle tilaa tehdä asiat omalla tavallaan. Ymmärrän jos kiukutta jos sanotaan ettei ole edes tervetullut mutta mielestäni turhasta teet juttua noin tuoreessa suhteessa
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kulttuuriero. Mies ja anoppikokelas on hämäläisiä. Meillä on oltu karjalaisia. Ovet auki kaikille ja pöytä koreaksi.
Jos ei kutsuta kylään. En mene. Nyt ongelma on se, että ei kutsuta kotiin eikä mökille. Mies menee sitten keskenään. Mä keksin kyllä muutakin tekemistä.
Ap
Joo, paitsi nyt sinä keksit "muutakin tekemistä" kun mies on mökillä eli menet miehen aikataulun mukaan, kivaa elämää.. minusta tuo ei ole reilua. Ja et siitä itsekään tykkää kun puolet ajasta mies on mökillä äitinsä kanssa.
Tuohon ei tule muutosta itsestään koska mies on tyytyväinen näin. Sinun täytyisi kiepauttaa miehen kuviot ihan herättääksenne teidät miettimään oletteko toisillenne sopivat. Ethän sinä olisi tehnyt avausta jos kaikki olisi ok.
Varaa itsellesi tekemistä juuri ne viikonloput kun miehellä olisi aikaa sinulle ja katso miten hän reagoi. Joskus ei kannata puhua ja jankuttaa, joskus kannattaa vain järjestää temppurata ja katsoa kortit miten mies järjestää teille yhteistä aikaa, sovittelee menojaan ja on kiinnostunut viettämään aikaa kanssasi ja kaipaa sinua. Jos hän siis on kiinnostunut viettämään aikaa kanssasi ja kaipaa sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on myös miehelle tuumailtavaa. Naisystävä ei halua tavata äitiä. Mistä se kertoo? Ovat kuitenkin miehen tärkeimmät naiset tällä hetkellä. Itse laittaisin tuollaisen naisen ulkokehälle. On siinä sen verran hankala suhdetta syventää tulevaisuuttakin silmällä pitäen.
Voi pyhä sylvi! olisit vain onnellinen. Oma lapsuus meni siinä, kun isäni mummo oli Hyacinth Bucketin kaksoisolento varustettuna pirullisella luonteella. Hänen mielestään mun äiti ei ollut mistään kotoisin. Jatkuvaa piilovittuilua ja "hienovaraista vihjailua". Välillä öykkäröintiä, kun hän on niin "suorapuheinen".
Mummo oli ikävä kyllä, äärettömän sukurakas ja sosiaalinen. hän tuli usein pyytämättä kylään ja teki tupatarkastusta, kolusi siivouskomerot ja kaikki, otti rätin käteensä ja alkoi putsata paikkoja meidän perussiistissä kodissa antaen sivulauseissa ymmärtää, kuinka huono, epäsiisiti äiti meillä oli. hän toi puolihomeisia leivonnaisia, kun me lapsiparat emme varmasti saaneet kunnolla syödäksemme vaikka äiti leipoi usein ja meillä on hyvät kotiolot.
Mummo tunki toistuvasti itsensä ison ystävälauman kanssa meidän mökille. Hän ei koskaan tuonut mitään tuliaisia ja oletti, että meidän äiti passaisi häntä ja hänen hienoja ystäviään. Äiti olisi tarvinnut lepoa vuorotyöntekijänä ja kolmen lapsen äitinä. Äiti joutui mummon ohjeiden mukaan käymään kaupassa ja tuomaan lohta ja paistia ja konjakkia yms. vaikka äiti ja isä ei edes käyttäneet alkoholia ja rahasta oli muutenkin tiukkaa. Äiti oli kuin arvoton piika ja isä nöyrä poika. Mummo kaiken lisäksi piilopiruili äidille kaiken aikaa. Kun mummo lähti, äiti vietti seuraavan päivän sängyssä migreenissä oksennellen.
Sitten äiti lopetti vierailut vallan. Sanoi isälle, että sinä saat vierailla tästä lähtien mummon luona yksin ja jos mökille menette, niin sinä saat olla siellä hänen kanssaan ilman häntä.
Jotkut ihmiset vain ovat piina sielulle. He ovat kuin tuhoavia luonnonvoimia, jolle ei voi mitään. Heistä kannattaa suosiolla pysyä kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä sylvi! olisit vain onnellinen. Oma lapsuus meni siinä, kun isäni mummo oli Hyacinth Bucketin kaksoisolento varustettuna pirullisella luonteella. Hänen mielestään mun äiti ei ollut mistään kotoisin. Jatkuvaa piilovittuilua ja "hienovaraista vihjailua". Välillä öykkäröintiä, kun hän on niin "suorapuheinen".
Mummo oli ikävä kyllä, äärettömän sukurakas ja sosiaalinen. hän tuli usein pyytämättä kylään ja teki tupatarkastusta, kolusi siivouskomerot ja kaikki, otti rätin käteensä ja alkoi putsata paikkoja meidän perussiistissä kodissa antaen sivulauseissa ymmärtää, kuinka huono, epäsiisiti äiti meillä oli. hän toi puolihomeisia leivonnaisia, kun me lapsiparat emme varmasti saaneet kunnolla syödäksemme vaikka äiti leipoi usein ja meillä on hyvät kotiolot.
Mummo tunki toistuvasti itsensä ison ystävälauman kanssa meidän mökille. Hän ei koskaan tuonut mitään tuliaisia ja oletti, että meidän äiti passaisi häntä ja hänen hienoja ystäviään. Äiti olisi tarvinnut lepoa vuorotyöntekijänä ja kolmen lapsen äitinä. Äiti joutui mummon ohjeiden mukaan käymään kaupassa ja tuomaan lohta ja paistia ja konjakkia yms. vaikka äiti ja isä ei edes käyttäneet alkoholia ja rahasta oli muutenkin tiukkaa. Äiti oli kuin arvoton piika ja isä nöyrä poika. Mummo kaiken lisäksi piilopiruili äidille kaiken aikaa. Kun mummo lähti, äiti vietti seuraavan päivän sängyssä migreenissä oksennellen.
Sitten äiti lopetti vierailut vallan. Sanoi isälle, että sinä saat vierailla tästä lähtien mummon luona yksin ja jos mökille menette, niin sinä saat olla siellä hänen kanssaan ilman häntä.
Jotkut ihmiset vain ovat piina sielulle. He ovat kuin tuhoavia luonnonvoimia, jolle ei voi mitään. Heistä kannattaa suosiolla pysyä kaukana.
OT/Ei näissä ääripäiden esittelyissä ole mitään järkeä.
Kai nyt ihmisten välisissä suhteissa löytyy jokin kultainen keskitie. Joka ketjuun löytyy absolutisti jankkaamaan alkoholistin kanssa (kuvainnollisesti).
Tuskin tästäkään neuvosta kauhukuvineen on apua aloittajalle. Liekö edes lohtua?
Mitenkä sinä itse sitten sitä karjalalaisuuttasi ilmennät? Teillä siis on "pidot pystyssä ja ovet auki kaikille" -paitsi siis sun anopille jota sä et halua edes tavata etkä kutsua kylään mutta kuitenkin haluat sen kanssa mökkeileen??? Miksi ihmeessä???
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä sinä itse sitten sitä karjalalaisuuttasi ilmennät? Teillä siis on "pidot pystyssä ja ovet auki kaikille" -paitsi siis sun anopille jota sä et halua edes tavata etkä kutsua kylään mutta kuitenkin haluat sen kanssa mökkeileen??? Miksi ihmeessä???
Vai olisiko AP:lle karjalaisuus sitä, että kutsutaan mökille valmiiseen pöytään täydelle ylöspidolle? Kestitään vaivoja säästämättä kuten Katariina Suurta?
Alue: Aihe vapaa
Jos hänen mamma on takertujatyyppi joka haluaa omia poikansa. Hän on varmasti nalkuttanut pojan silmät ja korvat täyteen sietämätöntä miniäänsä ja ehkä sinäkin olet lohkaissut muutaman painavan sanan anopistasi. mies pelkää, että jos te kaksi päädytte samaan mökkiin, niin se on liian tulenarka tilanne. Kuinka paljon sinä ja anoppi olette toistenne kanssa tekemisissä? Kyläilettekö anopin luona ja tuleeko anoppi kyläilemään teille? Kuinka sopuisasti ne kyläilyt ovat sujuneet?
Jos olette kyläilytilanteissa ihan sovussa niin silloin sun täytyy ihan nätisti pyytää miestäsi selittämään, että miksi et pääse mökille mukaan? kertoa, että olet hämmentynyt ja hiukan loukkaantunut ja pelkkä "Ei", ei nyt riitä vastauksesksi vaan sinulla on oikeus tietää selkeä syy.