Parviäly HELP. Poikaystäväni lähtee vähän väliä viikonloppuna äitinsä kanssa mökille. Ärsyttävää!

Etkö saisi teiniä sitten johonkin kaverin kotiin tai isälleen yöpymään ja lähtisit joskus kuitenkin mukaan sinne mökille? Kun ei ole kaukanakaan.

Eikö lapsi ole koskaan isänsä luona viikonloppuisin?

Sinällään uskon, että mökillä on hommia, mies voi siis auttaa oikeasti äitiään. Mutta vastaako mies puhelimeen silloin kun on mökillä tai soittaa itse tai viestittelee? Vai onko hiljaisuudessa?

En tarkoita, että olisi silloin vieraissa, mutta ainahan sekin on mahdollista ja täytyy ottaa huomioon.

Eikö sinulla ole autoilevaa kaveria jonka kanssa lähtisit joskus päivällä käymään mökillä? Soittaisit miehlle ja sanosit, että lähdette nyt ajelemaan, sopisko poiketa kahville? Miehen suhtautumisesta voit jotain päätellä. Kait teini voi silloin olla muutaman tunnin yksin?

Onko mies puhunut, että voisitte tutustua äidin kanssa jossain vaiheessa? Tai sanonut, että voit tulla sinne mökille joskus käymään?

Ymmärrän ap:ta. Mun mies lähtee myös joka viikonloppu vanhempansa luo puuhastelemaan. Mua ei pyydä ikinä mukaan, eikä ole edes esitellyt. Olen kysynyt, miksi näin, mutta en ole saanut mitään kunnollista vastausta. Olen viikonloput sitten ystävieni kanssa, silloin jos eivät ole omien kumppaniensa kanssa.

Viikollakaan emme vietä aikaa koska meillä on täysin erilaiset työrytmit. Nukumme pari tuntia yöstä yhtä aikaa ja siinä se. Joskus mietin, että tosissaanko miehelle riittää tämmöinen. Minusta olisi sama olla sinkkuna, kun ei ole ikinä juttuseuraa tai seksiä tai yhteisiä menoja kuitenkaan. Rakastan häntä silti niin paljon, etten pysty eroamaankaan. Roikun niissä harvoissa yhteisissä hetkissä mitä saan. Jos tämä kuitenkin jatkuu vielä pitkään, niin sitten on pakko lähteä.

Mies on mökki-ihmisiä. Ei se ehkä ole olennaista että äitinsäkin käy samalla mökillä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Mun mies lähtee myös joka viikonloppu vanhempansa luo puuhastelemaan. Mua ei pyydä ikinä mukaan, eikä ole edes esitellyt. Olen kysynyt, miksi näin, mutta en ole saanut mitään kunnollista vastausta. Olen viikonloput sitten ystävieni kanssa, silloin jos eivät ole omien kumppaniensa kanssa.

Viikollakaan emme vietä aikaa koska meillä on täysin erilaiset työrytmit. Nukumme pari tuntia yöstä yhtä aikaa ja siinä se. Joskus mietin, että tosissaanko miehelle riittää tämmöinen. Minusta olisi sama olla sinkkuna, kun ei ole ikinä juttuseuraa tai seksiä tai yhteisiä menoja kuitenkaan. Rakastan häntä silti niin paljon, etten pysty eroamaankaan. Roikun niissä harvoissa yhteisissä hetkissä mitä saan. Jos tämä kuitenkin jatkuu vielä pitkään, niin sitten on pakko lähteä.

Pakko kysyä, että ootko miten varma että sun mies menee oikeasti vanhemmilleen? Ootko kuullut niiden puhuvan puhelimessa taustalla esim.?

Kaikkea sitä pitää valitettavasti kysyäkin. :/

Tässä on kai kyse temperamenttieroista. Esim itse viihdyn niin hyvin yksin, että mielelläni päästäisin miehen esim joka toinen viikonloppu mökille ja joka toinen viikonloppu oltaisiin yhdessä. Ap: n ja miehen pitää löytää oma tasapainonsa. Ehkä ap:n kannattaisi änkiä kerran sinne mukaan niin näkisi että mikä on meno ja onko se anoppikokelas täyspäinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Mun mies lähtee myös joka viikonloppu vanhempansa luo puuhastelemaan. Mua ei pyydä ikinä mukaan, eikä ole edes esitellyt. Olen kysynyt, miksi näin, mutta en ole saanut mitään kunnollista vastausta. Olen viikonloput sitten ystävieni kanssa, silloin jos eivät ole omien kumppaniensa kanssa.

Viikollakaan emme vietä aikaa koska meillä on täysin erilaiset työrytmit. Nukumme pari tuntia yöstä yhtä aikaa ja siinä se. Joskus mietin, että tosissaanko miehelle riittää tämmöinen. Minusta olisi sama olla sinkkuna, kun ei ole ikinä juttuseuraa tai seksiä tai yhteisiä menoja kuitenkaan. Rakastan häntä silti niin paljon, etten pysty eroamaankaan. Roikun niissä harvoissa yhteisissä hetkissä mitä saan. Jos tämä kuitenkin jatkuu vielä pitkään, niin sitten on pakko lähteä.

Oletko ihan varma, että miehesi menee oikeasti vanhemmilleen aina? Jos sillä onkin toinen nainen ja siksi ei sinua halua esitellä.

Tää on vaikea juttu jostain syystä. Yritän teidän avullanne hahmottaa, että mikä mättää.

Ei. Minua ei ole koskaan kutsuttu mökille. Minut on kutsuttu tapaamaan joskus äitiä. En ole halunnut, koska kyseessä vaikuttaa olevan todellinen tahtoihminen, joka soittelee iltaisin ja selittelee hoidettavia asioita miehelle. Meillä on miehen kanssa ikäeroa. En usko, että äiti ilahtuisi.

Lapsen isälle en lasta saa. Mies vastailee harvakseltaan viesteihin kun on mökillä. Joskus kun menee tuntitolkulla se jotenkin haittaa, mutta ei se ole se juttu, joka tässä ärsyttää.

On aina ollut jotenkin päivänselvää, että minä en kuulu mökkikuvioihin. Ne ovat miehen ja hänen sukunsa oma juttu. Mökkejä on kaksi. Toiselle mökille ehkä voisin kuulemma joskus mennä...

ap

Vierailija kirjoitti:

Mies ilmeisestikin haluaa käydä paljon mökillä. Oletko ilmaissut hänelle suoraan tarpeesi siitä, että välillä haluaisit viettää hänen kanssaan viikonloppua? Ilmeisesti et, kun valitat netissä asiasta tuntemattomille. Tarpeisiin on helpompi vastata, jos niitä ilmaisee suoraan, mutta myötätuntoisesti ja ilman, että vaatii.

Sinun pitäisi myös muistaa, ettei sinulla ole koskaan lähtökohtaisesti oikeutta kenenkään toisen aikaan, vaikka seurustelisitte. Toki se voi olla sinulle kynnyskysymys, että mies on paljon mökillä, mutta miehellä on silti oikeus käyttää aikansa, kuten haluaa.

Mitä tulee siihen, että mies käy mökillä juuri äitinsä kanssa, niin se ei kuulu sinulle millään tavalla. Jokaisella on oikeus ihmissuhteisiin, eikä yritykset rajoittaa niitä, ole ok.[/

Jokaisella on oikeus tuntea olonsa hyväksi Parisuhteessa.

Ap ei tunne.

Jos 36 v mies hengailisi viikonloput äitinsä kanssa mökillä ja minulla olisi kurja olo, en jatkaisi suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Mies on mökki-ihmisiä. Ei se ehkä ole olennaista että äitinsäkin käy samalla mökillä.

Juuri näin ja jos mies harrastaa koiria, niin ilmeisesti koirat saa temmeltää viikonloput mökillä vapaana. Mies nauttii ja koirat nauttii.

Vierailija kirjoitti:

Liika on liikaa. Ymmärrän ap:ta. On ihan luonnollista haluta miehen olevan joskus kumppanin kanssakin.

Eli ei kun mukaan mökille, tsiisus! Oma teini ei halua olla kenenkään ventovieraiden kanssa ja ei voi jäädä yksin... huoh, ne on ventovieraita tasan ensivierailun ensimmäisen tunnin. Jos suhteenne vakavoituu, tulee kumppanisi äidistä teinisi 'varamummu'  tai mitä termiä haluattekaan käyttää, positiivinen aikuisen ihmisen malli kuitenkin!

Jos olet tosissasi tämän miehen kanssa, kannattaisi harkita edes hiukan avata itseäsi myös hänen äidille. Kerrot meille heti ettet edes kauheasti halua tavata kumppanisi äitiä (!) ja myöhemmässä viestissä toteat että kyseinen mökki ei edes ole kaukana. 

Olisikohan se ensimmäisen liikkeen tekijän paikka kuitenkin tässä vaiheessa sinulle varattu? Jos mies noin paljon tykkää viettää aikaa äitinsä kanssa, haluaisikohan hän ehkä nähdä teidät kaksi yhdessä joskus, herra paratkoon jopa ystävystyvän? Just a thought.

Olen 99.9 % varma, että mies ei petä tai kyseessä ei ole toinen nainen. ap

Vierailija kirjoitti:

Tää on vaikea juttu jostain syystä. Yritän teidän avullanne hahmottaa, että mikä mättää.

Ei. Minua ei ole koskaan kutsuttu mökille. Minut on kutsuttu tapaamaan joskus äitiä. En ole halunnut, koska kyseessä vaikuttaa olevan todellinen tahtoihminen, joka soittelee iltaisin ja selittelee hoidettavia asioita miehelle. Meillä on miehen kanssa ikäeroa. En usko, että äiti ilahtuisi.

Lapsen isälle en lasta saa. Mies vastailee harvakseltaan viesteihin kun on mökillä. Joskus kun menee tuntitolkulla se jotenkin haittaa, mutta ei se ole se juttu, joka tässä ärsyttää.

On aina ollut jotenkin päivänselvää, että minä en kuulu mökkikuvioihin. Ne ovat miehen ja hänen sukunsa oma juttu. Mökkejä on kaksi. Toiselle mökille ehkä voisin kuulemma joskus mennä...

ap

En tiedä miten ajattelit luoda läheisemmän ja toimivan suhteen miehesi äidin kanssa, kun et tätä ole suostunut edes tapaamaan. 

Mökki vaikuttaa olevan heille todella tärkeä paikka. Oisko heillä jotain syytä uskoa ettet edes viihtyisi siellä? 

Olenko sitten ylpeä vai tyhmä, mutta jos tehdään selväksi, että mökille ei tarvitse tulla, en viitsi vinkua, että päästä nyt jookos?! On minullakin ylpeyteni.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Mun mies lähtee myös joka viikonloppu vanhempansa luo puuhastelemaan. Mua ei pyydä ikinä mukaan, eikä ole edes esitellyt. Olen kysynyt, miksi näin, mutta en ole saanut mitään kunnollista vastausta. Olen viikonloput sitten ystävieni kanssa, silloin jos eivät ole omien kumppaniensa kanssa.

Viikollakaan emme vietä aikaa koska meillä on täysin erilaiset työrytmit. Nukumme pari tuntia yöstä yhtä aikaa ja siinä se. Joskus mietin, että tosissaanko miehelle riittää tämmöinen. Minusta olisi sama olla sinkkuna, kun ei ole ikinä juttuseuraa tai seksiä tai yhteisiä menoja kuitenkaan. Rakastan häntä silti niin paljon, etten pysty eroamaankaan. Roikun niissä harvoissa yhteisissä hetkissä mitä saan. Jos tämä kuitenkin jatkuu vielä pitkään, niin sitten on pakko lähteä.

Pakko kysyä, että ootko miten varma että sun mies menee oikeasti vanhemmilleen? Ootko kuullut niiden puhuvan puhelimessa taustalla esim.?

Kaikkea sitä pitää valitettavasti kysyäkin. :/

En usko, mies on niin epäseksuaalinen ihminen, on aina ollut. Heillä on isänsä kanssa yhteinen moottoripyöräharrastus, jonka tiimoilta isänsä soittelee lähes päivittäin, keskustelevat siitä mitä mies on tehnyt viime käynnillä jos isä ei ole ollut paikalla tai mitä osia pitää seuraavaksi ostaa. Toki voihan se samoilla reissuilla käydä missä vaan, jotenkin vaan ihmisen tietäen en usko.. On kiltti, rehellinen ja huono valehtelemaan. Vahva moraalikin. Lisäksi en ymmärrä miksi se tässä meidän olemattomasta suhteessa roikkuisi, jos on parempaakin tarjolla. Kun ei me edes asuta saman katon alla, tai ei ole mitään mikä pidättelisi tai sitoisi minuun.

Välillä kyllä tuntuu että olisi helpompaa kun sillä olisi joku toinen, olisipahan syy vihata ja erota. Hän on vaan niin hyvä kumppani edelleen vuosien jälkeen ja yhdessäolo on ihanaa, silloin harvoin kun sitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Olenko sitten ylpeä vai tyhmä, mutta jos tehdään selväksi, että mökille ei tarvitse tulla, en viitsi vinkua, että päästä nyt jookos?! On minullakin ylpeyteni.

ap

Minä näin miehenä ajattelisin, että jos on sanonut että "ei tarvitse tulla" niin luultavasti hän olettaa ettet viihtyisi, eikä painosta sinua sitten. Oletko sanonut että et ole mökki-ihmisiä? Oletko suoraan sanonut että haluat tulla mukaan mökille? Haluatko edes?

Entä mikä on miehen isän tilanne? Voisiko olla että miehen isä on tehnyt askareet ennen ja on nyt kuollut jolloin se olisi jäänyt miehen harteille?

Mä en tiedä millaisia teidän vanhemmat on, mutta mun miehen vanhemmat ovat todella mukavia. Ei haittaa yhtään viettää heidän kanssa aikaa paljonkin. Mökillä puuhaamme asioita yhdessä ja erikseen, mutta ei se meillä ainakaan enää ole mitään vanhemmissa roikkumista. Suhde on muuttunut.

Mä en ymmärrä miks ihmiset pysyvät näinkin alkuvaiheessa epätyydyttävissä suhteissa.

Äiti ja 36 v poika ja mökkiviikonloput yhdessä olisi niin turn off kuin vaan voi olla.

Äidin omaishoitaja?

Mies tietää, että rakastan olla mökillä. Olemme puhuneet mökillä käynnistä, mutta jotenkin tullut selväksi, että ei. En ole varma haluaisinko edes, mutta se ärsyttää, että se ei ole vaihtoehto. Että minut on jotenkin pelattu kokonaan pois tästä yhtälöstä.

Miehen vanhemmat ovat eronneet. Isällä on oma mökkinsä. Sinne ehkä voisin joskus päästä kuulemma...

Olen kuullut kun äiti takoo miehen ovea ja rähjää. Mies ei viitsinyt avata kun olin kylässä. Jäi sellainen olo, että en halua tavata. Vähän myös hävettää meidän ikäeromme. Varmaan molempia. Jos äiti on noin kovatahtoinen, en ole vakuuttunut haluanko häntä elämääni.

Omat vanhempani ovat olleet aina kaikille karjalaisen vieraanvaraisia, joten vähän outo tilanne. Meille on saanut aina tulla kaikki halukkaat ja on passattu ja paapottu. Nyt vanhempani ovat jo raihnaisia.

ap

Vierailija kirjoitti:

Olenko sitten ylpeä vai tyhmä, mutta jos tehdään selväksi, että mökille ei tarvitse tulla, en viitsi vinkua, että päästä nyt jookos?! On minullakin ylpeyteni.

ap

No jos alottaisit tutustumisella siihen äitiin, niin ehkä se mökkikutsukin tulisi aikanaan.