Ei toivottu raskaus ehkäisyn läpi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehto on myös synnyttää ja antaa adoptioon. Suomessa lapsettomuudesta kärsii hurjat 20%. Lukioystäväni oli tällainen abortin välttänyt, ja niin kiitollinen ettei äiti häntä tappanut. Et voi etukäteen tietää ahdistuksen ja syyllisyyden määrää minkä abortti tuo. Toisella ystävälläni järkkyi mielenterveys abortin tehtyään. Älä tee aborttia!

Ja lapsen synnyttäminen ja adoptioon antaminenko käy tuosta vaan, ilman ahdistuksia ja syyllisyyksiä? Miten asia selitetään lapsille, jotka saavat pikkusiskon/veljen mutta se annetaankin pois? Mitähän ahdistuksia ne kokee miettiessään, annetaanko heidätkin jossain vaiheessa pois, kun tätäkään ei haluta pitää?

Kamalaa, kun pitäisi selittää. Siinä on toisen ihmisen elämästä kyse. Mutta mitä väliä, kun pitäisi selittää.[/q

No, kerro miten selität! Se elävä lapsi kärsii niistä ahdistuksista. Te "pro life"-porukat ette elävistä lapsista piittaa, vain niitä solumöykkyjä haluatte pelastaa kysymättä niiden mielipidettä. Äiti voi ehkä välttää abortin aiheuttamat syyllisyydet, mutta kantaa lopun ikänsä syyllisyyttä lapsensa hylkäämisestä - mutta mitä siitä, kun elämä! Sisarukset kärsivät menetetyn sisaren traumasta lopun ikänsä - mutta mitä siitä, kun se elämä! Adoptoitu lapsi miettii miksi hänet hylättiin, mutta onhan hänellä se ELÄMÄ. Koska joku jossain on joskus ollut kiitollinen siitä, että hänellä on elämä, niin kaikki muutkin elämät sitten pitää pelastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää keskustella miehesi kanssa asiasta. Tämä koskee myös häntä. Lapsella tulisi olemaan hänenkin piirteitään, hänen iloinen tai vakaa luonteensa, hänen nenänsä ja silmänsä yms. kaikki ne piirteet, joihin sinä olet ihastunut miehessäsi. Onko se niin kamalaa? 

Ymmärrän kyllä niitä naisia/tyttöjä, jotka tulevat raskaaksi yhden illan jutun seurauksena, eivät kunnolla tunne miestä ja pitävät sikiötä outona vihamielisenä tunkeutujana kehossaan.

On se. Siksi käytetään ehkäisyä, ettei tulisi vauvoja. Ja kyllä, minä pidän tätä solumöykkyä vihamielisenä tunkeutujana, jota kukaan ei halunnut. Taustatietona olen pyytänyt sterilisaatiota, jota lääkäri ei suostunut puoltamaan vaikka muut kriteerit täyttyivät paitsi ikä.

-ap

Tuo lääkärien kielteinen asenne sterilisaatioon on todella raivostuttavaa. Taas abortti, joka luultavasti olisi ollut vältettävissä jos ap olisi saanut sterilisaation.

Eihän lääkärin asenteella ole mitään tekemistä asian kanssa. Laki sanoo, ettei sterilisaatiota saa tehdä niin mitä se lääkäri sille mahtaa. Tuskin kukaan ammattilainen alkaa tekemään laitonta sterilisaatiota vaikka miten olisi itse sen mahdollisuuden puolesta henkilökohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehto on myös synnyttää ja antaa adoptioon. Suomessa lapsettomuudesta kärsii hurjat 20%. Lukioystäväni oli tällainen abortin välttänyt, ja niin kiitollinen ettei äiti häntä tappanut. Et voi etukäteen tietää ahdistuksen ja syyllisyyden määrää minkä abortti tuo. Toisella ystävälläni järkkyi mielenterveys abortin tehtyään. Älä tee aborttia!

Ja lapsen synnyttäminen ja adoptioon antaminenko käy tuosta vaan, ilman ahdistuksia ja syyllisyyksiä? Miten asia selitetään lapsille, jotka saavat pikkusiskon/veljen mutta se annetaankin pois? Mitähän ahdistuksia ne kokee miettiessään, annetaanko heidätkin jossain vaiheessa pois, kun tätäkään ei haluta pitää?

Kamalaa, kun pitäisi selittää. Siinä on toisen ihmisen elämästä kyse. Mutta mitä väliä, kun pitäisi selittää.[/q

No, kerro miten selität! Se elävä lapsi kärsii niistä ahdistuksista. Te "pro life"-porukat ette elävistä lapsista piittaa, vain niitä solumöykkyjä haluatte pelastaa kysymättä niiden mielipidettä. Äiti voi ehkä välttää abortin aiheuttamat syyllisyydet, mutta kantaa lopun ikänsä syyllisyyttä lapsensa hylkäämisestä - mutta mitä siitä, kun elämä! Sisarukset kärsivät menetetyn sisaren traumasta lopun ikänsä - mutta mitä siitä, kun se elämä! Adoptoitu lapsi miettii miksi hänet hylättiin, mutta onhan hänellä se ELÄMÄ. Koska joku jossain on joskus ollut kiitollinen siitä, että hänellä on elämä, niin kaikki muutkin elämät sitten pitää pelastaa.

Mikä ihmeen solumöykky?

Kerro miehelle heti kun olet itse valmis siihen. Varaudu kuitenkin siihen että hän syyttää sinua tahallisuudesta. Eka reaktio kun voi olla mitä vaan. Toki raskauksista jopa 30 % menee kesken. Kaveripiirissäni on vain yksi ei toivottu raskaus ja se alkoi hormonikierukasta huolimatta. Moni kavereistani käyttää vain kumia silti kellään ei ole lapsia.

Adoptioon ei kannata antaa sen takia, että jotkut kärsivät lapsettomuudesta. Heille on nykyään toimivia keinoja lieventää omaa tuskaansa mm. alkioadoptoinnilla ja osaavan henkilökunnan toimesta (lahja-sukusolut) lähtemällä vaikka Viroon tai Puolaan asti, jos Suomen hinnat tuntuvat liian korkeilta. No takaisin asiaan. Mä oon nähnyt läheltä ja lukenut netistä adoptioon antaneiden kokemuksia. Sopii kysyä, ketä siellä on oikein töissä? Molemmissa tapauksissa naista oli painostettu adoptiosta vastaavien toimesta koko sen ajan mitä hänellä oli oikeus miettiä lapsen lopullisesta kohtalosta. Ymmärrän, jos halutaan välttää katumusta sekä mielipahaa. Hiillostaminen on kuitenkinen viho viimeinen keino ennaltaehkäistä katuvien vanhempien määrää!

Aion hyvillä mielin tehdä jatkossa abortin, mikäli ehkäisy pettää sillä en ole tilivelvollinen millekään kasvottomalle järjestelmälle.

Lapset ymmärtävät yllättävän paljon. Kyllä he huomaavat, että jotain outoa tapahtuu , kun äiti on aborttia tekemässä. Muistavat asioita ja yhdistelevät. Jossain vaiheessa totuus selviää. Kyllä vaan se jotenkin tulee ilmi. Itse tiesin aina, että on jokin salaisuus. Kaipasin kovasti nuorempia sisaruksia, mutta ei sellaisia tullut. Aikuisena äiti kertoi abortista, jonka jollain tasoilla olin aavistanutkin. Miljoona kertaa mieluummin olisi tiennyt adoptoidusta kuin abortoidusta sisaruksesta.

Solumöykkyhän se on, ei edes sydän lyö tai hengitä ennen 6. raskausviikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Solumöykkyhän se on, ei edes sydän lyö tai hengitä ennen 6. raskausviikkoa.

Ennen rv 6 ei vielä kukaan aborttiin ehdi. Eihän sikiö hengitä koko raskausaikana, mutta elävä on kyllä ihan alusta asti. Ei solumöykky vaan ihminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehto on myös synnyttää ja antaa adoptioon. Suomessa lapsettomuudesta kärsii hurjat 20%. Lukioystäväni oli tällainen abortin välttänyt, ja niin kiitollinen ettei äiti häntä tappanut. Et voi etukäteen tietää ahdistuksen ja syyllisyyden määrää minkä abortti tuo. Toisella ystävälläni järkkyi mielenterveys abortin tehtyään. Älä tee aborttia!

Ja lapsen synnyttäminen ja adoptioon antaminenko käy tuosta vaan, ilman ahdistuksia ja syyllisyyksiä? Miten asia selitetään lapsille, jotka saavat pikkusiskon/veljen mutta se annetaankin pois? Mitähän ahdistuksia ne kokee miettiessään, annetaanko heidätkin jossain vaiheessa pois, kun tätäkään ei haluta pitää?

Kamalaa, kun pitäisi selittää. Siinä on toisen ihmisen elämästä kyse. Mutta mitä väliä, kun pitäisi selittää.[/q

No, kerro miten selität! Se elävä lapsi kärsii niistä ahdistuksista. Te "pro life"-porukat ette elävistä lapsista piittaa, vain niitä solumöykkyjä haluatte pelastaa kysymättä niiden mielipidettä. Äiti voi ehkä välttää abortin aiheuttamat syyllisyydet, mutta kantaa lopun ikänsä syyllisyyttä lapsensa hylkäämisestä - mutta mitä siitä, kun elämä! Sisarukset kärsivät menetetyn sisaren traumasta lopun ikänsä - mutta mitä siitä, kun se elämä! Adoptoitu lapsi miettii miksi hänet hylättiin, mutta onhan hänellä se ELÄMÄ. Koska joku jossain on joskus ollut kiitollinen siitä, että hänellä on elämä, niin kaikki muutkin elämät sitten pitää pelastaa.

Ihan vaan kertoo, että emme pysty tätä vauvaa hoitamaan, joten hän menee toisten vanhempien lapseksi. Enemmän ne sisarukset miettivät aikanaan sen oikeasti menetetyn sisaruksen traumaa. Adoptoitu lapsi mitä todennäköisimmin elää oman elämänsä niin kuin pitääkin, miettimättä koko ajan jotain hylkäämistä. Hylkäämistähän ei edes tapahtunut, vaan hänelle annettiin oikeus omaan elämäänsä. Ei häntä hyljätty vaan huolehdittiin, että saa rakastavat vanhemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Adoptioon ei kannata antaa sen takia, että jotkut kärsivät lapsettomuudesta. Heille on nykyään toimivia keinoja lieventää omaa tuskaansa mm. alkioadoptoinnilla ja osaavan henkilökunnan toimesta (lahja-sukusolut) lähtemällä vaikka Viroon tai Puolaan asti, jos Suomen hinnat tuntuvat liian korkeilta. No takaisin asiaan. Mä oon nähnyt läheltä ja lukenut netistä adoptioon antaneiden kokemuksia. Sopii kysyä, ketä siellä on oikein töissä? Molemmissa tapauksissa naista oli painostettu adoptiosta vastaavien toimesta koko sen ajan mitä hänellä oli oikeus miettiä lapsen lopullisesta kohtalosta. Ymmärrän, jos halutaan välttää katumusta sekä mielipahaa. Hiillostaminen on kuitenkinen viho viimeinen keino ennaltaehkäistä katuvien vanhempien määrää!

Aion hyvillä mielin tehdä jatkossa abortin, mikäli ehkäisy pettää sillä en ole tilivelvollinen millekään kasvottomalle järjestelmälle.

Että ihan hyvillä mielin. Voi hyvänen aika sentään.

Onko nyt aivan mahdotonta, että pitäisit lapsen? Entä jos näin on tarkoitettu?

Sinun keho, sinun päätös.

Kyllä sun sisin kertoo miten tulee toimia, luotat vaan itseesi. Kaikki kääntyy parhain päin teit minkä tahansa ratkaisun. Itse kertoisin miehelle, olen kertonut jos olen epäillyt olevani raskaana vaikka olisimme vasta tapailleet ja mies on ottanut asian hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Sinun keho, sinun päätös.

Lapsella oma keho

Vierailija kirjoitti:

Muita joille on käynyt vastaavaa? Siis oikeasti huolellisesti käytetyn ehkäisyn läpi raskaana, jotenkin on niin petetyksi tullut olo, yli 99% muka..

Miten selvisitte? Miltä abortti tuntui? Vai pidittekö lapsen?

Oma tilanne ei salli lapsen pitämistä, kummallakin jo omia lapsia, eikä yhteisiä haluta myöhemminkään. Suhde vasta tapailuasteella ja mies ei vielä tiedä, testasin äsken. Kerronko, vai hoidanko itse asian? Miten tällaista edes hoidetaan?

Haukkukaa tai antakaa vertaistukea, ihan sama, pakko vaan purkaa jonnekin.

Olen mies, rouvallani pilleri petti.

Meillä oli jo 3 lasta,;joista 2 erityisiä.

Saatiin terve lapsi, elämä meni aika vaikeaksi neljän pikkulapsen kanssa.

Oli fyysistä sairautta ja kuolemaa lähipiirissä .

Ehkäisy petti toisenkin kerran, nyt oli huolimattomuuttakin mukana.

Oltiin nimittäin ihan hajalla ja elämänhallinta hukuksissa pari vuotta.

Pidettiin tämäkin lapsi.

Nyt näyttänyt valoisammalta monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun keho, sinun päätös.

Lapsella oma keho

Lapamadollakin on oma keho. Silti niistä hankkiudutaan lääkkeillä eroon. Ja kyllä alkio/ sikiö ja lapamato on täysin verrattavia parasiitteja niin kauan kuin asustavat ihmisen sisällä hyödyntämässä isäntäeliöstä saatavaa ravintoa.

Itu auttaa kriisiraskauksissa

Tampereen NNKY:n Itu-työ tukee kriisiraskaustilanteessa olevia, raskauttaan vaikeassa tilanteessa jatkavia ja abortin läpikäyneitä tyttöjä ja naisia. Palvelut ovat ilmaisia ja luottamuksellisia.

Valtakunnallinen puhelinpäivystys 9-21

050 401 5567

http://ituprojekti.net/fi/

Älä helvetti tapa sun lasta. Ei tää tilanne sun lapsen syytä ole eikä se ansaitse kuolla.

Abortti on ihan ok. Otsr tunnet voimavarasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun keho, sinun päätös.

Lapsella oma keho

Sori vaan lapsi, niin kauan kun se loismaisesti riippuvaisena kehittyy toisen jo olemassaolevan yksilön sisällä, menevät kantajan oikeudet kehoonsa sen edelle.