Tunnetko ihmisiä, jotka ovat ihan todella laihoja, vaikka syövät erittäin paljon?

Joo, kolme. Ovat kaikki vieläpä lähemmäs nelikymppisiä, joten nuori ikäkään ei ole perustelu.

Tunsin ennen yhden. Tukeva aamiainen, kaksi lämmintä ateriaa, kaksi välipalaa jotka usein rasvaisia ja sokerisia ja vielä kohtalainen iltapalakin. Ja välillä kenties vielä suklaata. 20 vuotta paino pysyi 57 - 59 kilossa, pituus 171. Sitten alkoi mielialalääkitys, ja paino nousi 20 kiloa parissa vuodessa.

Jaa että mistä tiedän? No minä itse...

Oma mies syö kolmen edestä, vaikka on riisikeppi.

En. Tunnen laihoja ihmisiä jotka syövät järkyttäviä määriä kerralla, mutta syövät harvoin.

Itse olin sellainen kunnes täytin 40v. On muuten vaikeaa muuttaa ruokailutottumuksia, kun jokainen suklaapala ja pitsaviipale jämähtää läskiksi.

Näin joskus takavuosina yliopiston ruokalassa anorektisen laihan naisen, joka söi valtavia annoksia, tyyliin 10 perunaa + muut lisukkeet. Kahvin kanssa kaksi isoa donitsia. Joku ruoan imeytymishäiriö, luulen. Tai sitten bulimikko.

Yleensä ihmiset, jotka ovat laihoja ja väittävät syövänsä paljon, eivät oikeasti syö paljon. Se on "paljon" vain heidän omassa mittakaavassaan.

En tunne.

Juu, minä itse

Minä. Nainen, 60 v., pituus 160 cm, paino 50 kg. Nuorempana painoin korkeintaan 45 kg.

Syön tuplasti mieheeni verrattuna. Aina nälkä, suklaa ja pizzat lempiherkkuja.

Minä ja minun sisko. Kaikki meidän lapset ovat aika laihoja. Ihan vaikka kuinka paljon syödään ,serkutkin on kaikki normaaleja. Minun äitini ja isäkin ovat laihoja. En tunne yhtään lihavaa tätiä tai setää biologisissa sukulaisissani. Voin siis syödä vaikka kuinka paljon ja se ärsyttää työtovereitani.

Uimarit syövät valtavasti ja myös teinit ja laihoja ovat.

Vierailija kirjoitti:

Näin joskus takavuosina yliopiston ruokalassa anorektisen laihan naisen, joka söi valtavia annoksia, tyyliin 10 perunaa + muut lisukkeet. Kahvin kanssa kaksi isoa donitsia. Joku ruoan imeytymishäiriö, luulen. Tai sitten bulimikko.

Yleensä ihmiset, jotka ovat laihoja ja väittävät syövänsä paljon, eivät oikeasti syö paljon. Se on "paljon" vain heidän omassa mittakaavassaan.

Kerroin tuolla edellä ensimmäisenä, että tunnen kolme. Olen myös ihan itse nähnyt näiden naisten syövän paljon, ollaan tehty viikkojen lomareissujakin yhdessä moneen otteeseen. Itse en voi syödä juuri mitään, lihon ruoan näkemisestäkin, mutta nämä kertomani naiset syövät ihan koko ajan ja isoja määriä. Eikä pelkkää ruokaa vaan myös herkkuja.

Ei siis ole kyse luulosta nyt. Tuollaisia ihmisiä on.

Joo. Minä itse... kiitos geenien!

Syön "paljon". Eli syön paljon seurassa kun ruoka puoli-ilmaista (esim. kaveri tarjoaa) tai siitä on maksettu (esim. buffet). Kotona sitten lounas tyyliin kaksi leipäpalaa kun en jaksa kokata mitään isompaa, päivällinen on sitten sentään hieman tuhdimpi.

Tiedän

Ex-duunikaveri oli tuollainen. Nelikymppinen kuivakka mies, ei mitenkään erityisesti harrastanut liikuntaa mitä nyt huvikseen pelasi tennistä joskus, istumatyö. Vetäisi lounaaksi pizzan (pizzeriassa, ei mitään pakastetta saati roiskeläppää siis), usein mussutti välipalana jotain viineriä tai suklaapatukkaa.

Syön aivan helvetisti jos tekee mieli ahmia ja oksentaa. Ei väliä olenko yksin vai sosiaalisessa tilanteessa. Ihmetelköön.

Mun sisko, mutta hän myös liikkuu valtavan paljon.

Itse syön kuin hevonen, mutta olen silti aina ollut alipainoinen. (Olen kuitenkin siis ihan terve.) Mulle tämä ei ole kiva asia, sillä usein minulta kysytään päin naamaa, onko minulla anoreksia. Ei ole kiva, että muiden silmissä näyttää sairaalta. Ottaisin mielelläni pari kiloa joltain ylipainoiselta itselleni!

Vierailija kirjoitti:

Ex-duunikaveri oli tuollainen. Nelikymppinen kuivakka mies, ei mitenkään erityisesti harrastanut liikuntaa mitä nyt huvikseen pelasi tennistä joskus, istumatyö. Vetäisi lounaaksi pizzan (pizzeriassa, ei mitään pakastetta saati roiskeläppää siis), usein mussutti välipalana jotain viineriä tai suklaapatukkaa.

Oli, eli taisi menehtyä sydäriin kun tuollaista ruokavaliota noudatti. Eihän se sen terveellisempää ole syödä roskaa vaikka laihana pysyisikin, kun verisuonet tukkeutuu.