Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko bussikuskille huutaa kiitokset pois jäädessä?
26.10.2018 |
Joissain kaupungeissa on näemmä tapana huutaa kiitokset kuskille kun jää paikallisbussista pois. Onhan se kiva että kuskia kiitetään, mutta ihan hullun kuuloista kun jengi kailottaa sieltä keski- tai takaovelta jatkuvasti KIIITOOOS! Riittäiskö se, että sisään tullessa tervehtisi kuskia kohteliaasti ja jättäisi sen huutamisen väliin, niin ei olisi siellä bussissa sitten niin kakofoninen tunnelma? En jaksais itse kuskinakaan kuunnella koko työpäivää sitä huutamista. Naurattaa kun mietin millainen karjumiskuoro oli Hgissä vaikka 550:ssä, jos olisi tapana huudella kiitoksia :D
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoissa kaupungeissa en ole moiseen törmännyt. Tämä kohteliaisuus muistetaan enää pikkupaikkakunnilla.
Tampere on sitten pikkupaikkakunta. Toki se koko maailman mittakaavassa onkin. Täällä edelleen aika moni tuota kiitosta huutaa. Tosin taitaa olla niin, että lähinnä silloin kun on ainoa tai liki ainoa poistuja jollakin pysäkillä. Jos jää vaikka aamun työmatkaruuhkassa iso sakki pois samalla pysäkillä, niin ei lauluta kiitosta kuorossa.
Ei vitsi oliskin hauska jos se olisi semmonen kuorohuuto. 50 ihmistä karjaisis yhteen ääneen kiitokset. Tai mikseipä se vois olla joku kiitosruno tai laulukin jonka vois kimpassa huutaa tai laulaa.
Tulee mieleen leiriruokailut! Niiden aluksi hoilattiin aina joku ruokalaulu taputusten tai tömistysten kanssa ja lopuksi tosiaankin karjaistiin yhteen ääneen EMÄNNILLE KIITOS. Sama kunnianosoitus bussikuskeillekin, pyydän <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitän vain jos poistun etuovesta. Anteeksi vain kuskit, mutta minulla on sosiaalisten tilanteiden kammo, enkä pysty kiittämään koko bussilastillisen kuullen. Kiitollinen olen silti, vaikken sitä ääneen sanokaan.
Voisko niistä kiitosnapeista kuitenkin lähtee kauhee mekkala? Eihän se muuten kiitokselta tunnu.
Minä lähetän joka kyydin jälkeen kiitoskirjeen.
Itse olen peruskohtelias ihminen ja tehnyt pitkän uran asiakaspalvelussa. Olen sitä mieltä, että kohteliaisuus asiakaspalvelussa on erittäin tärkeä asia, mutta se ei saa mennä liiallisuuksiin, eikä olla päälleliimattua, eikä varsinkaan niin yliampuvaa, että se haittaa joko asiakaspalvelijan, tai asiakkaan elämää.
Olen itse ollut taksikuskina, mutta en bussikuskina. Minun työssäni oli itsestään selvää, että tervehdittiin ja kiiteltiin mennentullen, mutta taksityö onkin huomattavan paljon yksilöllisempää ja asiakasmäärät huomattavasti pienemmät, kuin bussikuskeilla.
Minä siis lähestyn tätä asiaa bussikuskin näkökulmasta. En ole varma, mutta uskoisin, että suurimmalle osalle kuskeista riittäisi tervehtiminen pelkästään bussiin tullessa. Se varmaankin helpottaisi työntekoa huomattavasti, jos voisi työvuorossa jättää sen 1000 kiitosta sanomatta, eikä tarvitsisi ottaa joka ainoaan asiakkaaseen katsekontaktia sen vuoksi, että onko sieltä nyt tulossa kiitos vai ei.
Itse olen yrittänyt lähestyä asiaa tapauskohtaisesti ja katsonut aina kuskin suuntaan ja yrittänyt päätellä haluaako hän minun kiitävän vai ei. Jos katse kontakti peilin kautta on selkeä ja hän ikään kuin on odottavalla kannalla, niin nyökkään kiitokseksi, mutta missään nimessä en tee kiitoksestani mitään isoa numeroa huutamalla sitä ääneen, vaan pyrin sen pitämään mahdollisimman hillittynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seinäjoella kiitokset mumistaan hiljaa poistuttaessa etuoven kautta. Jos poistutaan takaoven kautta, ei sanota mitään.
Olen kokeillut molempia Suomessa. Meillä alempi luokka ei tervehdi tai kiitä, mutta keskiluokka yleensä jo kiittää ja huikkaa kädellä myös suojatiellä autolle. Keski-Euroopassa asuessani oli aina tapana tervehtiä kuskia tai tramin kuljettajaa ja kiittää poislähtiessä.
Kerran eräs ranskalainen kuski piti minulle lyhyen puhuttelun tervehtimisen tärkeydestä kun en tervehtinyt kuskia. Hän sanoi suoraan että jos väärässä porukassa en tervehdi niin saan puukon mahaani ja minut kengitään maahan sairaalakuntoon moukkamaisesta käytöksestä. Muistaakseni hän vielä kertoi että olen onnekas jos he eivät pissaa päälleni sen lisäksi.
Siksi aina tervehditään sillä se kertoo että ollaan samalla puolella. Vihollista ei tervehditä.
Tämä tulee keskiaikaisesta kaupunkikultuurista jossa eri kaupunginosat välillä soti verisesti toisiaan vastaan. Nykyään siitä on jäljellä lähinnä jalkapallohuliganismi.
Siis tässä lyhytkäisyydessään tuo puhuttelu jonka sain. Mies siis piti bussia pysähdyksissä pari minuuttia ja puhutteli minua. Tajusi kyllä että en ole syntyperäinen, mutta otti huolen hengestäni ja terveydestäni.
Kiitin tuota bussikuskia vinkistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huudan yleensä koko matkan ajan kiitosta oman taputukseni säestyksellä. Paikallislehden yleisöosastolle laitan sitten jälkikäteen vielä virallisen kiitoksen hienosta bussimatkasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kuuluu kiittää kuskia kyydistä :)
Mut voisko vaikka heilauttaa kättä karjumisen sijaan? Ja kun siitä kyydistä kuitenkin maksetaan, ei se ole mikään erityinen palvelus siltä kuskilta, hän saa siitä palkkaa. Että mielestäni ei kyllä tartte huutaa.
Tampereella on ollut TKL:n Nysse-etiketti lehdissä ja siinä kehoitettiin kiittämään, kuskit tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
van dyke tekno goes round round kirjoitti:
Olen kokeillut molempia Suomessa. Meillä alempi luokka ei tervehdi tai kiitä, mutta keskiluokka yleensä jo kiittää ja huikkaa kädellä myös suojatiellä autolle. Keski-Euroopassa asuessani oli aina tapana tervehtiä kuskia tai tramin kuljettajaa ja kiittää poislähtiessä.
Kerran eräs ranskalainen kuski piti minulle lyhyen puhuttelun tervehtimisen tärkeydestä kun en tervehtinyt kuskia. Hän sanoi suoraan että jos väärässä porukassa en tervehdi niin saan puukon mahaani ja minut kengitään maahan sairaalakuntoon moukkamaisesta käytöksestä. Muistaakseni hän vielä kertoi että olen onnekas jos he eivät pissaa päälleni sen lisäksi.
Siksi aina tervehditään sillä se kertoo että ollaan samalla puolella. Vihollista ei tervehditä.
Tämä tulee keskiaikaisesta kaupunkikultuurista jossa eri kaupunginosat välillä soti verisesti toisiaan vastaan. Nykyään siitä on jäljellä lähinnä jalkapallohuliganismi.
Siis tässä lyhytkäisyydessään tuo puhuttelu jonka sain. Mies siis piti bussia pysähdyksissä pari minuuttia ja puhutteli minua. Tajusi kyllä että en ole syntyperäinen, mutta otti huolen hengestäni ja terveydestäni.
Kiitin tuota bussikuskia vinkistä.
Kyllä suomalaisillakin oli joskus tervehtimisen ja käytöstapojen perinne kultuurissa.
En tiedä mitä kävi. Maalaisten työperäinen muutto kaupunkeihin ilmeisesti sotki käytöstapakultuuria ja suomalaisten kaupunkien kohteliaisuus sekoittui maalaaismaiseen metsäläiseen käytökseen.
Sen takia Turussakin noin puolet osaa tervehtiä ja puolet jostain tulleina eivät osaa käyttäytyä. He ovat myös epävarmoja uusasukkaita. Pelkäävät muita juurettomina. Täytyy ymmärtää huonon käytöksen perimmäisyys.
Tjoo ja taputtaa joka kerta kun se onnistuu ajamaan pysäkille kaatamatta pysäkkiä tai pysäkillä olevia matkustajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalta muutto syynä. kirjoitti:
van dyke tekno goes round round kirjoitti:
Olen kokeillut molempia Suomessa. Meillä alempi luokka ei tervehdi tai kiitä, mutta keskiluokka yleensä jo kiittää ja huikkaa kädellä myös suojatiellä autolle. Keski-Euroopassa asuessani oli aina tapana tervehtiä kuskia tai tramin kuljettajaa ja kiittää poislähtiessä.
Kerran eräs ranskalainen kuski piti minulle lyhyen puhuttelun tervehtimisen tärkeydestä kun en tervehtinyt kuskia. Hän sanoi suoraan että jos väärässä porukassa en tervehdi niin saan puukon mahaani ja minut kengitään maahan sairaalakuntoon moukkamaisesta käytöksestä. Muistaakseni hän vielä kertoi että olen onnekas jos he eivät pissaa päälleni sen lisäksi.
Siksi aina tervehditään sillä se kertoo että ollaan samalla puolella. Vihollista ei tervehditä.
Tämä tulee keskiaikaisesta kaupunkikultuurista jossa eri kaupunginosat välillä soti verisesti toisiaan vastaan. Nykyään siitä on jäljellä lähinnä jalkapallohuliganismi.
Siis tässä lyhytkäisyydessään tuo puhuttelu jonka sain. Mies siis piti bussia pysähdyksissä pari minuuttia ja puhutteli minua. Tajusi kyllä että en ole syntyperäinen, mutta otti huolen hengestäni ja terveydestäni.
Kiitin tuota bussikuskia vinkistä.
Kyllä suomalaisillakin oli joskus tervehtimisen ja käytöstapojen perinne kultuurissa.
En tiedä mitä kävi. Maalaisten työperäinen muutto kaupunkeihin ilmeisesti sotki käytöstapakultuuria ja suomalaisten kaupunkien kohteliaisuus sekoittui maalaaismaiseen metsäläiseen käytökseen.
Sen takia Turussakin noin puolet osaa tervehtiä ja puolet jostain tulleina eivät osaa käyttäytyä. He ovat myös epävarmoja uusasukkaita. Pelkäävät muita juurettomina. Täytyy ymmärtää huonon käytöksen perimmäisyys.
Senkö takia maalla tervehditään edelleen naapurita, mutta kaupungissa ei?
En kyllä kiittele bussikuskeja jotka ei ees tervehi kun tulee bussiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha viisaushan on että ystävää tervehditään ja vihollista ei.
Kertoo aika paljon ihmisestä jos ei tervehdi lainkaan tai osaa kiittää muita.
Minusta kiittäminen on junttimaista. Kuski saa työstä palkan.
Vierailija kirjoitti:
Maalta muutto syynä. kirjoitti:
van dyke tekno goes round round kirjoitti:
Olen kokeillut molempia Suomessa. Meillä alempi luokka ei tervehdi tai kiitä, mutta keskiluokka yleensä jo kiittää ja huikkaa kädellä myös suojatiellä autolle. Keski-Euroopassa asuessani oli aina tapana tervehtiä kuskia tai tramin kuljettajaa ja kiittää poislähtiessä.
Kerran eräs ranskalainen kuski piti minulle lyhyen puhuttelun tervehtimisen tärkeydestä kun en tervehtinyt kuskia. Hän sanoi suoraan että jos väärässä porukassa en tervehdi niin saan puukon mahaani ja minut kengitään maahan sairaalakuntoon moukkamaisesta käytöksestä. Muistaakseni hän vielä kertoi että olen onnekas jos he eivät pissaa päälleni sen lisäksi.
Siksi aina tervehditään sillä se kertoo että ollaan samalla puolella. Vihollista ei tervehditä.
Tämä tulee keskiaikaisesta kaupunkikultuurista jossa eri kaupunginosat välillä soti verisesti toisiaan vastaan. Nykyään siitä on jäljellä lähinnä jalkapallohuliganismi.
Siis tässä lyhytkäisyydessään tuo puhuttelu jonka sain. Mies siis piti bussia pysähdyksissä pari minuuttia ja puhutteli minua. Tajusi kyllä että en ole syntyperäinen, mutta otti huolen hengestäni ja terveydestäni.
Kiitin tuota bussikuskia vinkistä.
Kyllä suomalaisillakin oli joskus tervehtimisen ja käytöstapojen perinne kultuurissa.
En tiedä mitä kävi. Maalaisten työperäinen muutto kaupunkeihin ilmeisesti sotki käytöstapakultuuria ja suomalaisten kaupunkien kohteliaisuus sekoittui maalaaismaiseen metsäläiseen käytökseen.
Sen takia Turussakin noin puolet osaa tervehtiä ja puolet jostain tulleina eivät osaa käyttäytyä. He ovat myös epävarmoja uusasukkaita. Pelkäävät muita juurettomina. Täytyy ymmärtää huonon käytöksen perimmäisyys.
Senkö takia maalla tervehditään edelleen naapurita, mutta kaupungissa ei?
Varmasti sitä että maalla on ollut aina tapana viisaus että tuttuja tervehditään mutta tuntemattomia varotaan. Siksi uudessa ympäristössä ei osata tutustua muihin ja epäilys vihollisesta on suurempi.
Toki osa varmasti on osanutkin tervehtiä uudessa ympäristössä. Kaupunkikultuurissa käytöstapaetiketti ja herrasmiesmäinen kultti on ollut aina elävä. Ahtaassa asuinympäristössä asiat pitää mennä jouhevasti ja käytöstavat helpottavat jokaisen arkea.
Voi ei. Kohta varmaan bussimatkat alkavat muistuttaa joidenkin uskonlahkojen hurmoshenkisiä kokouksia. kiiitos, kiitos, kiitos, kiitos ....
Vierailija kirjoitti:
Minusta kiittäminen on junttimaista. Kuski saa työstä palkan.
Tuo on sosialistinen näkemys.
Ei raha korvaa ihmisten välistä huomiota ja kanssakäyntiä. Toinen huomioidaan aina.
Jos sitä ei osaa niin turha pyytää apua kun on ongelmia. Sosialismissahan valtio korvaa ystävät ja ei välttämättä tarvitse sen rahan edestä olla lainkaan kohtelias.
Kyllä tietysti ja varsinkin mykkien pitää huutaa kovaa KIITOOOS!
Joo, harmi kun täällä ei ole naurunappia noille kommenteille. Maalla oli ja on varmaan edelleenkin tapana kiittää, mutta täällä stadissa noudatetaan hiljaista liikennettä. Mitä taas älämölöön tulee, niin sen aiheuttajia ovat usein isot nuorisojoukot ja jotkut puhelimeen kailottajat.