Kokemuksia viikko-viikko-systeemistä?

oletko itse valmis etävanhemmuuteen

Kun oikeasti kokemusta ei ole niin vähän vaikea tietysti neuvoa, mutta minä ajattelisin asiasta niin että tuskinpa aikuinenkaan haluaisi muuttaa viikottain aina toiseen asuntoon. Vanhempien kannaltahan tuo on mukava ratkaisu jossa molemmat saavat vapaata ja olla lapsen kanssa ja tietysti isänä olisi kamala ajatus nähdä lasta vain joka toinen viikko viikonlopun ajan.

Lapsille voi olla myös aika stressaavaa kun koulukirjat ovat väärässä paikassa tai liikunta/harrastustavarat ja lisäksi kavereita voi olla vaikea nähdä elleivät vanhemmat asua lähellä toisiaan. tietysti myös koulumatka voi olla ongelma.

Jos taas vanhemmat asuvat lähellä toisiaan niin nähdä voi varmasti muutenkin kuin muuttamalla aina toisen luo viikottain.

Ei kokemusta, mutta tutkimusten mukaan heittopussit eivät ole mistään kotoisin.

Vierailija kirjoitti:

Kun oikeasti kokemusta ei ole niin vähän vaikea tietysti neuvoa, mutta minä ajattelisin asiasta niin että tuskinpa aikuinenkaan haluaisi muuttaa viikottain aina toiseen asuntoon. Vanhempien kannaltahan tuo on mukava ratkaisu jossa molemmat saavat vapaata ja olla lapsen kanssa ja tietysti isänä olisi kamala ajatus nähdä lasta vain joka toinen viikko viikonlopun ajan.

Lapsille voi olla myös aika stressaavaa kun koulukirjat ovat väärässä paikassa tai liikunta/harrastustavarat ja lisäksi kavereita voi olla vaikea nähdä elleivät vanhemmat asua lähellä toisiaan. tietysti myös koulumatka voi olla ongelma.

Jos taas vanhemmat asuvat lähellä toisiaan niin nähdä voi varmasti muutenkin kuin muuttamalla aina toisen luo viikottain.

jatketaan vielä sen verran, että jos ajateltaisiin puhtaasti lapsen etua niin vanhemmat hankkisivat asunnon jossa lapsille olisi omat huoneet ja vanhemmat muuttaisivat aina viikottain siihen asuntoon. Tietysti heillä voisi olla myös toinen yhteinen pieni asunto jossa asuisivat sitten sen toisen viikon. Mutta tämä tuskin aikuisille sopisi, mutta lapsille pitää sopia viikko-viikko systeemissä.

Noin ison kanssa viikkoviikko varmaan onnistuisi helpostikin, jos asutte vielä lähekkäin. Paljon nuoremmillakin on onnistunut alkukankeuden jälkeen.

Sitten kun lapsi on vanhempi ja liikkuu itsenäisesti niin asumisjärjestelyihin tulee varmasti enemmän plastisuuttakin.

Tietty jos koet, että lapselle olisi parempi tavata sinua vain 10 päivää kuussa, eikä hän kovasti kaipaisi sinua ja haluat itsekin tavata lasta niin harvoin niin sitten se on tietenkin parempi ratkaisu.

Tottakai ne, joilla tämä systeemi on sanovat sen toimivan. Itse läheltä seuranneena kahta viikko-viikko perhettä,

en sanoisi toimivan. Itse perhe on lasten reagoinnille sokea.

Toisessa perheessä sisarukset ovat todella kiinni toisissaan. Nuorempi sisarus on mustasukkainen vanhemmasta sisaruksesta ja pyörittää häntä mielensä mukaan. Tekee tyhmyyksiä, laittaa ne sisaruksen piikkiin. Kiristää sisarusta. Ei päästä sisarusta kaverin luo. Valehtelee vanhemmilleen ja manipuloi. Ja toinen alistuu tähän kaikkeen ja ei kerro vanhemmilleen. Yl. He eivät puhu vanhemmilleen juuri mistään asioista, vaan pistävät ystävänsä tai ystävänsä äidin (minut) ehdottamaan asiaa puolestaan.

Toinen perhe on sulkenut ex-isän pois uusperheestään. Häntä ei mainita millään tavoin äidin uusperheessä. Isä on lapsille olemassa vain se joka toinen viikko.

Uusperhe ja vuoroviikkosysteemi sucks. Mutta tätähän ei saa sanoa.

Meillä kohta 2 vuotta ollut viikko-viikko -systeemi eikä elatusmaksuja maksella. Periaatteessa systeemi toimii, vanhemmilla suunnilleen sama matka päiväkotiin jne., mutta ongelmana ovat lapselle tehtävät hankinnat. Isä ei tajua, että kunnollinen haalari maksaa yli 50 e, hänen mielestää 29 eurolla saa ihan hyvän, joten hän ei osallistu kuluihin, ostakoot äiti kalliin, jos haluaa. Sama koskee jalkineita jne. mitä tahansa, mikä maksaa yli 5 e. Isä ei osta eikä isä maksa osaa vaatekuluista, koska hänen mielestään lapsi ei tarvitse mitään (ja miten tarvitsisikaan, kun äiti vaatteet joka tapauksessa ostaa). Isäviikon jälkeen hoidossa ei ole yhtäkään varavaatetta eivätkä vaatteet kulkeudu isältä äidille millään, isä "hautoo" kotonaan noin 30 kpl housuja ja 60 kpl paitoja, koska ei ehdi niitä vaatteita pesemään... Sitten isän äiti käy joka 3. kuukausi pesemässä lapsenlapsen vaatteita ja ihmettelee, että mitä se ex-miniä valittaa, että pitää ostaa uutta, kun siellä isänsä luona lapsella on vaikka mitä!

Vierailija kirjoitti:

Noin ison kanssa viikkoviikko varmaan onnistuisi helpostikin, jos asutte vielä lähekkäin. Paljon nuoremmillakin on onnistunut alkukankeuden jälkeen.

Sitten kun lapsi on vanhempi ja liikkuu itsenäisesti niin asumisjärjestelyihin tulee varmasti enemmän plastisuuttakin.

Tietty jos koet, että lapselle olisi parempi tavata sinua vain 10 päivää kuussa, eikä hän kovasti kaipaisi sinua ja haluat itsekin tavata lasta niin harvoin niin sitten se on tietenkin parempi ratkaisu.

Tässä ajatellaan lapsen etua eikä aikuisen. Kyllä se lapsi viikko-viikko-systeemissäkin kaipaa ja sen lisäksi muuttaa tauotta, eikä ole yhtä omaa kotia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin ison kanssa viikkoviikko varmaan onnistuisi helpostikin, jos asutte vielä lähekkäin. Paljon nuoremmillakin on onnistunut alkukankeuden jälkeen.

Sitten kun lapsi on vanhempi ja liikkuu itsenäisesti niin asumisjärjestelyihin tulee varmasti enemmän plastisuuttakin.

Tietty jos koet, että lapselle olisi parempi tavata sinua vain 10 päivää kuussa, eikä hän kovasti kaipaisi sinua ja haluat itsekin tavata lasta niin harvoin niin sitten se on tietenkin parempi ratkaisu.

Tässä ajatellaan lapsen etua eikä aikuisen. Kyllä se lapsi viikko-viikko-systeemissäkin kaipaa ja sen lisäksi muuttaa tauotta, eikä ole yhtä omaa kotia.

Tottakai kaipaa mutta vain viikon kerrallaan. Eikä lapsen etu ole vanhempi joka vastentahtoisesti hoitaa lasta.

Itse en ole nähnyt kuin kaksi eroperhettä ja heillä viikkoviikko on toiminut hyvin. Lapsella on kaksi tasaveroista vanhempaa, ja tietty lapsi saa soittaa toiselle vanhemmalle koska vain. Ja tietty joustoa päivissä on molempiin suuntiin riippuen vanhempien suunnitelmista.

Vierailija kirjoitti:

Olemme eronneet ja meillä on yksi kuusivuotias lapsi. Kannattaako viikko-viikko vai ei? Lähipiiristä siihen tulee hieman painostusta, mutta itse eronneiden vanhempien lapsena en olisi omalla kohdalla halunnut sitä ja ajattelen, että ripotellen esim. 10vrk/kk olisi tätä kivempi lapselle (säilyisi ns.yksi koti). Mielipiteitä?

Tässä systeemissä sitä vasta saakin kulkea edestakaisin reppu selässä toisin kuin viikko-viikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme eronneet ja meillä on yksi kuusivuotias lapsi. Kannattaako viikko-viikko vai ei? Lähipiiristä siihen tulee hieman painostusta, mutta itse eronneiden vanhempien lapsena en olisi omalla kohdalla halunnut sitä ja ajattelen, että ripotellen esim. 10vrk/kk olisi tätä kivempi lapselle (säilyisi ns.yksi koti). Mielipiteitä?

Tässä systeemissä sitä vasta saakin kulkea edestakaisin reppu selässä toisin kuin viikko-viikko.

No tässähän on ideana, että on ns.kaksi pidempää viikonloppua ja sen lisäksi 1-2 yötä kuussa voi olla tarpeen mukaan. Eli tapaamiset säilyvät enemmän viikonloppuvierailuina/olemisena ja se arki keskittyy toiseen kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme eronneet ja meillä on yksi kuusivuotias lapsi. Kannattaako viikko-viikko vai ei? Lähipiiristä siihen tulee hieman painostusta, mutta itse eronneiden vanhempien lapsena en olisi omalla kohdalla halunnut sitä ja ajattelen, että ripotellen esim. 10vrk/kk olisi tätä kivempi lapselle (säilyisi ns.yksi koti). Mielipiteitä?

Tässä systeemissä sitä vasta saakin kulkea edestakaisin reppu selässä toisin kuin viikko-viikko.

No tässähän on ideana, että on ns.kaksi pidempää viikonloppua ja sen lisäksi 1-2 yötä kuussa voi olla tarpeen mukaan. Eli tapaamiset säilyvät enemmän viikonloppuvierailuina/olemisena ja se arki keskittyy toiseen kotiin.

Ja vanhemman tapaamiseen ei tule viikon taukoa.

Oman kokemuksen mukaan tuo viikko-viikko systeemi on aivan kamala. Ja olin siis itse se lapsi joka joutui tuohon rumbaan. Lopulta vaan kieltäydyin enää menemästä isän luokse, koska se oli helpompaa ja vähemmän stressaavaa. Itse jaksoin tosin tuota heittelyä pidempään kun vanhemmat sisarukseni, jotka olivat jo aiemmin kieltäytyneet menemästä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kohta 2 vuotta ollut viikko-viikko -systeemi eikä elatusmaksuja maksella. Periaatteessa systeemi toimii, vanhemmilla suunnilleen sama matka päiväkotiin jne., mutta ongelmana ovat lapselle tehtävät hankinnat. Isä ei tajua, että kunnollinen haalari maksaa yli 50 e, hänen mielestää 29 eurolla saa ihan hyvän, joten hän ei osallistu kuluihin, ostakoot äiti kalliin, jos haluaa. Sama koskee jalkineita jne. mitä tahansa, mikä maksaa yli 5 e. Isä ei osta eikä isä maksa osaa vaatekuluista, koska hänen mielestään lapsi ei tarvitse mitään (ja miten tarvitsisikaan, kun äiti vaatteet joka tapauksessa ostaa). Isäviikon jälkeen hoidossa ei ole yhtäkään varavaatetta eivätkä vaatteet kulkeudu isältä äidille millään, isä "hautoo" kotonaan noin 30 kpl housuja ja 60 kpl paitoja, koska ei ehdi niitä vaatteita pesemään... Sitten isän äiti käy joka 3. kuukausi pesemässä lapsenlapsen vaatteita ja ihmettelee, että mitä se ex-miniä valittaa, että pitää ostaa uutta, kun siellä isänsä luona lapsella on vaikka mitä!

Voisitteko sopia, että laitatte lasten tileille esim 20 e kuussa per lapsi lasten hankintoihin? Me teemme näin, tosin olemme ydinperhe. Tuolla summalla ja lapsilisällä ostetaan kaikki hankinnat (tietysti harkinnan jälkeen) lapsille eli vaatteet, pyörät, luistimet... Lapsilisistä jää säästöönkin tällä metodilla. Silloin, kun tulee kalliita kausihankintoja on kiva, kun summa on lasten tilillä valmiina.

Meillä toiminut tosi hyvin, tällä menty 14 vuotta ja lastenkin mielestä se on tuntunut ihan "normaalilta" perhe-elämältä.  Mun mielestä kuitenkin tällaisessa systeemissä on tärkeää, että aikuiset ymmärtävät joustaa ja ajatella asiat lapsen näkökulmasta. Esim. tarvittaessa täytyy voida muutella rytmiä ja välillä olla vaikka keskellä viikkoa toisessakin kodissa ilman, että siitä tulee kenellekään ongelma. Aikuisten täytyy haluta tehdä kahdessa kodissa eläminen lapsille mahdollisimman helpoksi ja esim. ottaa vastuu siitä, että kaikki tarvittavat tavarat ovat oikeassa paikassa. Kun lapset olivat pieniä, meillä oli perussetti esim. vaatteita ja leluja molemmissa kodeissa, sitten vähän vanhempana esim. meikit ja lempivaatteet alkoivat kulkea mukana. Tietysti koulukamat ja esim. urheiluvälineet kulkivat alusta asti mukana.

Positiivista meidän tapauksessa on ollut erityisesti se, että lapset ovat saaneet luoda yhtä läheisen suhteen molempiin vanhempiin. Kun olemme jutelleet tästä, he ovat kertoneet etteivät ajateleet että heidän elämänsä olisi mitenkään erilaista kuin ydinperheissä kasvaneiden kavereidenkaan elämä. Meidän lapsilla on vaan enemmän aikuisia perheessä, kun myöhemmin myös uudet puolisot ovat saaneet omat bonusvanhempien roolit; heidän mukanaan myös sukulaisia on tullut lisää.  

Negatiivista alkuun varsinkin oli se, että eron jälkeen eksä ei varsinaisesti ollut se ihminen jonka kanssa olisi jaksanut olla kauheasti tekemisissä, mutta jaettu vanhemmuus edellytti aika tiivistä yhteydenpitoa lasten asioista. Toisaalta meidänkin välimme muutuivat ajan myötä oikein hyviksi, ja olemme olleet vuosien aikana tosi paljon tekemisissa ihan "vapaaehtoisesti", ei vain lasten takia.

Oli asumisjärjestely mikä tahansa, olisi tärkeää muistaa että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja molempien vanhempien tehtävänä on tätä tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme eronneet ja meillä on yksi kuusivuotias lapsi. Kannattaako viikko-viikko vai ei? Lähipiiristä siihen tulee hieman painostusta, mutta itse eronneiden vanhempien lapsena en olisi omalla kohdalla halunnut sitä ja ajattelen, että ripotellen esim. 10vrk/kk olisi tätä kivempi lapselle (säilyisi ns.yksi koti). Mielipiteitä?

Tässä systeemissä sitä vasta saakin kulkea edestakaisin reppu selässä toisin kuin viikko-viikko.

No tässähän on ideana, että on ns.kaksi pidempää viikonloppua ja sen lisäksi 1-2 yötä kuussa voi olla tarpeen mukaan. Eli tapaamiset säilyvät enemmän viikonloppuvierailuina/olemisena ja se arki keskittyy toiseen kotiin.

Ja vanhemman tapaamiseen ei tule viikon taukoa.

Tuleehan, jopa yli viikon tauko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kohta 2 vuotta ollut viikko-viikko -systeemi eikä elatusmaksuja maksella. Periaatteessa systeemi toimii, vanhemmilla suunnilleen sama matka päiväkotiin jne., mutta ongelmana ovat lapselle tehtävät hankinnat. Isä ei tajua, että kunnollinen haalari maksaa yli 50 e, hänen mielestää 29 eurolla saa ihan hyvän, joten hän ei osallistu kuluihin, ostakoot äiti kalliin, jos haluaa. Sama koskee jalkineita jne. mitä tahansa, mikä maksaa yli 5 e. Isä ei osta eikä isä maksa osaa vaatekuluista, koska hänen mielestään lapsi ei tarvitse mitään (ja miten tarvitsisikaan, kun äiti vaatteet joka tapauksessa ostaa). Isäviikon jälkeen hoidossa ei ole yhtäkään varavaatetta eivätkä vaatteet kulkeudu isältä äidille millään, isä "hautoo" kotonaan noin 30 kpl housuja ja 60 kpl paitoja, koska ei ehdi niitä vaatteita pesemään... Sitten isän äiti käy joka 3. kuukausi pesemässä lapsenlapsen vaatteita ja ihmettelee, että mitä se ex-miniä valittaa, että pitää ostaa uutta, kun siellä isänsä luona lapsella on vaikka mitä!

Voisitteko sopia, että laitatte lasten tileille esim 20 e kuussa per lapsi lasten hankintoihin? Me teemme näin, tosin olemme ydinperhe. Tuolla summalla ja lapsilisällä ostetaan kaikki hankinnat (tietysti harkinnan jälkeen) lapsille eli vaatteet, pyörät, luistimet... Lapsilisistä jää säästöönkin tällä metodilla. Silloin, kun tulee kalliita kausihankintoja on kiva, kun summa on lasten tilillä valmiina.

Lapsen tili on lapsen tili, ei vanhempien. Kun siellä jo on isovanhempien antamat lahjarahat (juridisesti lapsen omaa rahaa), niin miksi ihmeessä vanhemmat käyttävät ko. rahoja kuin omiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme eronneet ja meillä on yksi kuusivuotias lapsi. Kannattaako viikko-viikko vai ei? Lähipiiristä siihen tulee hieman painostusta, mutta itse eronneiden vanhempien lapsena en olisi omalla kohdalla halunnut sitä ja ajattelen, että ripotellen esim. 10vrk/kk olisi tätä kivempi lapselle (säilyisi ns.yksi koti). Mielipiteitä?

Tässä systeemissä sitä vasta saakin kulkea edestakaisin reppu selässä toisin kuin viikko-viikko.

No tässähän on ideana, että on ns.kaksi pidempää viikonloppua ja sen lisäksi 1-2 yötä kuussa voi olla tarpeen mukaan. Eli tapaamiset säilyvät enemmän viikonloppuvierailuina/olemisena ja se arki keskittyy toiseen kotiin.

Ja vanhemman tapaamiseen ei tule viikon taukoa.

Tuleehan, jopa yli viikon tauko.

Voi herrajumala mitä inttämistä. Jos on 6pv siten, että pitkän viikonlopun ja sen lisäksi väliviikoilla kertaalleen yötä niin ei tule viikon taukoa. 

Meillä laoset olivat vajaa kymmenen vuotta kuin erosimme. Toiselle sopi paremmin kuin toiselle, joka oli aina enemmän ”minun poikani”. Molemmat halusivat purkaa systeemin 15-vuotiaina.

Kyllä minä suosittelen, jos asutte lähekkäin. Me asuimme parin kilsan säteellä, ja koulu oli puolessa välissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun oikeasti kokemusta ei ole niin vähän vaikea tietysti neuvoa, mutta minä ajattelisin asiasta niin että tuskinpa aikuinenkaan haluaisi muuttaa viikottain aina toiseen asuntoon. Vanhempien kannaltahan tuo on mukava ratkaisu jossa molemmat saavat vapaata ja olla lapsen kanssa ja tietysti isänä olisi kamala ajatus nähdä lasta vain joka toinen viikko viikonlopun ajan.

Lapsille voi olla myös aika stressaavaa kun koulukirjat ovat väärässä paikassa tai liikunta/harrastustavarat ja lisäksi kavereita voi olla vaikea nähdä elleivät vanhemmat asua lähellä toisiaan. tietysti myös koulumatka voi olla ongelma.

Jos taas vanhemmat asuvat lähellä toisiaan niin nähdä voi varmasti muutenkin kuin muuttamalla aina toisen luo viikottain.

jatketaan vielä sen verran, että jos ajateltaisiin puhtaasti lapsen etua niin vanhemmat hankkisivat asunnon jossa lapsille olisi omat huoneet ja vanhemmat muuttaisivat aina viikottain siihen asuntoon. Tietysti heillä voisi olla myös toinen yhteinen pieni asunto jossa asuisivat sitten sen toisen viikon. Mutta tämä tuskin aikuisille sopisi, mutta lapsille pitää sopia viikko-viikko systeemissä.

Olipa viisas kirjoitus. Miksi kukaan ei ole tätä ajatellut? Jos lasten parasta ja perheen taloutta ajatellaan, pienen väistöasunnon osto tai vuokraus olisi mahdollinen ratkaisu. Lapset saisivat asua kotonaan, vanhemmat vuorottelisivat. Kotona olisi tarpeeksi tilaa ja vapaaviikolla vanhemmalla olisi oma rauha. Tietysti vaatisi vanhemmilta (liikaa?) aikuisuutta, mutta voisi myös antaa aikaa pohtia elämää yksin ja mahdolllista yhteen palaamista ennen perheen ja kodin paloittelua ja köyhyyteen syöksymistä.