Lue keskustelun säännöt.
Miten toimit, kun tuntematon lapsi janoaa huomiotasi?
23.10.2018 |
Luoja, miten ärsyttävä juttu, johon syyslomalla törmäsin monta kertaa. Mikä siinä on, että vaikka oma vanhempi olisi lähellä (usein kyllä ei ole), niin joidenkin pitää hakea sitä huomiota ihan vierailta vanhemmilta? Hei kato mua, mä osaan tehdä tälleen, hei kato!! Kato kun mä sukellan, kato kun mä pompin, nyt mä lasken, mä osaan, mä olen sitä ja tätä ja tota.
Viikonloppuna kylpylässä tein periaatepäätöksen, että en katsokaan näitä lapsia päin. Hoitakoot omat vanhempansa sen viihdyttämisen, itse viihdytän omiani.
Ja jos olet tällaisen huomionkipeän kakaran kasvattanut, niin voitko kertoa miksi annat hänen häiritä muita ihan jatkuvasti?
Kommentit (44)
No en todellakaan tyrmää lasta olemalla tyly. Jos joku vieraskin lapsi on innoissaan jostain jutusta ja haluaa sen kanssani jakaa, niin tietysti komppaan :) Riippuu tietysti jossain määrin tilanteestakin, mutta periaatteessa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joku haluaisi olla lapselle tyly? Kamalaa! Toki ymmärrän jos lapsi on laitettu ja oppinut kerjäämään turistin näköisiltä aikuisilta esim kehitysmaissa, mutta Suomessa ja Euroopan maissa ei. Alueeasta riippuen toki.
Ja tottakai lapselle hymyillään, jos hän ei käyttäydy huonosti ja kysellään jotain hänen ikävaiheeseen ja tilanteeseen sopivaa! Ei ihme että Suomessa lapset pelkää hieman vieraita aikuisia. Lapset ei opi kommunikoimaan jos kokee että vieras on paha.
Vierailija kirjoitti:
Oma 3v tyttö on melko "huomionkipeä". Ei hän nyt ihan tuosta vaan kenenkään luokse mene, mutta aika nopeasti tuntemattomastakin tulee hänelle mitä parhain juttelukaveri. Hän kertoo mielellään asioistaan, vanhempiensa asioista (juu kiva), esittelee vaatteitaan, näyttää temppujaan, ihastelee juttukaverin vaatteita/hiuksia/tavaroita, vitsailee...
Itse koin ja koen vieläkin vähän tuon aika kiusallisena, koska olenhan itse kasvatettu perisuomalaiseen tyyliin jossa toisia ei saa vaivata, vieraille ei puhuta ja etenkin lasten tulee olla hajuttomia ja näkymättömiä. Alussa vähän estelinkin ja koitin rajoittaa tyttöä noissa tilanteissa tai lähteä nopeasti pois.
Mutta en enää, hitot. Jos hän on luonnostaan sosiaalinen ja puhelias niin hän saa olla sitä. Ei siinä ole mitään pahaa tai väärää jos hän ottaa muihin ihmisiin kontaktia. Jos joku ei halua jutella hänen kanssaan, poistukoon itse tilanteesta. Se on ihan fine. Suurin osa on onneksi suhtautunut häneen positiivisesti. Kotona tyttö puhuu taukoamatta ja saa paljon huomiota. Mutta hän vain sattuu pitämään ihmisistä ja ihmisten seurasta. Kuitenkin opetellaan peruskäytöstapoja ja ne on hänellä hallussa (esim. toisten päälle ei puhuta vaan odotetaan omaa vuoroa).
Muistakaa kuitenkin, ettei sosiaalinen ja sosiaalisesti taitava ole samoja asioita. Jossain vaiheessa pitäisi ottaa huomioon eri tempperamentit ja tilanteet: että ahaa, tuo on nyt omissa maailmoissaan, että annan sen olla enkä tee päätelmää, että omissa maailmoissaan oleva olisi tyhmä, tyly tai inhottava.
Minustakin on iso ero siinä, miten se lapsi hakee huomioita. Ja ihmettelen, että joskus kun puistossa perässäni kaikkialle tulee joku vieras lapsi, ja hänen vanhempansa saattaa vain seurata tilannetta hymyillen. Missä on sen vanhemman tilannetaju? Joskus olen yrittänyt saada tällaisestä vanhemmasta juttuseuraa itselleni, mutta se ei onnistu. Missä vanhemman sosiaaliset taidot?
Sitä en ymmärrä, miksi olla tyly kenellekään, aikuiselle tai lapselle. Mutta ei se tarkoita, että pitäisi olla seuraneitinä jokaiselle seuraa haluavalle - aikuiselle tai lapselle.
Kyllä mä juttelen ihan vieraillekin lapsille, hymyn kera. Ei mulla nyt niin kiire ole enkä halua jättää ikävää muistoa kenellekään pienelle ihmiselle :) Kukaan ei ole vielä jäänyt pidemmäksi aikaa roikkumaan.
Mun lapset oli tosi puheliaita alle kouluikäisenä ja saattoivat kyllä jutella ihan vieraillekin. Kävin kyllä heidät hakemassa aina pikaisesti pois, koska en halunnut heidän häiritsevän muita. Itsestä se tuntui aika kiusalliselta, mutta toisaalta nykyään koulussa se sosiaalisuus on tosi hyvä juttu.