Monet tärkeät ihmiset elämässäni ovat olleet suuri pettymyksen aihe

Tarkoitin, että kun ei ole tukiverkkoja, on aika kiinni lapsissaan, mutta kun lapset kasvavat, heillä alkaa olla kodin ulkopuolellakin elämää. Tässä vaiheessa vanhempikin saa laajemman tuttavapiirin. On lasten ystäviä ja heidän vanhempiaan, joihin tutustua. Mieleiset harrastukset löytyvät ja samanhenkiset ihmiset.

Kun lapset ovat pieniä, ei tukiverkkoa niin vain luoda, varsinkaan uudella paikkakunnalla. Kukaan ei tahdo olla ilmaiseksi lastesi kanssa, vaikka kuinka itse alussa yrittäisit esim. vastavuoroisuutta! Kaikki ovat yhtä väsyneitä, paitsi juuri he, joihin et edes tahdo tutustua, koska he ovat sinut joskus hylkiöksi leimanneet! tai hyväksi vähäisiä voimavarojasi käyttäneet!

Erakkona on ollut aikaa kehittää itseään ja tulla valikoivammaksi ihmisten suhteen!  Erakkokin ymmärtää, että lapset täytyy sosiaalistaa, mutta samalla löytää onneksi ne kaltaisensa vanhemmat, jotka ovat läpäisseet saman vaativan seulan pikkulapsiaikana ilman turvaverkkoa! Pikkulapsiaikana ei jaksanut etsiä kovin laaajalta alueelta tukea. Vain hyvällä onnella saa ystävän jo pikkulapsivaiheessa! Aika menee yleensä pettymysten nielemiseen, kun huomaa, että yhteydenpito sukulaisiin onkin yksipuolista, että sinulta vain odotetaan ja vaaditaan, sinua ei tueta!

1.

Vierailija kirjoitti:

Kuten varmasti lähes jokainen ainakin joskus, minäkin olen pettynyt ihmisiin. Nykyisin mulla onkin koira, ei ole muuten tarvinnut pettyä koskaan eikä pelätä selkään puukottamista <3

En ole koskaan kuullut typerämpää tapaa ajatella.

Jos ei uskalla ottaa vastuuta omasta käytöksestään, niin varmasti näin. Minäkin olen pettynyt moneen ihmiseen ja moni on pettynyt minuun, yritän parhaani mukaan olla parempi ihminen, mutta en aina onnistu. Anteeksi olen oppinut antamaan, se on elämääkin kalliimpi taito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten varmasti lähes jokainen ainakin joskus, minäkin olen pettynyt ihmisiin. Nykyisin mulla onkin koira, ei ole muuten tarvinnut pettyä koskaan eikä pelätä selkään puukottamista <3

En ole koskaan kuullut typerämpää tapaa ajatella.

En ole koskaan kuullut huonommin perusteltua aivopierua.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin, että kun ei ole tukiverkkoja, on aika kiinni lapsissaan, mutta kun lapset kasvavat, heillä alkaa olla kodin ulkopuolellakin elämää. Tässä vaiheessa vanhempikin saa laajemman tuttavapiirin. On lasten ystäviä ja heidän vanhempiaan, joihin tutustua. Mieleiset harrastukset löytyvät ja samanhenkiset ihmiset.

Kun lapset ovat pieniä, ei tukiverkkoa niin vain luoda, varsinkaan uudella paikkakunnalla. Kukaan ei tahdo olla ilmaiseksi lastesi kanssa, vaikka kuinka itse alussa yrittäisit esim. vastavuoroisuutta! Kaikki ovat yhtä väsyneitä, paitsi juuri he, joihin et edes tahdo tutustua, koska he ovat sinut joskus hylkiöksi leimanneet! tai hyväksi vähäisiä voimavarojasi käyttäneet!

Erakkona on ollut aikaa kehittää itseään ja tulla valikoivammaksi ihmisten suhteen!  Erakkokin ymmärtää, että lapset täytyy sosiaalistaa, mutta samalla löytää onneksi ne kaltaisensa vanhemmat, jotka ovat läpäisseet saman vaativan seulan pikkulapsiaikana ilman turvaverkkoa! Pikkulapsiaikana ei jaksanut etsiä kovin laaajalta alueelta tukea. Vain hyvällä onnella saa ystävän jo pikkulapsivaiheessa! Aika menee yleensä pettymysten nielemiseen, kun huomaa, että yhteydenpito sukulaisiin onkin yksipuolista, että sinulta vain odotetaan ja vaaditaan, sinua ei tueta!

1.

Nämä tukemisen vaatijat ovat kyllä mahtavia. Omista epäonnistumisista syytetään muita. Ei kannata tehdä kaikkea mitä muut ehdottaa. Terveen itsetunnon omaava ihminen osaa myös määritellä rajoja, miellyttäjä katkeroituu kun uhrautuu aina muiden puolesta, ja muut eivät näitä uhrautumisia ymmärrä korvata.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei uskalla ottaa vastuuta omasta käytöksestään, niin varmasti näin. Minäkin olen pettynyt moneen ihmiseen ja moni on pettynyt minuun, yritän parhaani mukaan olla parempi ihminen, mutta en aina onnistu. Anteeksi olen oppinut antamaan, se on elämääkin kalliimpi taito.

Anteeksi voi antaa silloin, kun on päässyt vaikeuksistaan yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten varmasti lähes jokainen ainakin joskus, minäkin olen pettynyt ihmisiin. Nykyisin mulla onkin koira, ei ole muuten tarvinnut pettyä koskaan eikä pelätä selkään puukottamista <3

En ole koskaan kuullut typerämpää tapaa ajatella.

En ole koskaan kuullut huonommin perusteltua aivopierua.

Ei tietysti koira puukota selkään. Koiraa ei myöskään kiinnosta onko tulossa potkut töistä, tai joku on epäreilu. Koiran kanssa ei myöskään voi vaihtaa ajatuksia maailmasta.. oikeestaan miksi edes kirjoitat tänne kun sinulla on koira?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei uskalla ottaa vastuuta omasta käytöksestään, niin varmasti näin. Minäkin olen pettynyt moneen ihmiseen ja moni on pettynyt minuun, yritän parhaani mukaan olla parempi ihminen, mutta en aina onnistu. Anteeksi olen oppinut antamaan, se on elämääkin kalliimpi taito.

Anteeksi voi antaa silloin, kun on päässyt vaikeuksistaan yli.

Ei, vaan antamalla anteeksi hyväksyt menneen ja voit jatkaa elämääsi.

Huono-onnisuus on monesti periytyvä ominaisuus. Kulkee käsikädessä pessimististen luonteenpiirteiden kanssa.

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei uskalla ottaa vastuuta omasta käytöksestään, niin varmasti näin. Minäkin olen pettynyt moneen ihmiseen ja moni on pettynyt minuun, yritän parhaani mukaan olla parempi ihminen, mutta en aina onnistu. Anteeksi olen oppinut antamaan, se on elämääkin kalliimpi taito.

Anteeksi voi antaa silloin, kun on päässyt vaikeuksistaan yli.

Ei, vaan antamalla anteeksi hyväksyt menneen ja voit jatkaa elämääsi.

Anteeksiantaminen on mielen sisäinen prosessi ja tapahtuu (jos tapahtuu) kun ihminen on itse siihen valmis. Hyvän elämän voi elää, vaikkei koskaan antaisi anteeksi niille, jotka ovat toimineet sinua kohtaan väärin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Pettymys tarkoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkeat. Eiköhän kaikilla ole ollut elämässään pettymyksiä ja monia vielä nurkan takanakin odottamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Pettymys tarkoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkeat. Eiköhän kaikilla ole ollut elämässään pettymyksiä ja monia vielä nurkan takanakin odottamassa.

Liian korkea odotus etteivät vanhemmat pahoinpitele eikä puoliso tapa itseään? Sinusta tällainen on ihan normaalia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Pettymys tarkoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkeat. Eiköhän kaikilla ole ollut elämässään pettymyksiä ja monia vielä nurkan takanakin odottamassa.

Liian korkea odotus etteivät vanhemmat pahoinpitele eikä puoliso tapa itseään? Sinusta tällainen on ihan normaalia?

Vanhempiaan ei voi valita. Puolison voi, mutta kuinka monta itsensä tappanutta puolisoa sulla on ollut? Tuossa edellä puhuttiin monista, ei yhdestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Pettymys tarkoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkeat. Eiköhän kaikilla ole ollut elämässään pettymyksiä ja monia vielä nurkan takanakin odottamassa.

Liian korkea odotus etteivät vanhemmat pahoinpitele eikä puoliso tapa itseään? Sinusta tällainen on ihan normaalia?

Ihminen on silti vastuussa omasta elämästään. Jos pettymyksiä ei osaa käsitellä, niin ei osaa. Tähänkin voi kuitenkin hakea apua, jos haluaa. Ei koko elämää voi syyttää muita, ainakaan länsimaissa. Apua on tarjolla, mutta jos ylpeys ei anna periksi sitä hakea, niin ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Huono-onnisuus on monesti periytyvä ominaisuus. Kulkee käsikädessä pessimististen luonteenpiirteiden kanssa.

Tekisikö nimenomaan pitkäaikainen huono-onnisuus ihmisestä pessimistisen? Ei jaksa olla enää kovin optimistinen, jos epäonnea riittää ja riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Pettymys tarkoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkeat. Eiköhän kaikilla ole ollut elämässään pettymyksiä ja monia vielä nurkan takanakin odottamassa.

Liian korkea odotus etteivät vanhemmat pahoinpitele eikä puoliso tapa itseään? Sinusta tällainen on ihan normaalia?

Ihminen on silti vastuussa omasta elämästään. Jos pettymyksiä ei osaa käsitellä, niin ei osaa. Tähänkin voi kuitenkin hakea apua, jos haluaa. Ei koko elämää voi syyttää muita, ainakaan länsimaissa. Apua on tarjolla, mutta jos ylpeys ei anna periksi sitä hakea, niin ei voi mitään.

Olen hakenut apua. Olen silti pettynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Pettymys tarkoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkeat. Eiköhän kaikilla ole ollut elämässään pettymyksiä ja monia vielä nurkan takanakin odottamassa.

Liian korkea odotus etteivät vanhemmat pahoinpitele eikä puoliso tapa itseään? Sinusta tällainen on ihan normaalia?

Vanhempiaan ei voi valita. Puolison voi, mutta kuinka monta itsensä tappanutta puolisoa sulla on ollut? Tuossa edellä puhuttiin monista, ei yhdestä.

Muihinkin läheisiin ihmissuhteisiin liittyy isoja pettymyksiä, muttei kaikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo ihmisestä, joka pettyy jokaiseen ihmiseen? En tunne tätä mekanismia, mutta mieleeni tulee katkeruus, jota omassa päässä laajennetaan koskemaan kaikkia tuntemia ihmisiä, niin että kukaan heistä ei pääse enää koskaan lähelle.

Moniin pettyminen ei tarkoita sitä, että olisi pettynyt kaikkiin.

Pettymys tarkoittaa, että odotukset ovat olleet liian korkeat. Eiköhän kaikilla ole ollut elämässään pettymyksiä ja monia vielä nurkan takanakin odottamassa.

Liian korkea odotus etteivät vanhemmat pahoinpitele eikä puoliso tapa itseään? Sinusta tällainen on ihan normaalia?

Vanhempiaan ei voi valita. Puolison voi, mutta kuinka monta itsensä tappanutta puolisoa sulla on ollut? Tuossa edellä puhuttiin monista, ei yhdestä.

Muihinkin läheisiin ihmissuhteisiin liittyy isoja pettymyksiä, muttei kaikkiin.

Kannattaa miettiä, onko odotukset niihin muihin olleet liian korkeat. Esimerkiksi että toinen muuttuu jollain tavalla.