Ihana koti, ei mitään ylimääräistä.

Tuo on jo pakkomielteistä, eikä mitenkään terveen ihmisen toimintaa. Muut kärsivät, se on päivänselvä asia.

Noilla lenkkareillaei kyllä oikeasti voi retkeillä kuin kesällä kuivilla keleillä. Perheen äiti ei hirveästi taida harrastaa liikuntaa...

Tuossa kodissa taitaa kaikua aika kivasti.

Mä alan olla jo kurkkuani myöten täynnä tätä konmaritusta. Menee jo pakkomielteisyyden puolelle. Perimmäinen syy ahdistukselle ei ole varmaan tavaroiden määrä vaan jokin sisäinen kaaos, jota yritetään hallita tällaisella karsimisella ja kontrolloimisella.

Vierailija kirjoitti:

Mä alan olla jo kurkkuani myöten täynnä tätä konmaritusta. Menee jo pakkomielteisyyden puolelle. Perimmäinen syy ahdistukselle ei ole varmaan tavaroiden määrä vaan jokin sisäinen kaaos, jota yritetään hallita tällaisella karsimisella ja kontrolloimisella.

Eihän tuollaisella sairaalloisella kämpän tyhjennyksellä ole edes enää mitään tekemistä konmarituksen kanssa. 

Ja missä on perheen talvivaatteet jne?

Samoilla kengillä kävely koko kesän - uskokoo ken tahtoo vaan tämähän tarkoittaa sitä että uudet kengät pitää ostaa kolmen kuukauden välein tms

Tuttavapiirissä on hieman samanlaista porukkaa, asunnossa on vähän tavaraa vaan kaikki rojut onkin joko varastoitu autotalliin tai/ja vuokrattu muualta varastotilaa

Onko tämä supersiivooja Leena kuullut että viherkasveilla olisi ilmaa puhdistavia ominaisuuksia? Mutta onhan niissä tietysti se huono puoli että niistä olisi myös (HUI!) silmäniloa.

Meillä on yheiteset tilat muuten ihan samannäköistä kuin tuolla paitsi että meillä on mattoja lattioilla. Ihan just ton kaikumisen takia, asutaan siporex-talossa. Kaikuu, vaikka on ne matotkin. Vihaan pölyjen pyyhkimistä, joten pinnat on todella paljaat meillä. Lasten huoneet onkin melkoisia romuvarastoja. 2x vuodessa käyn kaiken läpi ja AINA lähtee vähintään jätesäkillinen tavaraa pois. En tajua mistä niihin kertyy sitä kamaa.

Lapsista tulee aikuisena hoardereita, koska lapsuudenkodissa ei saanut omistaa mitään. Jossain vaiheessa alkaa terve kapina ja ajattelu, että minusta ei ainakaan tule samanlaista kuin äiti.

Oikea nimi tuolle on  OCD. Vähän samaan tapaan kuin anorektikot alkavat poistamaan kaiken "turhan ja ylimääräisen" ruokalistaltaan, ahdistuvat syömisestä jne, tuo äiti ahdistuu jos kotiin tuodaan jotain hänen mielestään ylimääräistä.

Minimalismia usein perustellaan sillä, että kaiken voi tavallaan omaksua ja pitää mielessä "kokemuksena" tai elämyksenä. Kuitenkin kun ikää tulee lisää nämä asiat pelkän muistin varassa hautautuvat ja unohtuvat.

Itse olen sitä mieltä että yksin elävä ihminen voi halutessaan valita elämäntavakseen askeesin. Väärin on kuitenkin alistaa -varsinkaan alaikäisiä lapsia- tuollaiseen virikkeettömyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Luulin että Todella upeeta -sarjan Bettina oli vain fiktiivinen hahmo

Niin onkin, tosin sarjassa Bettinakin teki täyskäännöksen minimalismista pois, kun sai lapsen.

Menikö minulta ohi makkarit? Näkikö kukaan missä nämä nukkuvat, vai lattialleko ilman huopia illalla päänsä kallistavat?