The Haunting of Hill House (Netflix)

kuraa kirjoitti:

Täyttä kuraa, pitäkää tunkkinne. Muumilaaksokin on jännittävämpi. Et voi vide.

Kiinnostaisi näissä kritiikeissä kuulla perusteluita sille,miksi sarja ei maistunut

Katsoin ekat kaksi jaksoa. Alku ainakin oli sekava, kun vaihtui lapsuus/aikuisuus henkilöiden kohdalla turhankin usein. Kauhua on ollut toistaiseksi aivan liian vähän ja sarja etenee etananvauhtia muutenkin, en tiedä jaksanko katsoa enempää.

Aivan tolkuttoman hienoa, tyylikästä ja omaperäistä kauhuviihdettä.

Ekat 4-5 jaksoa vaikuttavat hieman sekavilta, kunnes seuraavat jaksot niputtavat katsojalle epäselväksi jätetyt tilanteet henkilöiden eri näkökulmista sykähdyttävän upealla tavalla yhteen ja siksi sarja kannattaakin katsoa mahdollisimman nopealla aikataululla, ettei ns. punainen lanka katoa mielestä.

Itse aion katsoa sarjan piakkoin uudelleen, koska juuri noita täkyjä piisaa pilvin pimein ja jotka taatusti menevät joltain "adhd-katsojalta" täysin ohi suun.

Vuoden paras sarja tällaiselle kauhufanille. Dark-sarja tuli aikoinaan katsottua pari kertaa niin nyt sujui melko hyvin tuo eri aikatasojen seuraaminen ja lapsinäyttelijöiden yhdistäminen aikuisiin vastineisiin.

Odotukset oli turhan korkealla loppua kohden ja siksi ehkä tuntui tarina vähän lässähtävän. Ainoa häiritsevä asia koko sarjassa oikeastaan oli Nellin unihalvaukset. Olen itse kokenut satoja unihalvauksia; ei siinä tilassa pysty ahdistuneesti ilmeilemään ja ynisemään. Sitä vaan on täysin lötkönä ja korkeintaan pystyy vähän ölisemään uloshengityksen tahdissa, lisäksi se että joku ravistelee on aina lopettanut halvaustilan samantien.

Ehkä sarjassa oli haettu jotain muuta efektiä mutta olisi se uniammattilainen voinut edes sanoa että nyt on epätyypillinen unihalvaus kyseessä. Tai jos joku on kokenut vastaavanlaisen halvauksen mitä Nellillä oli niin kommentoikaa, kiinnostaisi tietää.

Olen 3krt aloittanut sen katsomisen ja joka kerta nukahtanut töllön ääreen. Nyt en enää edes muista missä mennään. Puuduttavan tylsä, toimii unilääkkeenä.

Katsoin kaksi kertaa, paras näkemäni kauhusarja. Meni Darkin ohi omalla kohdalla. En tykkää 'jump scareista', koska ne on yleensä niin ennalta arvattavia, mutta tässä ne harvat oli tehokkaita. Toisella katsomiskerralla huomasi uusia asioita taustoilla, mitkä oli menneet ohi ensimmäisellä katselukerralla. 6. jakso on upea, sehän oli kuvattu hyvin vähillä otoilla (jakson alusta taisi mennä yli 20 minuuttia, ennen kuin kuva ensimmäisen kerran leikattiin?).

Onko siinä jotain tosi väkivaltaista? En halua nähdä sellaista. Vai onko perinteisiä kummituksia vaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko siinä jotain tosi väkivaltaista? En halua nähdä sellaista. Vai onko perinteisiä kummituksia vaan.

Ei ole kovin raaka tai väkivaltainen sarja.

Se Bendneck Lady -jakso oli todella hyvä.

No oli kyllä hyvä, mutta sarja on ripannut aika monesta kauhu-/fantasiasarjasta tai -elokuvasta. Ekoina tulee nyt mieleen Carrie, Buffy, Fanny ja Alexander, Slenderman, jne.

Minä en yleensä katso kauhua ollenkaan. Inhoan kaikkea ällöä ja olen muutenkin säikky, mitä tulee yliluonnollisiin asioihin. Jotenkin tämä sarja sai minut puolelleen. Tässä oli kauneutta ja tunnelma oli surumielinen. Kiinnyin osaan hahmoista, etenkin Lukeen (sekä lapsena että aikuisena). Lukea vainonnut kummitus oli myös pelottavin.

Draamaa oli riittävästi :D Perhe vaikutti rakastavalta kaikesta huolimatta. Lapsinäyttelijät olivat todella hyviä. Etenkin pieni Nell puhui järkyttäviä juttuja niin uskottavasti. Roolitus oli mielestäni harvinaisen onnistunutta.

Vierailija kirjoitti:

No oli kyllä hyvä, mutta sarja on ripannut aika monesta kauhu-/fantasiasarjasta tai -elokuvasta. Ekoina tulee nyt mieleen Carrie, Buffy, Fanny ja Alexander, Slenderman, jne.

Perustuu Shirley Jacksonin samannimiseen kirjaan, että kuka nyt sitten onkaan lainannut ja ketä.

Lukusuositus kirjalle!

Itse näin katsomisen jälkeen pari viikkoa painajaisia. Varsinkin siitä kohtauksesta, jossa pikku-Nell nukkuu alakerran sohvalla ja silmät avatessaan näkee bent neck ladyn leijumassa yläpuolellaan....

Meinasin keskeyttää tokan jakson jälkeen. Puudutti se sekava eri aikakausien välillä pomppiminen. Onneksi en keskeyttänyt. Oli lopulta hyvä sarja, katsomisen arvoinen. Yksin isossa talossa yöllä sängystä katsoen oli kyllä melkoista... :D Ei meinannut uskaltaa nukkua yhtenä yönä, kun jostain päin taloa kuului paukahdus pian sen jälkeen, kun olin käynyt nukkumaan. 

Se Luken pitkäkoipinen kummitus oli kammottava. Todella taitavasti tehty mielestäni, sopivalla tavalla jännittävä, muttei mennyt naurettavuuksiinkaan. Tarina bent neck ladysta oli oikeasti omalla tavallaan hieno. Ei niin kovin ennalta arvattava. 

Joitain epäloogisuuksiakin sarjassa tietysti oli. Erityisesti se, että kaikki talossa olleet olivat nähneet kummituksia, muttei uskoneet toistensa tarinoihin. Isää vihattiin, koska ei voinut syystä tai toisesta kertoa lapsilleen suoraan tapahtumista. Miksei Dudleyn perheen kommentteja kuunneltu, että pimeän aikaan talo on vaarallinen. Varsinkin se, että Nell ja Luke kummatkin lopussa menevät väenväkisin juuri yöllä taloon. Nell meinasikin odottaa aamuun, muttei sitten vaan malttanut. Tuon tyylisiä juttuja olisi voinut ehkä vielä käsikirjoittaja voinut vähän paremmin miettiä. 

Kuvaustyyli ja tunnelma ovat tehty hienosti talossa. Näytteleminenkin on mielestäni erinomaista. Erityisen hienoksi katselukokemuksen tekee se, kun loppua kohden palapelin palaset alkavat kietoutua yhteen, kun alku oli sekavaa heittelehtimistä asiasta kolmanteen. Iso kuva alkaa avautua ja valo syttyä pääkopassa. Näytetään jokin kohtaus uudelleen mikä aiemmin näytettiin, mutta aivan toisesta näkökulmasta. Sen tyyliset sarjat ovat kiinnostavia katsoa. Ja tosiaan se, että sarja onnistui pitämään psykologisessa jännityksessä ilman, että tarvitsi verellä ja väkivallalla mässäillä tai muuta vastaavaa. Annan arvosanaksi 9. 

niin tylsä. annan arvosanaksi 4. nukahdin monta kertaa kesken jakson, samoin mies.

Juuri tänään lopetin sarjan. On itselle sen verran pelottava, että pimeässä yöllä en pystyisi katsomaan. Olin katsonut sarjaa juuri ennen tätä tiistain ja keskiviikkoyön välistä myrskyä, minkä takia jätin jouluvalon yöksi päälle ja voitte vaan kuvitella, kun olin sängyssä kusi sukassa. Valot välkkyivät, ulkona myrskysi ja kuului ihmeellisiä ääniä. Mielikuvitus laukkasi tuhatta ja sataa. Mutta asiaan. Eli todellakin ansaitsee paikkansa kauhusarjana. Parhaimpia kauhuelokuvia ovat mielestäni ne, joissa on tarina. Mitkä pääsevät ihon alle ja koskettavat. Kun selviää syy kauhean olion ja hirviön takaa, mikä teki hahmosta hirviön. Mikä selittää käytöksen ja tekee hirviöstä no... inhimillisen, jos niin voi sanoa. Esimerkiksi pidin itse "Ennen heräämistä" nimisestä kauhuelokuvusta tosi paljon, kuten myös tästä sarjasta. Koskettava tarina perheestä. Jokaisella henkilöllä on oma tarinansa ja omat demoninsa.  

Aaarrgh! Mua harmitti, että löysin sarjan vasta nyt. Aivan loistava sarja!

Tuossa sarjassa ihan oikeasti kosketti ja ahdisti järven naisen tarina. Harvinaista.