Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen 24-vuotias mies, joka ei ole koskaan seurustellut. Onko enää paljoakaan toivoa?
21.10.2018 |
Onko mahdollista asiaa enää tässä vaiheessa korjata, vai kannattaako varautua jo elinikäiseen ikisinkkuuteen? Suurinpiirtein kaikki ikä- ja opiskelutoverit ovat omanneet jo lukuisia eri suhteita, ja itselläni ei ole ollut yhden yhtä, ellei kahta muutaman kuukauden tapailua lasketa. En nyt näe itsessäni hirveästi huonoja puolia, paitsi kenties lyhyt koko (olen 172 cm) ja ujous, kroppa on muuten hyvässä kunnossa, järjettömiä lihaksia ei ole, mutta rasvaprosenttini ollut korkeimmillaan 16, joten pieni lihaksisto erottuu suhteellisen hyvin. Kasvoiltani uskon olevani suomalaisten miesten keskikastia, ne eivät ole täydellisen komeat, mutta se kuuluisa "pullanaamaisuus" on vältetty liikunnan ja terveellisen ruokavalion ansiosta. Mutta lassukaksi turha haukkua, sillä en pidä tätä kelpaamattomuuttani naisten syynä, vaan se on itsestäni johtuvaa. Tinderistä en tunnu löytävän oikein ketään, ja baareissa ei ole käynyt flaksi paria kertaa lukuunottamatta. Mikä neuvoksi?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole toivoa. Monelle naiselle jo 20-vuotias kokematon mies on punainen vaate.
Todellakin on toivoa, koska moni ei ole kaikki - monelle muulle naiselle tuolla asialla ei ole mitään väliä. Eikä ap edes ollut täysin kokematon ja on noin nuorikin vielä.
Eikö niistä opiskelupiireistä oikeasti löydy ketään, ap? Kaverin kaverin kautta? Itse suhtaudun tinderiin vähän skeptisesti, harva sitä kautta kaiketi pääsee oikeasti parisuhteeseen asti (ja nyt tarkkana: harvalla en tarkoita kaikkia, eli joo joo, on poikkeuksia ja itsekin tunnen näitä).
Minusta et ole lyhyt. Asutko isossa kaupungissa?
Jep, täysin kokematon en ole, neitsyyden menetin viimein 18-vuotiaana (tietokonepelielämän jäätyä pois) ja muutamia kertoja säännöllisen epäsäännöllisesti saanut sen jälkeenkin, mutta tähän mennessä kaikki "suhteeni" ovat jääneet tapaamisasteelle (usein syyksi on väitetty erilaisuutta ja kemioiden kohtaamattomuutta). Ja suuressa yliopistokaupungissa olen asunut koko ikäni, en pk-seudulla kuitenkaan.
- AP
Eli et ole ollenkaan kokematon, vaan sinulla on ollut naisjuttuja enemmän kuin ikäisilläsi miehillä keskimäärin. Miksi väitit toista aloituksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä asut? Täällä Helsingissä on ainakin paljon sinkkunaisia ja miehistä on pulaa.
Oletko musikaalinen? Kuoro on täydellinen harrastus pariutumiseen, koska siellä oikeasti vietetään aikaa yhdessä, on viikonloppuleirejä, esiintymisiä ja matkoja...
Kuoroissa toki harvemmin laulavat mitkään fintess-bling-bling-bloggaaja-mimmit.
Minkälaista naista etsit?
Pahinta mitä voit tehdä on katkeroituminen, parasta on kehittää omaa luonnetta ja olla rento ja avoin uusille kokemuksille.
Helsingissä miehistä pulaa? Näin akateemisena ja syntyperäisenä stadilaisena sinkkumiehenä saatan olla asiasta hieman eri mieltä
- ei ap
Vierailija kirjoitti:
Missä asut? Täällä Helsingissä on ainakin paljon sinkkunaisia ja miehistä on pulaa.
Oletko musikaalinen? Kuoro on täydellinen harrastus pariutumiseen, koska siellä oikeasti vietetään aikaa yhdessä, on viikonloppuleirejä, esiintymisiä ja matkoja...
Kuoroissa toki harvemmin laulavat mitkään fintess-bling-bling-bloggaaja-mimmit.
Minkälaista naista etsit?
Pahinta mitä voit tehdä on katkeroituminen, parasta on kehittää omaa luonnetta ja olla rento ja avoin uusille kokemuksille.
No, haaveissa olisi pääosin löytää nainen, joka olisi empaattinen ja älykäs. Oikeastaan ainut vaatimus on se, että mieluiten ei lapsia, sillä ainakaan muutamaan vuoteen en ole valmis perhe-elämään, ja vielä nykyisillä tuloilla se olisi hyvin haastavaa. Iällä ja ulkonäöllä ei ole niin merkitystä, eli tällä hetkellä lähes kuka tahansa 20-25-vuotias nainen kävisi (jos vain yhteinen sävel löytyisi), mutta esim. merkittävä lihavuus alkaa olla jo turn-off, mutta enemmänkin siksi, että silloin tuskin elintapamme hirveästi kohtaavat, kun itse kuitenkin liikun paljon ja syön terveellisesti. Kuoro voisi olla hyvä idea, vaikka laulutaito ei olekaan paras mahdollinen, mutta esiintymisestä toisaalta nautin, vaikka ujo olenkin. Ja asun Tampereella, mutta Helsinki voisi tulla kysymykseen tulevaisuudessa, jos saan töitä sieltä.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole toivoa. Monelle naiselle jo 20-vuotias kokematon mies on punainen vaate.
Todellakin on toivoa, koska moni ei ole kaikki - monelle muulle naiselle tuolla asialla ei ole mitään väliä. Eikä ap edes ollut täysin kokematon ja on noin nuorikin vielä.
Eikö niistä opiskelupiireistä oikeasti löydy ketään, ap? Kaverin kaverin kautta? Itse suhtaudun tinderiin vähän skeptisesti, harva sitä kautta kaiketi pääsee oikeasti parisuhteeseen asti (ja nyt tarkkana: harvalla en tarkoita kaikkia, eli joo joo, on poikkeuksia ja itsekin tunnen näitä).
Minusta et ole lyhyt. Asutko isossa kaupungissa?
Jep, täysin kokematon en ole, neitsyyden menetin viimein 18-vuotiaana (tietokonepelielämän jäätyä pois) ja muutamia kertoja säännöllisen epäsäännöllisesti saanut sen jälkeenkin, mutta tähän mennessä kaikki "suhteeni" ovat jääneet tapaamisasteelle (usein syyksi on väitetty erilaisuutta ja kemioiden kohtaamattomuutta). Ja suuressa yliopistokaupungissa olen asunut koko ikäni, en pk-seudulla kuitenkaan.
- AP
Eli et ole ollenkaan kokematon, vaan sinulla on ollut naisjuttuja enemmän kuin ikäisilläsi miehillä keskimäärin. Miksi väitit toista aloituksessa?
Tarkoitin, että seurustelusuhteiden osalta olen kokematon, sillä pitkiä suhteita ei ole omalla kohdallani ikinä ollut. Ja en nyt väittäisi noin, tunnen monia ikäisiäni, jotka ovat seurustelleet säännöllisesti jo tyyliin 14-vuotiaasta asti, eivätkä ole siis kymmeneen vuoteen ollut päivääkään sinkkuina.
- AP
Kannattaa hankkia motivaatiota ja käyttää tietolähteenä Manospheren antia. Esim.RSD dating videoita ja Roosh Valdezin foorumia. Näistä ei oikein tykätä tällä palstalla, mutta tällä hetkellä ne ovat keskeisiä kansainvälisiä sähköisiä kohtaamispaikkoja miehille, jotka haluavat kehittää itseään ja painivat noiden kysymysten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole toivoa. Monelle naiselle jo 20-vuotias kokematon mies on punainen vaate.
Todellakin on toivoa, koska moni ei ole kaikki - monelle muulle naiselle tuolla asialla ei ole mitään väliä. Eikä ap edes ollut täysin kokematon ja on noin nuorikin vielä.
Eikö niistä opiskelupiireistä oikeasti löydy ketään, ap? Kaverin kaverin kautta? Itse suhtaudun tinderiin vähän skeptisesti, harva sitä kautta kaiketi pääsee oikeasti parisuhteeseen asti (ja nyt tarkkana: harvalla en tarkoita kaikkia, eli joo joo, on poikkeuksia ja itsekin tunnen näitä).
Minusta et ole lyhyt. Asutko isossa kaupungissa?
Jep, täysin kokematon en ole, neitsyyden menetin viimein 18-vuotiaana (tietokonepelielämän jäätyä pois) ja muutamia kertoja säännöllisen epäsäännöllisesti saanut sen jälkeenkin, mutta tähän mennessä kaikki "suhteeni" ovat jääneet tapaamisasteelle (usein syyksi on väitetty erilaisuutta ja kemioiden kohtaamattomuutta). Ja suuressa yliopistokaupungissa olen asunut koko ikäni, en pk-seudulla kuitenkaan.
- AP
Eli et ole ollenkaan kokematon, vaan sinulla on ollut naisjuttuja enemmän kuin ikäisilläsi miehillä keskimäärin. Miksi väitit toista aloituksessa?
Tarkoitin, että seurustelusuhteiden osalta olen kokematon, sillä pitkiä suhteita ei ole omalla kohdallani ikinä ollut. Ja en nyt väittäisi noin, tunnen monia ikäisiäni, jotka ovat seurustelleet säännöllisesti jo tyyliin 14-vuotiaasta asti, eivätkä ole siis kymmeneen vuoteen ollut päivääkään sinkkuina.
- AP
Ne ovat nämä nykypäivän pinnalliset vaatimukset. Olet keskimääräistä ikäistäsi miestä aavistuksen kokeneempi, mutta ongelmasi on siinä, että todennäköisesti preferoit enimmäkseen niitä naisia, jotka etsivät niitä "kuningas-alfoja", jotka ovat kaataneet tuhansia eri naisia, ja heitä et tietenkään saa kiinnostumaan itsestäsi.
On sinulla toivoa; olet vielä kovin nuori ja elämä on pitkä; tunnen sekä miehiä että naisia jotka eivät ole koskaan seurustelleet kun eivät ole rakastuneet kehenkään eivätkä halua hengata kenenkään kanssa vain siksi että pitää olla "joku". Monet kohtaavat elämänsä rakkauden vasta 40-50 vuotiaana - ihmiset myös "kypsyvät" huomattavilla eroilla, toiset nopeammin toiset hitaammin.
Voit keskittyä elämässäsi muihin asioihin; koulutukseen, työhön, harrastuksiin, lemmikeihin,sukulaisiin,kavereihin, oman asunnon/pihan laittaminen, tai mikä kiinnostaa elämässä ylipäätään ym.ym. elämänsisältöä kuin parisuhde ja elää erittäin mukavaa elämää - ei kenenkään elämä kuitenkaan ole "täydellistä" oli parisuhteessa tai ei.
Nuorena kuvittelee että se toinen ihminen on elämän autuaaksi ja ihmeelliseksi tekevä ihme, vähän karrikoidusti ilmaisten, mutta hyvänolon tunteen tulee tulla jokaisesta itsestään, sitä ei voi kukaan tuoda tai loihtia - rakastaminen on elämässä tärkeää, kohteen ei tarvitse aina olla rinnalla kulkeva puoliso mutta kuten aina, oli kyse sitten mistä hyvänsä, ihminen keskittyy siihen 10%:n "ongelmaan" elämässään ja tekee siitä lähes 100% ajastaan niin elämäniloa se vie, päivittäistä energiaa murehtimiseen tai toinen murehtimisen turhuutta hyvin kuvaava vertaus on se että istuisi keinutuolissa ja heiluu siinä ees taas - onhan siinä tekemistä mutta paikoillasi junnaat, etenemättä minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Kannattaa hankkia motivaatiota ja käyttää tietolähteenä Manospheren antia. Esim.RSD dating videoita ja Roosh Valdezin foorumia. Näistä ei oikein tykätä tällä palstalla, mutta tällä hetkellä ne ovat keskeisiä kansainvälisiä sähköisiä kohtaamispaikkoja miehille, jotka haluavat kehittää itseään ja painivat noiden kysymysten kanssa.
Jostain syystä näiden lopputulos on kuitenkin naisia vihaava täysin pariutumiskyvytön mies. Oikeasti näitä paikkoja kannattaa välttää kuin ruttoa, koska et voi totuttaa itseäsi vihaamaan ja epäinhimillistämään naisia ja samalla olettaa että faksi käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksen tai työn parista? Et sinä minun mielestäni ole lyhyt.
Harrastuksista ei ole tärpännyt, vaikka naisia on ollutkin mukana niissä, mutta ystäviä sentään löytynyt lisää sitä kautta. En ole vielä aktiivisesti työelämässä, kun opintoja on vielä pari vuotta jäljellä (olin armeijan jälkeen duunissa kaksi vuotta ennen opintojeni alkua). Ja voihan se olla, mutta kun suurin osa kavereistani on reilusti yli 180 cm pitkiä, joten olo kyllä vähän käppänältä tuntuu.
- AP
Etsi lyhyempiä kavereita. :) Käy juhlissa, joissa on naisia?
N 158 cm, isä 168 cm
Muuten hyvä vihje, mutta ei ole tähän mennessä auttanut. Lisäisin vielä yhden pointin, mikä saattaa vaikuttaa menestymättömyyteeni: aina silloin tällöin osa ikäisistäni naisista ovat sanoneet, että pitävät minua jostain syystä aavistuksen creepynä, mitä en kyllä ymmärrä sillä en ole vilkuillut enkä lähennellyt heitä ikinä. Ilmeisesti siis olemuksessani on silti jotain, mikä saa naiset kaikkoamaan.
- AP
Epätoivo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole toivoa. Monelle naiselle jo 20-vuotias kokematon mies on punainen vaate.
Olen samaa mieltä. Tuossa iässä/vanhempana halutaan jo vakautta ja vakiintumista, eikä uuden opettelua. Toki jokainen suhde alkaa alusta ja tulee opetella uudet yhteiset tavat ja jutut, että mielummin joku joka ei ole koskaan seurustellut, kuin sellainen tallukka joka toistaa samat urpot manööverit suhteesta toiseen.
Höh, itse seurustelin vasta 22-vuotiaana ensimmäisen kerran. Oli toki ollut pari kiinnostunutta jo yläasteikäisenä, mutta itseäni eivät seurusteluasiat vielä silloin kiinnostaneet. Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että mitä myöhempään aloitat, sitä enemmän maksat ns. oppirahoja. Harvoin ensimmäinen suhde on se "loppuelämän rakkaus", kannattaa ottaa enemmänkin kokemuksena ja ei ajatella niin pitkällä aikavälillä.
Itselläni tietokonepelit ja muut harrastukset veivät nuoruudessa kaiken ajan, vaan niin minustakin kasvoi urheilijanuorukainen, joka taannoin hommasi itselleen osa-aikaduunia ja opiskelupaikan, niin jo alkoi olla vientiä. Tuohon yhtälöön suhde oli vain liikaa ja se ei kestänyt kuin puolisen vuotta, mutta otin sen hyvänä kokemuksena silloin, opin edes jotain naisten ajatusmaailmasta ja seurustelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sä olet tosi nuori vielä. Ei ole kiirettä vakiintua pitkään aikaan. Ihmettelen sitä, että nuoret sitoutuvat nykyään niin varhain. Tuossa iässä kuuluu bilettää ja pitää hauskaa ja seurustella vasta vanhenpana. Siinähän menee nuoruus hukkaan, jos on silloin vain yhden kanssa.
M34
Alue: Aihe vapaa
Missä asut? Täällä Helsingissä on ainakin paljon sinkkunaisia ja miehistä on pulaa.
Oletko musikaalinen? Kuoro on täydellinen harrastus pariutumiseen, koska siellä oikeasti vietetään aikaa yhdessä, on viikonloppuleirejä, esiintymisiä ja matkoja...
Kuoroissa toki harvemmin laulavat mitkään fintess-bling-bling-bloggaaja-mimmit.
Minkälaista naista etsit?
Pahinta mitä voit tehdä on katkeroituminen, parasta on kehittää omaa luonnetta ja olla rento ja avoin uusille kokemuksille.