Pitäiskö avioehdon tulla pakolliseksi jokaiseen avioliittoon?

Vierailija kirjoitti:

Sellainen avioehto olisi hyvä, joka astuisi voimaan vain erotapauksessa. Kuoleman jälkeen siitä ei ole mitään hyötyä, useimmat varmaan haluavatkin että yhteinen omaisuus jää leskelle.

Tuota kannatan. Pakolliseksi kaikille ja pätee vain erotessa.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Jos toinen puolisko mahdollistaa toiselle urakehityksen ja omaisuuden kartuttamisen jäämällä kotiin lapsia hoitamaan, on epäoikeudenmukaista, jos lapsista hoitovastuun ottanut jää nuolemaan näppejään erossa.

Omista valinnoistaan ei pidä syyttää toista. Kyllä naisella on ihan sama velvollisuus ansaita elantonsa. Minusta työelämän ulkopuolelle miestensä elätettäväksi jättäytyvät naiset ovat tyhmiä.Jos veronmaksajat ovat mahdollistaneet koulutuksen, pitää se myös korvata takaisin olemalla töissä mieluummi yksityisellä sektorilla  ja auttamalla bruttokansantuotteen nostamisessa. Pirttiviljely  ei ole se oikea tie, se on toisten kustannuksella elämistä.

Järkevä ihminen tekee sen joka tapauksessa. Olen köyhä, enkä ikinä menisi rikkaamman kanssa naimisiin, koska toisen rahat ei kuulu mulle.

Vierailija kirjoitti:

Ei missään tapauksessa. Avioehto voi johtaa hyvin epäreiluun jakoon esim. tilanteessa, jossa toisen tuloilla on maksettu ruokaa ja vaatteita ja toisen tuloilla hankittu omaisuutta maksajan nimiin.

Se on ihan omaa lyhytnäköisyyttä jos ei kartuta omaisuutta itselleen vaan laittaa kaiken ruokaan ja vaatteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Jos toinen puolisko mahdollistaa toiselle urakehityksen ja omaisuuden kartuttamisen jäämällä kotiin lapsia hoitamaan, on epäoikeudenmukaista, jos lapsista hoitovastuun ottanut jää nuolemaan näppejään erossa.

Onhan se työssäkäyvä maksanut palkastaan kuitenkin lasten menot. Eikä kaikilla aviopuolisoilla edes ole lapsia.

Työssäkäyvä en varmasti ole maksanut palkastaan lastenhoitopalkkiota, siivouspalkkiota, kaupassakäynti- ja asioidenhoitopalkkioita ja niihin liittyviä eläkemaksuja, lomakorvauksia yms.

Laskin pikaisesti, että nettotuloillani (käteen 2500 euroa kuussa) tulonmenetykseni lasten hoitovapaiden ja miehen ulkomaankomennusten takia on noin 270 000 euroa. Netto. Tähän lisäksi se, miten se vaikuttaa tuloskehitykseen sekä eläkekertymään. Ihan pienistä summista ei puhuta.

Tämän ON JO PAKOLLISTA, hyvin monissa maissa.... Suomessakin kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä, mutta ongelma on että se vaatisi eduskunta käsittelyn ja vanhat puolueet eivät uskalla.....koska niissä on eniten naisia äänestäjinä.

Suomessa naiset siis vastustaa tätä ja vain tyhmät miehet eivät tätä vaadi

Meillä on sopimus mutta vaadin sen itse, vaikka olen nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Jos toinen puolisko mahdollistaa toiselle urakehityksen ja omaisuuden kartuttamisen jäämällä kotiin lapsia hoitamaan, on epäoikeudenmukaista, jos lapsista hoitovastuun ottanut jää nuolemaan näppejään erossa.

Omista valinnoistaan ei pidä syyttää toista. Kyllä naisella on ihan sama velvollisuus ansaita elantonsa. Minusta työelämän ulkopuolelle miestensä elätettäväksi jättäytyvät naiset ovat tyhmiä.Jos veronmaksajat ovat mahdollistaneet koulutuksen, pitää se myös korvata takaisin olemalla töissä mieluummi yksityisellä sektorilla  ja auttamalla bruttokansantuotteen nostamisessa. Pirttiviljely  ei ole se oikea tie, se on toisten kustannuksella elämistä.

Ei kyse ole työelämän ulkopuolelle jättäytymisestä, vaan siitä, että jos halutaan lapsia, on vauvan kanssa ihan pakko olla jonkin aikaa kotona. Ja kyllä, moni mies haluaa lapsia. Omani halusi neljä, vaikka minulle olisi riittänyt kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kohtuus kirjoitti:

Lakia voisi muuttaa siten, että lakiin olisi sisällytetty oletus, että mikäli ei muuta sovita, pitäisi kumpikin erossa ns. omansa. Nyt laki menee siten, tttä jos ei muuta sovita kaikki on eron tapahtuessa ns. yhteistä.  Toki rikkaat suvut osaavat vaatia lapsilleen avioehdot ja se tehdään lapselle selväksi ennen kumppanin löytymistä.

Ei avioliitosta pidä tehdä avoliittoa. Avoliitto on jo olemassa.

Avioliitto on siten mielestäsi sopimus laitaa kaikki olemassaoleva omaisuus ja tuleva omaisuus yhteen pottiin, joka jaetaan puoliksi, KUN erotaan?

Yksi hyvä puoli avioliitossa naisen kannalta on mahdollisuus leskeneläkkeeseen, jos on avioliitossa. Sanon "naisen kannalta" koska 90% leskeneläkkeistä maksetaan naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Jos toinen puolisko mahdollistaa toiselle urakehityksen ja omaisuuden kartuttamisen jäämällä kotiin lapsia hoitamaan, on epäoikeudenmukaista, jos lapsista hoitovastuun ottanut jää nuolemaan näppejään erossa.

Omista valinnoistaan ei pidä syyttää toista. Kyllä naisella on ihan sama velvollisuus ansaita elantonsa. Minusta työelämän ulkopuolelle miestensä elätettäväksi jättäytyvät naiset ovat tyhmiä.Jos veronmaksajat ovat mahdollistaneet koulutuksen, pitää se myös korvata takaisin olemalla töissä mieluummi yksityisellä sektorilla  ja auttamalla bruttokansantuotteen nostamisessa. Pirttiviljely  ei ole se oikea tie, se on toisten kustannuksella elämistä.

Siihen loppuisi lasten tekeminen tai sitten miehet joutuisivat hoitamaan oman jälkikasvunsa samaan tapaan kuin naiset ovat tehneet tähän asti.

Tässä pitäisi huomioida myös kotiin jääneen naisen TYÖHALUTTOMUUS. Vaan milläpä sen todistat, vaikka tämä huomioitaisiinkin jaossa. Eroni aiheutui kyseisestä asiasta, mutta minä olen ainoa jonka elintaso putosi.

Työhaluttomalla ex-vaimollani on siis työssäkäyvän elintaso ja minulla työssäkäyvällä on työttömän elintaso. Lapset hoidamme puoliksi.

Ei tietenkään. Se on varattu varakkaiden ihmisten omaisuutta kyttäävia kullankaivajia vastaan.

Voisihan siinä avioehdossa lukea, että eron tai kuoleman kohdatessa noudatetaan omaisuuden jaon osalta vallitsevaa lainsäädäntöä. Ei ole pakko sopia mistään muusta.

Tosin aika moni ei taida tajuta, että avioehdossa  voidaan sopia vaikka siitä, että lapsia kotona hoitavalle hankitaan yksilöllinen eläkevakuutus tms. eli voidaan sopia myös siitä, että vaikka toisen omaisuus olisi kokonaan suojattu testamentilla eli ei ole avio-oikeuden piirissä, niin toiselle hankitaan etuja, jotka ohittavat tämän.

Mä en jaksa ymmärtää tätä kateutta töihin menevän puolison tuloista, ja eläkekertymistä ja yyh nyyh. Mulle ne lapset oli tärkeämpiä, kuin se neljän vuoden kotivuoden aikana oleva urakehitys tai tulonmenetys. Lisäksi kukaan ei ole kieltänyt säästämästä tai perustamasta rahastoa omaa eläkettään varten. Miksi turhaan tuntea katkeruutta _omien_ lasten hoitamisesta. Tuskin sinä eläkkeellä tai varsinkaan kuolinvuoteella mietit, että voi hitsi kun ois pitäny tehdä enempi töitä ja helvetti ku tuo mies ei hoitanu lapsia ja ura sitä ura tätä. Jokaisella on oman elämänsä avaimet käsissään.

Vierailija kirjoitti:

Ei missään tapauksessa. Avioehto voi johtaa hyvin epäreiluun jakoon esim. tilanteessa, jossa toisen tuloilla on maksettu ruokaa ja vaatteita ja toisen tuloilla hankittu omaisuutta maksajan nimiin.[/quote

Sehän on tyhmää jos toisrn nimissä talo esim ja mies maksaa lainat ja vaimo kaiken muun. Avioehto kannattaa jos toinen osapuoli bersaukinen ja toisella varallisuutta olkoot vaikka 100 000. Hankitaan talo kummankin nimillä ja jos toisrn osuus on 60 % ja toisen loput. Ku.pikin maksaa lainaa ja kaikki kulut puoleksi.

Kohtuus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtuus kirjoitti:

Lakia voisi muuttaa siten, että lakiin olisi sisällytetty oletus, että mikäli ei muuta sovita, pitäisi kumpikin erossa ns. omansa. Nyt laki menee siten, tttä jos ei muuta sovita kaikki on eron tapahtuessa ns. yhteistä.  Toki rikkaat suvut osaavat vaatia lapsilleen avioehdot ja se tehdään lapselle selväksi ennen kumppanin löytymistä.

Ei avioliitosta pidä tehdä avoliittoa. Avoliitto on jo olemassa.

Avioliitto on siten mielestäsi sopimus laitaa kaikki olemassaoleva omaisuus ja tuleva omaisuus yhteen pottiin, joka jaetaan puoliksi, KUN erotaan?

Yksi hyvä puoli avioliitossa naisen kannalta on mahdollisuus leskeneläkkeeseen, jos on avioliitossa. Sanon "naisen kannalta" koska 90% leskeneläkkeistä maksetaan naiselle.

Juuri näin. Jos ei halua jakaa tulojaan toisen kanssa, niin sitten ei pidä mennä naimisiin. Asia on niin yksinkertainen.

Leskeneläke on todella tärkeä pienituloiselle, mikäli jää yksin lapsikatraan kanssa talovelkoja maksamaan. Näin kävi minulle. Onneksi olimme naimisissa. Pelkän oman palkkani varassa olisimme jääneet kodittomiksi, eikä olisi ollut varaa edes hääppöisiin aterioihin lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään tapauksessa. Avioehto voi johtaa hyvin epäreiluun jakoon esim. tilanteessa, jossa toisen tuloilla on maksettu ruokaa ja vaatteita ja toisen tuloilla hankittu omaisuutta maksajan nimiin.[/quote

Sehän on tyhmää jos toisrn nimissä talo esim ja mies maksaa lainat ja vaimo kaiken muun. Avioehto kannattaa jos toinen osapuoli bersaukinen ja toisella varallisuutta olkoot vaikka 100 000. Hankitaan talo kummankin nimillä ja jos toisrn osuus on 60 % ja toisen loput. Ku.pikin maksaa lainaa ja kaikki kulut puoleksi.

Erotessa yhteinen talo menee kyllä puoliksi, ihan sama miten omistajuussuhteet on velkakirjassa määritelty. Avioliitossa näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään tapauksessa. Avioehto voi johtaa hyvin epäreiluun jakoon esim. tilanteessa, jossa toisen tuloilla on maksettu ruokaa ja vaatteita ja toisen tuloilla hankittu omaisuutta maksajan nimiin.[/quote

Sehän on tyhmää jos toisrn nimissä talo esim ja mies maksaa lainat ja vaimo kaiken muun. Avioehto kannattaa jos toinen osapuoli bersaukinen ja toisella varallisuutta olkoot vaikka 100 000. Hankitaan talo kummankin nimillä ja jos toisrn osuus on 60 % ja toisen loput. Ku.pikin maksaa lainaa ja kaikki kulut puoleksi.

Jos toisen nettotulot hoitovapaalla ovat muutaman satasen ja toiselle jää käteen muutama tuhat euroa, niin ei siinä makseta kuluja puoliksi millään ilveellä.

Miksi sitä tarvitaan tavallisten ihmisten normaaleissa avioliitoissa? Tietysti siinä tapauksessa että naimisiin on menty huijaamaan rahat pois niin silloin olisi tarvittu.

Kohtuus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtuus kirjoitti:

Lakia voisi muuttaa siten, että lakiin olisi sisällytetty oletus, että mikäli ei muuta sovita, pitäisi kumpikin erossa ns. omansa. Nyt laki menee siten, tttä jos ei muuta sovita kaikki on eron tapahtuessa ns. yhteistä.  Toki rikkaat suvut osaavat vaatia lapsilleen avioehdot ja se tehdään lapselle selväksi ennen kumppanin löytymistä.

Ei avioliitosta pidä tehdä avoliittoa. Avoliitto on jo olemassa.

Avioliitto on siten mielestäsi sopimus laitaa kaikki olemassaoleva omaisuus ja tuleva omaisuus yhteen pottiin, joka jaetaan puoliksi, KUN erotaan?

Yksi hyvä puoli avioliitossa naisen kannalta on mahdollisuus leskeneläkkeeseen, jos on avioliitossa. Sanon "naisen kannalta" koska 90% leskeneläkkeistä maksetaan naiselle.

Avioliitto on sopimus, jolla ratkotaan kerralla lukuisia perheoikeudellisia asioita kuten yhteinen omaisuus, jako erotilanteissa, lasten isyys ja huoltajuus, asema lähiomaisena ja sanavalta kun toinen on koomassa tai kuollut. Avoliitto on järjestely, jossa ratkotaan lähinnä yhdessäasumista, ei muuta.