Miten säilyttää "salaperäisyys" kun muutetaan asumaan yhteen

Vai onko tässä nyt siis kyseessä ne perinteiset, eli että haluat miehelläsi säilyvän illuusion siitä, ettei sinulla kasva ihokarvoja sopimattomissa paikoissa, et piere, huulilla on aina se ihana nide wet look -sävy, koti kuin sisustuslehdestä 24/7, kotihousuja et omista, ruokavalio on gluteeniton 4eva ja hiusten värikin on ihan aito?

Siis miksi ihmeessä parisuhteessa pitäisi olla joku salaperäisyys? Ja sitten ei varmaan kannata muuttaa yhteen, jos et halua että kumppani tuntee sinut läpikotaisin.

Ei kannata muuttaa yhteen (tai olla yhdessä) jos kyllästymisen pelko vaivaa jo nyt.

Siteeraan laulun sanoja, että mitähän vittua?

Hahaha, kauanko ajattelit suhteessa olla? Meillä on takana 30 vuotta eikä tuo salaperäisyys ole todellakaan säilynyt. Tosin eipä ole ollut tavoitteenakaan. Ihan on muihin asioihin keskitytty.

Vierailija kirjoitti:

Pelottaa että huomaa pian etten olekaan mitään...

Miksi haluat, että joku joutuu olemaan ei-minkään kanssa? Onko hänkin itse sinusta ei-mitään? Jos ei, miksi hänen pitää olla sitten sinun kanssasi? Toivottaavasti huomaa, ja ajattelee, että tarvitsee paremman. Eihän sinusta ole mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hän pelkää samoin eli sinä huomaat, ettei hän ole mitään?

Tai elätte onnellisina yhdessä ja tutustutte paremmin toisiinne. :)

No tuskinpa tuollaisissa paskoissa on mitään katseltavaa. Pelkistä pinnallisista p*skasyistä yhdessä. Seksi ja status ja raha. Ulkonäköpellejä varmaan.

Vierailija kirjoitti:

No ei mitenkään. Viimeistään ensimmäinen vatsatauti vie salaperäisyyden rippeetkin.

Ap paljastuu surkeaksi oksentajaksi.

Kuulostaa siltä, että vielä nautit tästä "salaperäisestä" tutustumisvaiheesta etkä ole valmis muuttamaan yhteen. Yleensä yhteen muutetaan joko siksi koska ei vain kestä olla erossa rakkaasta tai koska ollaan jo sen aikaa seurusteltu, että se on jo taloudellisesti ja arjen sujuvuuden kannalta järkevää ja molemmista onkin jo aika.

Kuulostaa siltä, että ap ei ole avoin ja aito kun ei ole varma jaksaako mies häntä katsoa kun arkiminä paljastuu. Kyllä miehen pitäisi olla sen verran rakastunut ja/tai tässä vaiheessa sinua tuntea sen verran, ettei suhde arkisuuteen kaadu.

Jos pelkäät, että kipinä katoaa niin tiedoksesi, siitä pitää pitää huolta pitkässä parisuhteessa. Ei se liekki roihua jos linnoittaudutte neljän seinän sisään kyhjöttämään sohvalle. Elä myös omaa elämääsi ja toteuta unelmasi, kumppani omiaan, sillä se mielenkiinto toista kohtaan säilyy.

Minkä vuoksi sinua pelottaa, että mies kyllästyy kun "salaperäisyyden viitta riisutaan"? Onko sulla huono itsetunto, jotain traumoja vai epäiletkö, ettei mies rakastakaan? Oletko ollut oma itsesi tähän asti vai vetänyt jotain roolia? Kannattaatää hahmottaa suhteen tila ennen yhteen muuttoa. Ei välttämättä enteile hyvää tuollainen pelokkuus.

Käydä kakilla suljetun oven takana. MOT

No silleen, että koskaan ei aleta sellaisiksi että piereskellään toisen kuullen. Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja tuohon en ole alkanut vieläkään, eikä mieskään. Kerran se yritti mutta tein selväksi ettei käy.

Älä puhu mitään. Ole ihan hiljaa.

Hanki pieni noitarumpu, piirtele miehen ympärille ilmaan kuvioita, paukuta rumpua ja jöpise tunnistamattomia. Jos ihmettelee toteat etteivät tuonilmaiset kuulu hänelle.

Ellei riitä pyydystä parvekkeelta puluja,pure kaulat poikki elävältä ja pirskottele verta jöpinän lomassa.

Näin aluksi.

Mä olin seurustellut mieheni kanssa kolme viikkoa kun munasarjakysta pamahti ja jouduin naistentautien osastolle. Mies oli vieressä aamusta iltaan, ei siinä voinut olla kovin hehkeänä. Mulla oli vielä musta silmä kun olin kompuroinut :D Ihmettelin tuota rakkauttaan <3 Itse olisin halunnut säilyä "mystisenä" enkä välttämättä halunnut hänen siinä vaiheessa näkevän mua lääkkeistä turvonneena, meikittä ja kuumeisena mutta ei mies ollut moksiskaan, halusi vain olla mun kanssa.

Ei mennyt kauaa kun kumpikin sairastui norovirukseen. Toinen oksensi vessassa ja toinen olkkarissa ämpäriin :D välillä oksennus yllätti niin nopeaan että laatta lensi vaikka toinen oli vieressä. Ei se järin kaunista ollut.

Joskus syötiin jotain tosi tulista ja kummallekin iski vessahätä samaan aikaan, mun piti juosta kerrostalon yleiseen vessaan kun mies ei päässyt pöntöltä.

Harvemmin tuo sulkee ovea kun käy vessassa ja sieltä avoimesti huutelee mela kädessä jos on asiaa.

Ollaan nähty toisemme vaikka missä kunnossa ja joka kulmasta, surkeina ja kipeinä, joka tavalla riisuttuina.

Kyllä hän silti on mulle aina se kaikista komein ja ihmeellisin <3

Ei rakkaudessa hienostella :)

Kuten kuulit, et mitenkään saa esitettyä salaperäistä jos yhteen muutatte. Jos mies on rakastunut niin ei hän salaperäisyyttä haluakaan vaan sinut itsesi. Onko sinulla jokin oikea salaisuus, jonka pelkäät paljastuvan vai miksi pelkäät yhteenmuuttoa? Vai etkö itse halua arkea suhteeseenne? Silloin kannattaa asua erillään.

Asuta talon kakkoskerros ja puolisosi talon ykköskerros. Olkaa lisäksi poissa kotoa niin paljon kuin mahdollista. Ripulivessa kannattaa äänieristää ja rakentaa kellaritiloihin.

Älä paljasta perääsi muuten kuin pimeässä. Joskus ehkä voit makkarista viuhahtaa suihkuun niin että miehesi vain vähän ja nopeasti näkee jotain, mutta ei sitten enempää.

Suuri asunto, siipiä ja eri huoneet? Ei asu samassa?

Kannattaa vakiinnuttaa suhteenne vasta, kun voitte olla omia tylsiä itsejänne toisen seurassa.