Varhaiskasvatus on turhaa
En ymmärrä, miksi nykyään annetaan varhaiskasvatusta. Lapsilla näyttää olevan kaikenlaisia ongelmia, eivätkä he osaa toisella tai kolmannella luokalla yhtään enempää kuin menneinä vuosikymmeninä, monien opettajien mukaan päinvastoin vähemmän.
Lapsen hermosto kehittyy sitä tahtia kun kehittyy. Lapsi rupeaa kävelemään aikanaan ja puhumaan aikanaan. Siksi hänelle on myöskään turha tarjota muodollista opetusta tai muuta oppia ennen kuin hermosto on siihen valmis.
Jos varhaisella opetuksella aluksi voidaankin jotakin saavuttaa, niin erot opetusta saamattomien ja opetusta saaneiden välillä ovat kuitenkin kadonneet 10 ikävuoteen mennessä.
Kyllä tämä koko varhaiskasvatus on taas yksi kupla, johon sivistyneen ihmisen täytyy uskoa, vaikka sen tuloksellisuutta ei voi mitenkään mitata.
Kommentit (32)
No ei tosiaan ole varhaiskasvatus turhaa . Tää ei ole mitään mutua vaan tutkittu juttu . Jotta varhaiskasvatus olisi hyödyllistä kouluun valmistautumista varten sen tulee kuitenkin olla laadukasta . Eli suunnitelmallista toimintaa , joka ottaa lasten yksilölliset erot huomioon . Varhaiskasvatuksen suuri etu on se, että erityisen tuen tarpeet huomataan tarpeeksi ajoissa ja saa tukea , joka mahdollistaa peruskoulussa pärjäämisen . Mitä varhaisemmin saa tukea sitä tehokkaampaa se on . On ihan eri asia saako tukea 4 vai vasta 8 vuotiaana .
Toki osalla lapsista on vanhemmat , jotka osaavat antaa varhaiskasvatusta kotonakin. Useimmilla se kuitenkin jää vähäiseksi joko taitojen tai ajanpuutteen vuoksi .
Hyvin toteutettu varhaiskasvatus ei ole kupla. Lapset/lapsuus ovat muuttuneet tässä kymmenien vuosien kuluessa ja samalla yhteiskunta. Yhteiskunnan muuttuminen on vaikuttanut myös lapsiin ja heidän tarpeisiinsa johon juuri hyvä varhaiskasvatus pureutuu. Ongelmia on aina ollut ja ne tulevat lisääntymään mutta jos nyt nostetaan hanskat ylös ja sanotaan että päiväkodista ei ole hyötyä niin ojasta allikkoon on matka. Kunnioitus varhaiskasvatuksen ammattilaisille jotka tekevät työtä isolla <3 Kannattaa tutustua päiväkodin elämään vaikkapa https://hiekkalapio.blogspot.com/ Blogissa on sekä meille vanhemmille asiaa että päiväkodin työntekijöille.
Varhaiskasvatus on suunniteltu kompensoimaan arjessa oppimisen puutetta. Jos vanhemmat ovat valtaosan lapsen hereilläoloajasta töissä tai kyvyttömiä tarjoamaan normaalia arkea ja vuorovaikutusta (esim. masennuksen vuoksi), jollain se aukko on täytettävä. Kun ei ehditä kävellä kauppaan yhdessä valitsemaan kolmea omenaa ja miettimään mikä vaakanumero on 78 ja miten siellä kassalla toimitaan, pitää järjestää suunniteltua pedagogista toimintaa tämän tilalle jotta lapsi saa liikuntaa ja oppii vastavuoroisuutta ja matemaattista ajattelua. Kun vanhemmat ehtivät ulkoilla lastensa kanssa lähinnä viikonloppuisin niin se pitää päiväkodin hiekkapihalla ulkoileville lapsille kompensoida ohjatuilla metsäaskartelutuokioilla. Kun vanhemmat ehtivät jutella lastensa kanssa vain hetken päivässä ja suurin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu ikätovereiden kanssa liian vähäisellä aikuisen huomiolla, tätä tasapainottamaan tarvitaan sanavarastoa rikastuttavia lukuhetkiä. Kun aikuinen ei ehdi olla lapselle läsnä niissä sosiaalisissa tilanteissa missä lapsi tarvitsisi tukea, sovitaan syksyn teemaksi kiusaamisen ehkäisy ja järjestetään opettavaisia nukketeatterituokioita.
Varhaiskasvatusta todellakin tarvitaan jos 1) lapsi viettää vanhempien työn vuoksi suuren osan aktiivisesta ajastaan laitosolosuhteiden luonnostaan kapeassa kokemusmaailmassa ja/tai 2) laitoksen ulkopuolella lapsen elämänpiiri ja vuorovaikutusverkosto on esimerkiksi vanhemman psyykkisen sairauden vuoksi kaventunut. Tämä koskee suurinta osaa lapsista, lähinnä tuo eka. VarhaiskasvatusPAKOSSA ei ole mitään järkeä, jos siihen ei ole esim. kuntoutuksellisia tai lastensuojelullisia perusteita.
Vierailija kirjoitti:
No ei tosiaan ole varhaiskasvatus turhaa . Tää ei ole mitään mutua vaan tutkittu juttu . Jotta varhaiskasvatus olisi hyödyllistä kouluun valmistautumista varten sen tulee kuitenkin olla laadukasta . Eli suunnitelmallista toimintaa , joka ottaa lasten yksilölliset erot huomioon . Varhaiskasvatuksen suuri etu on se, että erityisen tuen tarpeet huomataan tarpeeksi ajoissa ja saa tukea , joka mahdollistaa peruskoulussa pärjäämisen . Mitä varhaisemmin saa tukea sitä tehokkaampaa se on . On ihan eri asia saako tukea 4 vai vasta 8 vuotiaana .
Toki osalla lapsista on vanhemmat , jotka osaavat antaa varhaiskasvatusta kotonakin. Useimmilla se kuitenkin jää vähäiseksi joko taitojen tai ajanpuutteen vuoksi .
Toki lasten erityisyydet ja tuen tarpeet huomattaisiin paremmin jos esim. 1-vuotiaana olisi kaikilla neuvolan terveydenhoitaja viikon kotona tarkkailemassa tai jokaiselle 3-vuotiaalle kuuluisi puheterapeutin arvio tai jos jokainen 4-vuotias kävisi läpi fysioterapeutin tutkimusjakson tai jos jokaisesta perheestä tehtäisiin lapsen ollessa 1,5v ja 4v, lastensuojelun palvelutarpeen arvio. Nämä on kuitenkin aika järeitä toimenpiteitä sitä varten että jotkut yksittäiset bongattaisiin. Niin kuin sekin, että koko ikäryhmä tungetaan päivittäin päiväkotiin jotta heidän erityisyyksiään voidaan riittävästi tarkkailla ammattilaisten toimesta. Jos neuvolajärjestelmä ei nykyisellään riitä erityisyyksien seulontaan, sitä voidaan kehittää, mutta ei lapsia pidä päivähoitoon laittaa seulontatarkoituksella!
Vierailija kirjoitti:
Hyvin toteutettu varhaiskasvatus ei ole kupla. Lapset/lapsuus ovat muuttuneet tässä kymmenien vuosien kuluessa ja samalla yhteiskunta. Yhteiskunnan muuttuminen on vaikuttanut myös lapsiin ja heidän tarpeisiinsa johon juuri hyvä varhaiskasvatus pureutuu. Ongelmia on aina ollut ja ne tulevat lisääntymään mutta jos nyt nostetaan hanskat ylös ja sanotaan että päiväkodista ei ole hyötyä niin ojasta allikkoon on matka. Kunnioitus varhaiskasvatuksen ammattilaisille jotka tekevät työtä isolla <3 Kannattaa tutustua päiväkodin elämään vaikkapa https://hiekkalapio.blogspot.com/ Blogissa on sekä meille vanhemmille asiaa että päiväkodin työntekijöille.
Avaatko vähän, mihin yhteiskunnan tuomiin lasten tarpeiden muutoksiin varhaiskasvatus pureutuu? Miksi juuri päiväkoti on oikea taho vastaamaan näihin tarpeisiin?
Samaa mieltä. Hirveä sössötys ja säätäminen päällä, oppimistulokset vain huononevat. Kannattaisi palata vanhaan malliin (80-luku), 1977 syntyneillä taitaa olla parhaat oppimistulokset. Siitä eteenpäin on tultu alas ja lujaa.
Pakollista varhaiskasvatusta tarvitaan, koska nykyvanhemmat ovat liian tyhmiä kasvattamaan itse omia lapsiaan. Sen vuoksi kasvatus pitää antaa valtion vastuulle ja kasvattajina toimivat korkeakoulutetut pedagogit, jotka voivat kertoa pikkuisille mikä on se oikea totuus maailmassa. Haiskahtaa neuvostoliitolta ja natsisaksalta.
Osa luottaa kykyynsä vanhempana ja haluaa kasvattaa lapsensa itse hellyydellä ja hoivalla. Siinä pienet lapset jäävät vähemmälle, jotka joutuvat painamaan pitkää päivää varhaiskasvatuksessa.
Kuulkaas nyt tekin mammat, jotka töissä käytte, kysymys teille: missä ne lapsenne olisivat sillä aikaa, jolleivät siellä päivähoidossa? Kaikki eivät halua kasvattaa lapsiaan kotona kehdosta kouluun, vielä useammilla ei ole siihen rahaa ja viimeiseksi Suomen talous menisi täysin kuralle, jos puolet aikuisväestöstä olisi 6-x vuotta pois työelämästä, koska kotikasvattaa jälkikasvuaan.
Kun kansantaloudellisesti on siis välttämätöntä, että päivähoitojärjestelmä on olemassa, miksi tarjota pelkkää lapsiparkkia, jos samalla rahalla voi saada laadukasta varhaiskasvatusta? Uskon, että useimmat varhaiskasvatuksen arvostelijat eivät ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan. Jopa alan työntekijät sotkevat virheellisesti, että varhaiskasvatuksessa tai pienten lasten pedagogiikassa olisi kyse jostain koulumaisesta opiskelusta.
Todellisuudessa varhaiskasvatus antaa lapselle mahdollisuuden ikätasoiseen ja -tyypilliseen toimintaan, kuten leikkiin ja liikkumiseen, mutta laajentaa aikuisen roolin pelkästä tarkkailijasta tai vartijasta ohjaajan ja opettajan rooliin. Lapsille on syytä opettaa joitain taitoja, esim. sosiaalisia ja tiedollisia, mutta ne eivät synny tyhjästä. Aikuinen voi opettaa lapselle monia asioita, mutta menetelmät vaihtelevat. Ison ryhmän ohjaaminen kerralla ei myöskään ole mikään itsestään selvä asia, joten koulutusta ja työkokemusta tarvitaan myös.
Vierailija kirjoitti:
Osittain olen kanssasi samaa mieltä. Peruskoulun luokanopettajana toiminut äitini ja hänen työkaverinsa olivat aikonaan varsin yksimielisiä siitä, että ensimmäisen luokan opettaminen muuttui selvästi työläämmäksi, kun ensimmäiset päiväkodissa hoidossa olleet lapset tulivat kouluun. Haasteet liittyivät nimenomaan lasten käyttäytymiseen ja toimimiseen ryhmässä.
Mutta sitten toisaalta olen sitä mieltä, että on lapsia, jotka selvästi hyötyvät varhaiskasvatuksesta, esim.:
- Lapset, joiden kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi (suomen taito ehtii vahvistua ennen kouluun menoa)
- Lapset, joita kotona hoitava vanhempi ei viitsi lukea kirjoja, jutella lapsen kanssa ym., vaan lapsi viettää suurimman osan ajasta ruudun ääressä
- Jos lapsella on jokin ongelma (esim. kielelliseen kehitykseen tai neurologiaan liittyvä), niin hyvä päiväkotiryhmä voi tarjota paljon kuntoutusta
- Hyvin arka lapsi voi oppia hyvässä päiväkotiryhmässä sosiaalisia taitoja (toisaalta huono ryhmä voi tällaisessa tapauksessa huonontaa tilannetta)
Auttaisiko tähän yksinkertaisesti vain se että nämä tietystä sosioekonomisesta tausta tulleet oppilaat otettaisiin huostaan, laitokseen ja annettaisiin heidän hyötyä siitä ”varhaiskasvatuksesta”?
Juurikin näin! Kaikkien lasten pitäisi pysyä kotona ja kotikoulua, jossa opettaisin kreationismia.
Kyllä ilman muuta 3-vuotiaalle pitää kertoa nippelitietoa ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä. Sieltä se yleissivistyksen rakentaminen lähtee. Tällä ja turvallisella kotiympäristöllä luodaan hyvä pohja oppimisvalmiuksille.