Häpeän itseäni kun olen niin ruma ja lihava.

Mulla sama tilanne. Häpeän itseäni, koska olen niin ruma ja lihava. Ylipainoa on todella reilusti. Olen BMI:n mukaan vaikeasti lihava.

Kaikki aika ja energia menee selviytymiseen. Viimevuosina on tapahtunut paljon vaikeita asioita. On ollut henkisesti tosi rankkaa. Paljon kuolemia perhepiirissä jne. Nyt lisänä vielä kuormittava työ. 12h työpäivät ja kova stressi. Parisuhde on todella huono ja olen onneton.

En yksinkertaisesti jaksa laihduttaa, en pysty nyt. Mutta suunta on huolestuttava. Olen lihonut muutaman vuoden aikana lähes 40kg. Ainoa lohtu on herkku. Pakenen pahaa oloani karkkipussiin. Liikkumiselle ei ole aikaa. Joudun nykyään turvautumaan valmisruokiin, koska ei ole aikaa kokata. Rakastan ruoanlaittoa ja tekisin mielelläni terveellistä ruokaa. En vaan tiedä millä ajalla, klo 23 yöllä? Aamulla klo 5 herätys.

Meikkaan ja laitan hiuksia kyllä. Se ei paljoa auta, kun ylipaino on niin hallitseva. Kasvonpiirteeni ovat hukkuneet läskeihini. Mitkään vaatteet eivät mahdu päälle ja vaatteet eivät istu. Mikään vaate ei näytä hyvältä vaikeasti lihavan päälle, karu totuus.

Olen viimeaikoina miettinyt jopa kuolemaa. Kuolisinpa pois, kun en kestä enää elämääni. En oikeasti tiedä mitä tehdä. Käyn terapiassakin, mutta se on aivan hyödytöntä.

FK-'Freie Körperkultur' kirjoitti:

Ei tuo pituus/paino suhde mikään ihan mahdoton sentään ole muuttaa ja uskoisin,että  jo pienelläkin  liikunnalla ja liikojen sokerien,hiilihydraattien yms. lihottavien ainesosien karsimisella ruokavaliosta.

Yritystä vaan vaatii hieman ja uskoa asiaan.

Aina nämä konstit kaikilla tehoavat kuitenkin ja tuottavat toivottua tulosta.

Kun mieli on vahva ja tavoite mielessä selkeä, niin mitään esteitä niiden saavuttamiseksi ei silloin ole.

Näinhän urheilijatkin aina sanovat siitä  harjoitteluelämästään.  (heillähän, niin mies-,kuin naispuolisilla urheilijoilla on kaikilla yleensä kaikin puolin, joku (harjoittelu-ja kilpailulajinsa mukaan) ihanteellinen vartalotyyppi)

Kaikin mokomin, suotakoon urheilun ja sen saavutusten maailma heille, kun he ovat sen ansainneet,eikä meidän muiden tarvitse välttämättä tulla urheilijoiksi, mutta jotain oppia heiltä me ,siis me muut kuin urheilijat, voimme esim. kuntoliikuntamme omaan tavoiteasetteluun toki ottaa. Hehän kertovat esim. radiohaastatteluissaan varsin vuolaasti kaikista  tavoitteistaan ja harjoittelumetodeistaan.

Keille he oikein kertovat ?

Vastaus:kaikille ketkä sattuvat olemaan vastaanottimiensa äärellä ja kuuloetäisyyden päässä radiostaan ja viitsivät ihan oikeasti myös kuunnella heitä. Sieltä voi ottaa vinkkejä kuka vaan ihan mitä vain omaan harjoitteluun mikä mielestään vain soveltuu, eikä tavoitteena tarvitse olla kuin oman fysiikan mahdolllisimman optimaali ylläpito omiin tarpeisiinsa,eli elämäänsä terveessä ruumiinkunnossa mahdollisimman pitkälle, kuten asia perinteisesti on kielessämme ilmaistu. Eli 'terve sielu terveessä ruumiissa' . ('Keho' on muuten  kieleemme tullut erään insinöörin luomana uudissanaehdotuksena, kielitoimiston mukaan vasta 1930-luvulla ja se on tullut siihen kertoman mukaan erittäin hitaasti omaksutuksi. Oikeastaan se on arkikäytössä lyönyt itsensä läpi kielenkäyttäjien arkisanastoon vasta joskus 1980-luvulla.

Ennen 'tuli ruumiita' vain sodissa ja dekkarien sivuilla ja kuolleista puhuttiin vain 'vainajina'.

'Ruumiillinen työ' oli (sananakin kyseenalaistamaton ja sen  käsite arvossaan, urheilussa puhuttiin 'ruumiillisesta kunnosta' , oli 'Vapaa ruumiinkulttuuri'-liikettä jne. ja kyllä sillä 'ruumis'-sanalla noissa yhteyksissään ihan vereviä eläviä ihmisiä tarkoitettiin, eikä yhtään mihinkään kuolleisiin viitattu. )

Et todellakaan ole erityisen lihava noilla mitoilla, mutta kyllähän tuosta sen 10-15 kg voisi laihdutella. Ei laihdutuksen tarvitse olla mitään kitukuuria. Elämäntaparemontin kannalta se kannattaa ottaa, säännöllistä liikuntaa myös mukaan. Etsi itselle sopiva laji, tee vaikka jooga- tai pilatesvideoita kotona tai käy tosiaan reippailla kävelyillä. Auttaa taatusti itsetunnon ja jaksamisen kanssa. Eron huomaa tosi nopeasti.

Minä olen taatusti rumempi kuin sinä ja sellaisilla tavoilla johon ei laihduttaminen tai meikki auta. Pienellä viitseliäisyydellä pystyt varmasti kohentamaan ulkomuotoasi, kuulostaa enemmän siltä että olet vain luovuttanut kuin mistään todellisesta rumuudesta.

Et oo edes kauhean lihava. Itse olen 180cm ja painan 104kg. Koskaan ei ole haukuttu läskiksi tai rumaksi. En edes meikkaa hirveän usein ja hiuksetkin on yleensä sotkunutturalla tai korkealla poninhännällä. Numeroa kysellään säännöllisesti ja treffiehdotuksia tulee myös usein. Olen itsevarma ja iloinen, joten se varmasti vaikuttaa. Nyt vain ryhdistäydyt ja keskityt niihin parhaimpiin puoliisi.