Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vahvasti ihastunut jo ennen tapaamista - apua!
treffit
19.10.2018 |
Mulla on illalla ekat treffit tyypin kanssa, jonka "tapasin" deittisovelluksessa tämän viikon maanantaina. Ollaan viestitelty niin paljon, että kännykästä on loppunut akku jo iltapäivästä. Tyyppi tulee mun luokse yöksi, sillä hänellä menee matkoihin 3,5 tuntia suuntaansa. o_0 (Mulla on siis vierashuone.)
Olen ihan suunnattoman hullaantunut häneen jo pelkän chattailyn ja kuvien perusteella, ja tunne tuntuu olevan molemminpuolinen. Tosi omituista, mutta mulla on semmoinen tunne että tässä voisi olla vakavampikin suhde orastelemassa. Vaikka siis en ole koko tyyppiä edes vielä tavannut.
Pelottaa vaan ihan älyttömän paljon, että tyyppi on ns. player. Mä olen tapojeni vastaisesti tässä 100% sydänverelläni mukana, ja tulen olemaan varmasti siipi todella maassa, mikäli mies vain käyttää minua hyväkseen ja ghostaa sen jälkeen.
Miten voisin psyykata itseäni kestämään mahdollisen pettymyksen? Vai pitäisikö heittää kaikki varovaisuudet jorpakkoon ja vaan antaa mennä, vähän semmoinen olo että turha enää rypistellä kun p*skat on jo housuissa.. :D
Kommentit (79)
Otat tuntemattoman luoksesi yöksi? Olet varmaan hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
Mutta mistä sinä epäilit hänen olevan pelimies?
Vierailija kirjoitti:
Niin mistä epäilet hänen olevan player? Kyllä niille epäilyille aina joku syy on. Oletko seurannut hänen somekäyttäytymistä? Onko sellainen ns. liian hyvää ollakseen totta -diibadaabamies, joka viestittää vaikka mitä stooria. Miten puhelimessa puhuminen?
En itseasiassa mistään muusta, kuin omista aiemmista kokemuksistani.
Olen sen verran seurannut, että ei ole ollut treffisovelluksessa sen jälkeen, kun alettiin "kunnolla" chattailemaan, eikä tunnu juuri olevan whatsappissakaan mulle viestittelyn ulkopuolella, eikä ainakaan pitkiä aikoja (viittaa kavereitten kanssa chattailyyn, ei intensiiviseen chattailyyn jonkun toisen muikkelin kanssa). Pyysi jo instakaveriksi (hyväksyin) ja olisi halunnut FB-kaveriksikin (toppuuttelin, haluan ensin tavata), eikä ainakaan Facessa ole ketään "epäilyttäviä" naisia kavereina.
Puhelimessa ollaan puhuttu vain kerran (mä olen viikolla aika kiireinen), oli tosi hauskaa, huumorintaju ja arvomaailma on samanlaiset. Viestittely on sen verran sokerista, että saan varmaan kohta spontaanisti diabeteksen - mutta silleen hyvällä tavalla ihanaa ja söpöä. Mitään seksijuttuja ei ole ollut, eikä tyyppi vängännyt vastaan kun ilmoitin, että vierashuoneessa on paikka.
Eli siis kaikki teoriassa hyvin, mutta olen näillä spekseillä joutunut ennenkin ghostatuksi enkä edes ymmärrä, miksi. Siksi pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
No just tätä pelkään :( Mulle näitä ghostauksia on tosiaan sattunut ennenkin, mutta omat tunteet ei ole olleet ennen näin vahvat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipaat ilmeisesti sitä, että joku sanoo tämän suoraan: olet päästäsi vialla.
Täysin tuntematonta miestä ei tavata ensi kertaa kotona vaan julkisella paikalla.
Täysin tuntemattomalle miehelle sopiva yöpymispaikka on hotelli.
Sen olet varmaan ymmärtänyt, että etäsuhde 3,5 tunnin matkan päässä asuvan kanssa on harvinaisen hankala rasti. (Toki se suhteen muodostuminen on jo sinänsä epätodennäköistä.)
Vierailija kirjoitti:
Kaipaat ilmeisesti sitä, että joku sanoo tämän suoraan: olet päästäsi vialla.
Täysin tuntematonta miestä ei tavata ensi kertaa kotona vaan julkisella paikalla.
Täysin tuntemattomalle miehelle sopiva yöpymispaikka on hotelli.
Sen olet varmaan ymmärtänyt, että etäsuhde 3,5 tunnin matkan päässä asuvan kanssa on harvinaisen hankala rasti. (Toki se suhteen muodostuminen on jo sinänsä epätodennäköistä.)
Ei ole eka kerta kun tapaan uuden ihmisen kotonani. Mulla on naapurissa raavaat miehet turvana, plus lisäturvana 65-kiloinen koira. Naapureiden lisäksi paras ystäväni tietää, että mies on tulossa, sekä miehen koko nimen, somekanavat, asuinpaikan ja puhelinnumeron. Harrastan lisäksi itse itsepuolustuslajia, enkä ole 170-senttisenä ja 70-kiloisena ihan sieltä pulkannarummasta päästä.
Ja toisaalta lähin hotelli mun luota on varmaan 20 kilsan päässä.
3,5 tuntia ei ole matka eikä mikään, mikäli tarkoitus on tavata lähinnä viikonloppuisin (en itse viikolla jaksa/halua/ehdi). Ja mies ei ole juurtunut paikoilleen, enkä ole minäkään. Välimatka tässä nyt se pienin ongelma...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seli seli, oli miten oli mutta ei ekoja treffejä aloiteta yökyläilyllä!!Mikä sua vaivaa?
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
No just tätä pelkään :( Mulle näitä ghostauksia on tosiaan sattunut ennenkin, mutta omat tunteet ei ole olleet ennen näin vahvat...
Miten tunteet voi olla noin vahvat, ennen kuin olette edes tavanneet? Totuus on se, että olet vaan psyykannut itsesi siihen tilaan että tunteet on noin vahvat. Ja todennäköisesti mies on sellainen joka osaa vedättää hyvin. Todella tyhmä aloitus, toivon että tämä oli provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli sama tilanne, mutta livenä ei mitään kipinää. Oli aika kiusallista kun mies oli livenäkin ihastunut ja itse tiesin heti ettei jutusta tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Seli seli, oli miten oli mutta ei ekoja treffejä aloiteta yökyläilyllä!!Mikä sua vaivaa?
Ai että meinasit että käyn miehen kanssa puoli tuntia kahvilla ja sanon sen jälkeen että "oli kivaa, hyvää matkaa kotiin"?
Eli mies käyttäisi 7 tuntia puolen tunnin kahvitteluun? Mun mielestä aika epäkohteliasta.
Miksi ei voisi, jos kerran kemiaa tuntuu olevan? Ja jos ei ole, niin voidaan vaikka katsoa leffaa ja jutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
Mutta mistä sinä epäilit hänen olevan pelimies?
Ensinnäkin niin hyvännäköinen ja hyväkroppainen mies mitä hän oli, ei voi olla muuta kuin pelimies. Kertoi myös ettei ole seurustellut yli 10 vuoteen, pannut satoja naisia, ei halua sitoutua, ei ole herrasmies, suurin osa naisista on hänelle vain reikiä. Mulle väitti että mä en ole, hah, enpä. Katosi heti kun sai p illua.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
No just tätä pelkään :( Mulle näitä ghostauksia on tosiaan sattunut ennenkin, mutta omat tunteet ei ole olleet ennen näin vahvat...
Miten tunteet voi olla noin vahvat, ennen kuin olette edes tavanneet? Totuus on se, että olet vaan psyykannut itsesi siihen tilaan että tunteet on noin vahvat. Ja todennäköisesti mies on sellainen joka osaa vedättää hyvin. Todella tyhmä aloitus, toivon että tämä oli provo.
En tosiaankaan tajua, miten tämä on mahdollista.
Ei ole provo, tämä yllätti minut itsenikin siinä määrin, että piti ihan tänne laittaa aloitus. Olen kuitenkin jo nelikymppinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
Mutta mistä sinä epäilit hänen olevan pelimies?
Ensinnäkin niin hyvännäköinen ja hyväkroppainen mies mitä hän oli, ei voi olla muuta kuin pelimies. Kertoi myös ettei ole seurustellut yli 10 vuoteen, pannut satoja naisia, ei halua sitoutua, ei ole herrasmies, suurin osa naisista on hänelle vain reikiä. Mulle väitti että mä en ole, hah, enpä. Katosi heti kun sai p illua.
No eihän tossa mistään epäilystä enää ole kyse, ihan selkeä tapaushan tuo :)
Mä olisin muuten feidannut jo tuon elämäntarinan perusteella, eli en olisi edes mennyt ko. tyypin kanssa treffeille. Herrasmies pitää olla, ja sitoutumisen mahdollisuus pitää kanssa olla. Mutta jälkiviisaana on hyvä olla. Olen pahoillani sun puolesta. :(
aloittaja tuskin ottaisi ukkelia luokseen hennoin perustein. olen myös ollut täsmälleen samassa tilanteessa, mies oli viikonlopun luonani (oli vielä pieni yksiö, ei koiraa eikä naapurin miehiä turvana) ja yli vuoden suhde siitä viikonlopusta leimahtikin. myös nykyiseni kutsuin ekaa kertaa luokseni yökylään ja vahingossa ihastuin vaikka luulin playeriksi, no niin hänkin ihastui ja mentiin kesällä naimisiin.
Miksette sopineet treffejä jonnekin puolimatkaan kummankin kotipaikasta? Oot ihastunut pelkkään mielikuvaan ja totuus voi olla ihan muuta kuin odotat. Nimimerkillä Kokemusta on. Minkä ikäisiä muuten ootte?
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli täsmälleen sama tilanne. Olin ihastunut pelimieheen jo ennen kun nähtiin. Tiesin että otan siipeeni, mutta tapasin hänet silti. Oli livenä juuri niin ihana kun olin kuvitellutkin, jopa parempi. No, sai sen mitä halusi ja hylkäsi. Tästä nyt kolme vuotta ja olen edelleen kuolettavan ihastunut häneen. En usko että pääsen hänestä koskaan yli. Jos vaan voisin palata ajassa taaksepäin, en ikinä tapaisi häntä. Tästä lähtien ajattelen järjellä, en tunteella.
Mutta mistä sinä epäilit hänen olevan pelimies?
Ensinnäkin niin hyvännäköinen ja hyväkroppainen mies mitä hän oli, ei voi olla muuta kuin pelimies. Kertoi myös ettei ole seurustellut yli 10 vuoteen, pannut satoja naisia, ei halua sitoutua, ei ole herrasmies, suurin osa naisista on hänelle vain reikiä. Mulle väitti että mä en ole, hah, enpä. Katosi heti kun sai p illua.
No eihän tossa mistään epäilystä enää ole kyse, ihan selkeä tapaushan tuo :)
Mä olisin muuten feidannut jo tuon elämäntarinan perusteella, eli en olisi edes mennyt ko. tyypin kanssa treffeille. Herrasmies pitää olla, ja sitoutumisen mahdollisuus pitää kanssa olla. Mutta jälkiviisaana on hyvä olla. Olen pahoillani sun puolesta. :(
Lupasi kuitenkin että haluaa pitää mut elämässään, lupasi että meistä tulee varmasti frendejä ja tullaan näkemään usein ja monet kerrat. Sanoi etten ole hänelle pelkkä reikä. Sanoi että jos osaisi seurustella, haluaisi seurustella juuri mun kanssa. Pitikö yhtäkään noista lupauksista? EI. Jokaikinen sana mitä hänen suustaan tuli oli täyttä p askaa. Voin vaan kuvitella monelle naiselle on suoltanut tuon saman p askan ja kuinka moni muu on uskonut kaiken kuten mä tein. No, onneksi opin nyt enkä aio enää ikinä luottaa yhteenkään mieheen. Miten tuollaisen jälkeen voi luottaa enää yhteenkään asiaa mitä miesten suusta tulee?
No hyvä niin, se on hyvä että on jo valmiiksi positiivinen fiilis, toivottavasti tuo sama fiilis on vielä treffien jälkeen, tsemppiä 👍
Ja nainen vaikka olisit kuinka ihastunut/rakastunut niin muista pitää ryhtisi ja housut jalassa, ettet menisi sekaisin kuin lapsi karkkikaupassa kun ei tiedä mistä aloittaa.
Ihastuminen ja rakastuminen on aika hieno fiilis, vaikka olen jo itse unohtanut sen miltä se tuntui.
Huhhuh, ventovieras ihminen kotiin yöksi. Ei se ole ainoa riski, että hän on väkivaltainen hullu, vaan on myös erittäin suuri todennäköisyys, että jompikumpi tai molemmat huomaa heti, että "juueikiitos, en todellakaan halua olla tämän ihmisen lähellä".
Miksi ette sopineet tapaamista johonkin kaupunkiin, johon molemmat olisivat matkustaneet ihan sillä mielellä, että tuli treffeistä kivat tai ei, niin ainakin on tiedossa kiva viikonloppupäivä johonkin nähtävyyteen (museot, näyttelyt tms) tutustuen?
Alue: Aihe vapaa
Niin mistä epäilet hänen olevan player? Kyllä niille epäilyille aina joku syy on. Oletko seurannut hänen somekäyttäytymistä? Onko sellainen ns. liian hyvää ollakseen totta -diibadaabamies, joka viestittää vaikka mitä stooria. Miten puhelimessa puhuminen?