Olenko ainoa jota ei kiinnosta yhtään ns. uraputki?

Mä haluun elää helppoa elämää, tehdä jotain helppoa duunia josta jää paljon vapaa-aikaa ja aikaa itselle ja perheelle. Opiskelin mutta jossain vaiheessa alkoi kyllästyttää se epäkonkreettisuus, kirjoitellaan kaikenlaisia raportteja joilla ei ole mitään oikeaa merkitystä kenellekään (opiskellessa toki oikeasti harjoituksen takia näin, mutta työelämässäkin esim. jossain hanke- ja kehittämishommissa työ on sellaista). Lisäksi suuri osa alan töistä pohjautuu johonkin sellaiseen tehokkuusajatteluun josta en ole ihan varma onko se arvojeni mukaista tai kestävää.

Haluan olla onnellinen ja hyvinvoiva, en menestynyt.