Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni mukaan nykyään usein opiskelevat pisimmälle ja eniten ne, jotka eivät oikein pärjää työelämässä
18.10.2018 |
Tästä syystä hän ei esimiehenä mielellään palkkaa erittäin koulutettua väkeä.
Mitä mieltä olette, onko tässä perää?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan - ystäväsi ei ole häävisti koulutettu?
Mitäpä sillä on merkitystä, jos ap:n ystävä kuitenkin pärjää hyvin työelämässä ilman korkeaa koulutusta?
Jännä nähdä, että mihin se koulutuskeskeisyys lopulta stoppaa. Nykypäivänä ammattikoulun käymiselle (ja etenkin siihen koulutustasoon jäämiselle) nypistellään nenään. Ammattikorkeaopinnoista puhutaan "käynyt VAIN ammattikorkean".
Yliopisto-opintoja taas ihastellaan jopa siinäkin tapauksessa, että ne eivät ole työllistäneet päivääkään.Eli onko meillä sitten lopulta jokatoinen aikuinen maisteri, saa nähdä.
Minä ainakin ihailen ammattikoulun käynyttä joka osaa hoitaa oman hommansa. Hän on välttämätön osa koneistoa. Miten kukaan voi olla niin tyhmä ettei tätä tajua. Ihan oikein että monet heistä saa parempaa palkkaa kuin maisterit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa on tuollaisia, eihän sitä voi kiistää kun nelikymppinen ei ole ollut töissä kuin pieniä pätkiä.
Toiset tekee lapsia ja hoitaa niitä keski-ikään asti.
Ongelma on olemassa mutta sitä ei osata hoitaa, halutaan vaan leimata kykenemättömiksi. Työnanataja haluaa totta kai palkata työstään hyvin suoriutuvan työntekijän.
Onko se nyt sit edes mikään ihme nykyaikana, jos nelikymppisen ura koostuu pätkistä ja vaikka lisäkoulutuksista? Pätkää nyt valitettavasti on enemmän tarjolla vaikka olisi miten kouluttautunut ja ehkä jopa varsinkin silloin. En mä katsoisi mitenkään epäilevästi tällaista työntekijää tai hakijaa, semmoisia ne nyky työmarkkinat vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Minun havaintoni mukaa ne joilla opiskelu ei suju autokoulua pidemmälle jäävät kuorma-autokuskeiksi.
Niin. Maailmassahan ei ole muita koulutuksia kuin mahdollisimman korkea ja akateeminen koulutus, tai autokoulu.
Tätä olen ihmetellyt joissain näissä korkeasti koulutetuissa. Kun pitäisi koulutustasonsa perusteella osata nähdä laajoja kokonaisuuksia, kuten miten yhteiskunta pyörii tarvitse eri amaattien edustajia. Silti vähän liian usein näkee tätä vähättelyä, eli verrataan matalampaa koulutusta autokoulun käymiseen, ja etteivät matalamman koulutuksen käyneet olisi älykkäitä jne, heidän työnsä ei olisi tärkeää jne.
Täytyy sanoa, että liki paradoksaalista, miten pahasti yksinkertaistetaan, vaikka koulutuksen mukaan pitäisi pystyä ajattelemaan laajasti.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se sitten näyttäytyy tuollaisena niille, jotka eivät itse ole käyneet yliopistoa/kouluttautuneet pitkälle.. Itse taas näen ennemmin ahkerana ja pitkäjänteisenä, jos ihminen on pitkälle kouluttautunut. Se vaatii jo jotain motivaatiota ja itsekuria. Toki tähän väliin mahtuu monenlaisia ihmisiä ja työntekijöitä. On varmaan niitäkin, jotka opiskelee ja opiskelee vaan, koska eivät muuta keksi, mutta epäilen, että tämäkin on vain pieni vähemmistö. Ei se pitkälle kouluttautuminen ihan läpihuutojuttu kuitenkaan ole vaikkei nyt oikeasti rakettitiedetäkään, mutta vaatii se jo jotain panostusta kuitenkin asiaan.
Hän ehkä tarkoittikin niitä jotka opiskelee aina vaan, useita tutkintoja eikä koskaan töissä.
Osittain totta, kuten tässä ketjussa on todettu.
Koulutusinflaatio on tietysti tosiasia, mutta pitkälle kouluttautuneiltakin löytyy hyviä työuria. Alakohtaista, yksilökohtaista. On kyllä tärkeää, että työkokemustaan kartuttaa jo opiskeluaikana.
Mitään se työkokemuskaan ei takaa tietenkään, nähty on läheltä.
Nousujohteinen, jo opiskeluvaiheessa alkanut ura yrityksessä voi katketa, kun yt:t sun muut johdon uudistukset osuvat kohdalle. Silloin on vain tavalla tai toisella "aloitettava alusta" , nelikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa on tuollaisia, eihän sitä voi kiistää kun nelikymppinen ei ole ollut töissä kuin pieniä pätkiä.
Toiset tekee lapsia ja hoitaa niitä keski-ikään asti.
Ongelma on olemassa mutta sitä ei osata hoitaa, halutaan vaan leimata kykenemättömiksi. Työnanataja haluaa totta kai palkata työstään hyvin suoriutuvan työntekijän.
Onko se nyt sit edes mikään ihme nykyaikana, jos nelikymppisen ura koostuu pätkistä ja vaikka lisäkoulutuksista? Pätkää nyt valitettavasti on enemmän tarjolla vaikka olisi miten kouluttautunut ja ehkä jopa varsinkin silloin. En mä katsoisi mitenkään epäilevästi tällaista työntekijää tai hakijaa, semmoisia ne nyky työmarkkinat vaan on.
Ottaisin minäkin oikean pätkätyöläisen joka osaa tehdä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan - ystäväsi ei ole häävisti koulutettu?
Voihan tässäkin olla perää. Hänellä on YAMK-tutkinto, lisäksi lukio ja tavallinen AMK siellä pohjalla.
ap
Sopiiko tuolla tutkintomäärällä ja -tasolla siis työelämään vai ei? Vai onko sopimattomia vain vielä korkeammin koulutetut? Palkkaako hän vain itseään alemmin koulutettuja siksi, ettei vain kokisi huonommuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se sitten näyttäytyy tuollaisena niille, jotka eivät itse ole käyneet yliopistoa/kouluttautuneet pitkälle.. Itse taas näen ennemmin ahkerana ja pitkäjänteisenä, jos ihminen on pitkälle kouluttautunut. Se vaatii jo jotain motivaatiota ja itsekuria. Toki tähän väliin mahtuu monenlaisia ihmisiä ja työntekijöitä. On varmaan niitäkin, jotka opiskelee ja opiskelee vaan, koska eivät muuta keksi, mutta epäilen, että tämäkin on vain pieni vähemmistö. Ei se pitkälle kouluttautuminen ihan läpihuutojuttu kuitenkaan ole vaikkei nyt oikeasti rakettitiedetäkään, mutta vaatii se jo jotain panostusta kuitenkin asiaan.
Hän ehkä tarkoittikin niitä jotka opiskelee aina vaan, useita tutkintoja eikä koskaan töissä.
Okei. Itse ymmärsin nimenomaan, että joidenkin silmissä se korkeakoulutus on jo punainen vaate. Joo onhan se tietty vähän kysymyksiä herättävää, jos on monet maisterinpaperit taskussa eikä juuri mitään työkokemusta. Työkokemus tuntuu yhä olevan se mikä lopulta ratkaisee työnsaannissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun havaintoni mukaa ne joilla opiskelu ei suju autokoulua pidemmälle jäävät kuorma-autokuskeiksi.
Niin. Maailmassahan ei ole muita koulutuksia kuin mahdollisimman korkea ja akateeminen koulutus, tai autokoulu.
Tätä olen ihmetellyt joissain näissä korkeasti koulutetuissa. Kun pitäisi koulutustasonsa perusteella osata nähdä laajoja kokonaisuuksia, kuten miten yhteiskunta pyörii tarvitse eri amaattien edustajia. Silti vähän liian usein näkee tätä vähättelyä, eli verrataan matalampaa koulutusta autokoulun käymiseen, ja etteivät matalamman koulutuksen käyneet olisi älykkäitä jne, heidän työnsä ei olisi tärkeää jne.
Täytyy sanoa, että liki paradoksaalista, miten pahasti yksinkertaistetaan, vaikka koulutuksen mukaan pitäisi pystyä ajattelemaan laajasti.
Kuinka monesta akateemisesta edes voisi tulla hyvä kuorma-autokuski? Onko helppoa hommaa jossa ei tarvitse ajatella eikä osata mitään? Haha. Nörtiltä pääsisi itku ensimmäisenä työpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan - ystäväsi ei ole häävisti koulutettu?
Mitäpä sillä on merkitystä, jos ap:n ystävä kuitenkin pärjää hyvin työelämässä ilman korkeaa koulutusta?
Jännä nähdä, että mihin se koulutuskeskeisyys lopulta stoppaa. Nykypäivänä ammattikoulun käymiselle (ja etenkin siihen koulutustasoon jäämiselle) nypistellään nenään. Ammattikorkeaopinnoista puhutaan "käynyt VAIN ammattikorkean".
Yliopisto-opintoja taas ihastellaan jopa siinäkin tapauksessa, että ne eivät ole työllistäneet päivääkään.Eli onko meillä sitten lopulta jokatoinen aikuinen maisteri, saa nähdä.
Eihän sillä hänelle itselleen olekaan merkitystä, mutta tuollainen asennevamma haittaa sekä muita ihmusiä että sitä firmaa.
Itse olen kouluttautunut lisää siinä vaiheessa, kun ei ole löytynyt oman alan töitä. Se ei tarkoita, että en pärjäisi työelämässä. Oman alani töitä vaan on vähemmän kuin alalle kouluttautuneita. Edelleen 44-vuotiaana teen pätkää. Lisäkoulutuksesta on ollut aina hyötyä. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, jonka hankin sen jälkeen, kun eräs rekrytoija sanoi työhaastattelussa, että palkkaa vain maistereita. Ikävää, jos pätkätyöhistoria ja työttömyysjaksot katsotaan epäonnistumisena työmarkkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi omia töitäni ei oikeastaan voi edes tehdä jos ei ole maisterin papereita. Ei voi saada vakivirkaa. Olen siis opettaja.
Ensin opiskelin luokanopettajaksi, tämän jälkeen työelämässä vajaa kymmenen vuotta, jonka jälkeen lähsdin takaisin koulunpenkille. Tämä sen takia, että halusin tehdä myös erityisopettajan töitä, enkä olisi voinut saada vakipaikkaa ilman muodollista pätevyyttä.
Jollain aloilla ne tutkinnot on vaan oltava ja jos kaipaa laajennusta työkenttään niin on opiskeltava lisää. Tällä hetkellä harkitsen opetushallinnon opiskelua, jotta voisin tavoitella apulaisrehtorin paikkaa joku päivä.
Vierailija kirjoitti:
Minun havaintoni mukaa ne joilla opiskelu ei suju autokoulua pidemmälle jäävät kuorma-autokuskeiksi.
Kuinka niin "jäävät" kuorma-autokuskeiksi. Sehän on hyvä ammatti, nuoret tykkää vahvoista koneista ja vaihtelevista maisemista. Hyvällä ergonomialla kroppa jaksaa vuosikymmeniä. Pitääkö aina halveksia muiden ammatteja, sekö on sivistynyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kouluttautunut lisää siinä vaiheessa, kun ei ole löytynyt oman alan töitä. Se ei tarkoita, että en pärjäisi työelämässä. Oman alani töitä vaan on vähemmän kuin alalle kouluttautuneita. Edelleen 44-vuotiaana teen pätkää. Lisäkoulutuksesta on ollut aina hyötyä. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, jonka hankin sen jälkeen, kun eräs rekrytoija sanoi työhaastattelussa, että palkkaa vain maistereita. Ikävää, jos pätkätyöhistoria ja työttömyysjaksot katsotaan epäonnistumisena työmarkkinoilla.
Tuo viimeinen lause, asiaa! Jopa outoa ja oikeasta elämästä vieraantunutta on kyllä, jos pätkätyöt ja työttömyysjaksot on jonkun työnantajan silmissä epäilyttäviä. Eikö sitä ole jauhettu jo miten työmarkkinat on pirstaloituneet ja työmarkkinoiden epävarmuudesta. Ehkä täytyisi omaksua sellainen näkökulma, että myös työttömyysjaksot, pätkät ja uudelleen kouluttautumiset nimenomaan on se nykytilanne ja tällaisessa tilanteessa nimenomaan on hyviä työntekijöitä ne, jotka jaksaa kouluttautua yhä uudelleen ja keksiä myös varasuunnitelmia tulevaisuuden varalle. En näkisi tässä tilanteessa pitkälle kouluttautumista mitenkään huonon työntekijän merkkinä - päinvastoin.
Mitäpä sillä on merkitystä, jos ap:n ystävä kuitenkin pärjää hyvin työelämässä ilman korkeaa koulutusta?
Jännä nähdä, että mihin se koulutuskeskeisyys lopulta stoppaa. Nykypäivänä ammattikoulun käymiselle (ja etenkin siihen koulutustasoon jäämiselle) nypistellään nenään. Ammattikorkeaopinnoista puhutaan "käynyt VAIN ammattikorkean".
Yliopisto-opintoja taas ihastellaan jopa siinäkin tapauksessa, että ne eivät ole työllistäneet päivääkään.Eli onko meillä sitten lopulta jokatoinen aikuinen maisteri, saa nähdä.
Tämä, eli koulutuskeskeisyys.
Olin vähän aikaa työssä Prahassa erään hotellihuoneita netissä välittävän firman (jonka palveluja en itse käytä kirveelläkään) asiakaspalvelussa = call centerissä.
Samassa paikassa, ihan vieressä, oli yksi ukkeli joka oli niin leveenä kun oli suorittanut jonkun matkailun maisteritutkinnon(?) LAPIN yliopistossa, siellä minne menevät ne jotka eivät muualle pääse.
Ja ihan samaa kurjaa työtä teki kuin minäkin samalla kitupalkalla.
Praha 4 kirjoitti:
Mitäpä sillä on merkitystä, jos ap:n ystävä kuitenkin pärjää hyvin työelämässä ilman korkeaa koulutusta?
Jännä nähdä, että mihin se koulutuskeskeisyys lopulta stoppaa. Nykypäivänä ammattikoulun käymiselle (ja etenkin siihen koulutustasoon jäämiselle) nypistellään nenään. Ammattikorkeaopinnoista puhutaan "käynyt VAIN ammattikorkean".
Yliopisto-opintoja taas ihastellaan jopa siinäkin tapauksessa, että ne eivät ole työllistäneet päivääkään.Eli onko meillä sitten lopulta jokatoinen aikuinen maisteri, saa nähdä.
Tämä, eli koulutuskeskeisyys.
Olin vähän aikaa työssä Prahassa erään hotellihuoneita netissä välittävän firman (jonka palveluja en itse käytä kirveelläkään) asiakaspalvelussa = call centerissä.
Samassa paikassa, ihan vieressä, oli yksi ukkeli joka oli niin leveenä kun oli suorittanut jonkun matkailun maisteritutkinnon(?) LAPIN yliopistossa, siellä minne menevät ne jotka eivät muualle pääse.
Ja ihan samaa kurjaa työtä teki kuin minäkin samalla kitupalkalla.
Matkailun maisterintutkinto kuulostaa jo niin oudolta, että joko työkaverisi tai sinä keksit sen hatusta tähän hätään.
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä hän ei esimiehenä mielellään palkkaa erittäin koulutettua väkeä.
Mitä mieltä olette, onko tässä perää?
Joissain tapauksissa on, tosin ei kaikissa. Tiedän ihmisiä jotka opiskelee vielä yli kolmikymppisinä, eivät ole päivääkään olleet työelämässä.
Oman kokemukseni mukaan kaikkein mukavimmat työpaikat ovat niitä, joissa työkaverit ovat maistereita. Ei selkään puukottamista, ei kateilua, työt sujuvat sutjakasti, ihmiset ovat kivoja ja ystävällisiä. Kaikkein parhaita ovat vielä miesvaltaiset työpaikat. Maisterin ei koskaan kannata kertoa koulutustaa amitsuporukoissa. Olin kerran valmistumiseni jälkeen sijaistamassa yhdessä työpaikassa, jossa muut olivat vähemmän koulutettuja. Meni tosi hienosti siihen asti, kunnes yksi nainen kysyi iltapäivällä koulutustani. Näin kuinka hänen naamansa venähti ja kateus iski. Kun hän kuuli, että olen maisteri, alkoi armoton haukkuminen. Minä en osannut tehdä mitään, en ymmärtänyt mistään mitään jne. Suhtautuminen muuttui parissa sekunnissa. Mä olen siis tehnyt nuorena paljon suorittavan tason hommia. Mun vanhemmat eivät ole maistereita. En yhtään aliarvioi toisten työtä tai osaamista. Miksi mun käytännön osaamiseni olisi huonompaa vain koska olen maisteri? Mä olen käsistäni tosi kätevä, harrastan kaikkea käytännöllistä ja olen muutenkin sellainen jalat maassa-tyyppi. Ei kai koulutus ketään huononna?
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä hän ei esimiehenä mielellään palkkaa erittäin koulutettua väkeä.
Mitä mieltä olette, onko tässä perää?
Ihan oman kokemukseni mukaan juuri noin. Olen opiskellut älyttömän paljon, ja siitä huolimatta olen taas pitkäaikaistyöttömänä. Ja sain juuri luvan opiskella yliopistossa yhä lisää. Ehkäpä nämäkin opinnot taas vain heikentävät työllistymismahdollisuuksiani, vaikka toisin piti olla.
Ehkä se sitten näyttäytyy tuollaisena niille, jotka eivät itse ole käyneet yliopistoa/kouluttautuneet pitkälle.. Itse taas näen ennemmin ahkerana ja pitkäjänteisenä, jos ihminen on pitkälle kouluttautunut. Se vaatii jo jotain motivaatiota ja itsekuria. Toki tähän väliin mahtuu monenlaisia ihmisiä ja työntekijöitä. On varmaan niitäkin, jotka opiskelee ja opiskelee vaan, koska eivät muuta keksi, mutta epäilen, että tämäkin on vain pieni vähemmistö. Ei se pitkälle kouluttautuminen ihan läpihuutojuttu kuitenkaan ole vaikkei nyt oikeasti rakettitiedetäkään, mutta vaatii se jo jotain panostusta kuitenkin asiaan.