Peukutusketju: Radiomuistot
Kun täällä on jo vastaava ketju televisiosta, niin ei unohdeta radiotakaan.
Aloitan: Radiomafian "mainos", jossa Katri-Helena sanoi, että hänen mielestään Mafia on Suomen herttaisin radiokanava.
Kommentit (537)
Ylex iltapäivät, Tuomas ja Olli. Hyvää settiä. Mieleen on jäänyt kuuntelijakilpailut, joihin soitti usein "Teki", oli erittäin nokkela kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Mut muistaako kukaan Kromosomi x:ää? Marja Hintikan ja Jenny Lehtisen sketsiohjelma, joka tuli älyttömään aikaan sunnuntaiaanuisin 2000-luvun alussa. Olin nuori äiti ja usein lähdettiin siihen aikaan lasten kanssa uimaan ja tätä mieheni kanssa kuunneltiin ja hihiteltiin. Oli musta alkuaikoina parempi, kuin Leila ja Annukka.
Muistan! (Tai luulisin, että on sama ohjelma.) Siinä oli mukana myös joku mies, joka puhui hauskalla äänellä ja sanoi aika usein "Kliffaa!" Ei tule nimi kylläkään mieleen. Senkin muistan, että joka ohjelmassa oli larppaussessio, joka meni aina jotenkin pieleen. "Off game!!!" kun haltia ja örkki/maahinen/mikä olikaan eivät tulleet kunnolla toimeen.
Radiomafia oli paras kanava ikinä! Sen aloittaessa oli aivan uudenlaisia ohjelmia, jotka tehty kieli poskessa ja lievällä anarkismilla höystettynä. Maliby Bitch, Tietokoneenkorjauskurssi, Koe-eläinpuiso, Avaruusromua, Komisario Kottelin, Oksid, Leila ja Annukka, Vihatut levyt ja paljon, paljon muuta. Tuohon aikaan radion ääressä oikeasti viihtyi, koska ohjelmissa oli ideaa, ei mitään tyhjän nauramista Suomipopin ja muiden nykykanavien tyyliin. Toimittajatkin olivat ammattitaitoisia, eivät mitään tyhjän naurajia ja tyhjän lässyttäjiä, joita nykyään kuulee joka kanavalta. Radiomafia säilyi hyvänä loppuun asti, vaikka se hieman muuttuikin vuosien varrella, muta etenkin alkuvuodet olivat ihan parasta rdiota ikinä. Ja Koeeläinpuisto oli joka lauantainen rituaali ennen ulos lähtöä. Radiomafian lopppuminen tuli ihan puskista ja Yle X oli täysin erilainen. Mielestäni Ylen olisi kannattanut säilyttää Radiomafia, jolla oli vakioyleisönsä. Sen tilalle ei tullut mitään ja lopetin oikeastaan radion kuuntelun Radiomafian lopettamisen jälkeen. Oi niitä aikoja!
Vierailija kirjoitti:
Radiomafia oli paras kanava ikinä! Sen aloittaessa oli aivan uudenlaisia ohjelmia, jotka tehty kieli poskessa ja lievällä anarkismilla höystettynä. Maliby Bitch, Tietokoneenkorjauskurssi, Koe-eläinpuiso, Avaruusromua, Komisario Kottelin, Oksid, Leila ja Annukka, Vihatut levyt ja paljon, paljon muuta. Tuohon aikaan radion ääressä oikeasti viihtyi, koska ohjelmissa oli ideaa, ei mitään tyhjän nauramista Suomipopin ja muiden nykykanavien tyyliin. Toimittajatkin olivat ammattitaitoisia, eivät mitään tyhjän naurajia ja tyhjän lässyttäjiä, joita nykyään kuulee joka kanavalta. Radiomafia säilyi hyvänä loppuun asti, vaikka se hieman muuttuikin vuosien varrella, muta etenkin alkuvuodet olivat ihan parasta rdiota ikinä. Ja Koeeläinpuisto oli joka lauantainen rituaali ennen ulos lähtöä. Radiomafian lopppuminen tuli ihan puskista ja Yle X oli täysin erilainen. Mielestäni Ylen olisi kannattanut säilyttää Radiomafia, jolla oli vakioyleisönsä. Sen tilalle ei tullut mitään ja lopetin oikeastaan radion kuuntelun Radiomafian lopettamisen jälkeen. Oi niitä aikoja!
En voisi olla enempää samaa mieltä. Juuri tuo toimittajien ammattitaitoisuus kuului läpi oikeastaan kaikessa, mitä mafialta puskettiin ulos, ja se teki mafian ohjelmista viihdettä sen sijaan, että radiota olisi kohdellut pelkkänä taustahälynä. Luovat ja persoonalliset ideat toimitustyön taustalla kruunasivat lopputuloksen.
Tänä päivänä tuota ammattitaitoa kyllä kuulee vielä, lähinnä Ylen kanavilla, mutta sille, mitä Radiomafia oli, ei ikinä tullut mitään korvaajaa.
Yölinjalla Pekka Sauri. Teininä vuosituhannen vaihteessa kuunneltiin näitä lähetyksiä kavereiden kanssa jonkun kotona, lähetys tuli muistaakseni keskiyöstä eteenpäin viikonloppuna. Tunnelma oli jotenkin jännittävä omituisten soittajien sopottaessa eetteriin, mutta Saurin lähes unettava ääni oli rauhoittava, eikä hän hätkähtänyt rajuimmistakaan paljastuksista . Tämän ohjelman kautta avautui turvallisessa ympäristössä kasvaneelle tyttölapselle henkiseen pahoinvoinnin todellisuus suomalaisessa yhteiskunnassa, vaikka huomattava osa keskusteluista olikin pilapuheluita ja päättyi usein kun soittajan pokka petti.
Yölinjaa olisi voitu ihan hyvin jatkaa vaikka eri juontajalla. Se oli eräänlainen Kansanradion yöpuoli.
Onko nykyään millään kanavalla käsikirjoitettua huumoria? Ei itsellä tule mitään mieleen. Televisiossakaan ei ole kuin Putous, huumori ei näytä olevan trendikästä.
Luurijukeboksi. Radio Jyväskylä joskus 90 luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Yölinjaa olisi voitu ihan hyvin jatkaa vaikka eri juontajalla. Se oli eräänlainen Kansanradion yöpuoli.
Onko nykyään millään kanavalla käsikirjoitettua huumoria? Ei itsellä tule mitään mieleen. Televisiossakaan ei ole kuin Putous, huumori ei näytä olevan trendikästä.
nykyhuumori:
persut on na****ja, öhöhö
Tähän verrattuna jopa 80-luvun aika yksitotinen suomihuumori vaikuttaa älykkäältä ja monipuoliselta vaikkei siltä ehkä aikanaan tuntunut. Vertailun vuoksi näkyi ulkomaisia "ei yhdeksän uutisia" ja muita sarjoja joissa taso ja yritys oli paljon kovempi.
Enemmän suomihuumorista jäi mieleen nää vähän paremmat yritelmät eli velipuolikuut, hymyhuulet yms. jotka otti vanhemmasta suomihuumoriperinteestä vaikutteita (joka taas oli kopsattu jostain muualta ulkomailta :) ).
Radiomafia oli ihan paras! Silloin oli suuri nautinto kuunnella radio-ohjelmia, jotka olivat aivan toista kuin nykyajan ”tyhjännaurajat”.
Varhaisimpia muistoja Ocsid, Ulmanen ja Roiha, Sanasepot (sanaseppoloosi) ja lukemattomat muut viihdeaarteet!
Tulispa Areenaan uusinnat!
Tietokoneaiheonen ohjelma nimeltään Silikoni 80-luvun lopulla. Siinä mm. lähetettiin tietokoneohjelmia, jota pystyi C-kasetille nauhoittamaan.
Bello Romano ja Kissanpäivät. 1990-luvun alku. Aika jolloin Radio Citystä tuli laadukasta ohjelmaa. Tuli lauantaisin klo 11-15(?). Sitä ennen tuli tietysti Pullakuskit.
Kissanpäiviä tuli kuunneltua lähes joka lauantai. Kiitokset Bellolle laadukkaasta radiojournalismista.
Vierailija kirjoitti:
Bello Romano ja Kissanpäivät. 1990-luvun alku. Aika jolloin Radio Citystä tuli laadukasta ohjelmaa. Tuli lauantaisin klo 11-15(?). Sitä ennen tuli tietysti Pullakuskit.
Kissanpäiviä tuli kuunneltua lähes joka lauantai. Kiitokset Bellolle laadukkaasta radiojournalismista.
Äskeiseen vielä, että ohjelman tunnarina oli 808 Staten biisi In yer face. Moni keski-ikäinen varmasti muistaa.
Yks herkullisimmista radiohaastatteluista evö, johon palaan aina välillä hihittelemään:
en laita tähän suoraa linkkiä mutta jos kirjoitat YouTubeen "Radio suomipop soittaa runkkauksen SM pronssimitalistille" niin lupaan että saat Jaajon seurassa päivän parhaat naurut! Uskomatonta kamaa.
Iku Viitasen humalassa tekemä Kärpät-TPS ottelun selostus Auran Aalloilla.
Radiomafia oli alkuvuosinaan todella hyvä ja monipuolinen kanava. Toimittajat saivat itse valita soittamansa musiikin. Kanavaa pystyi kuuntelemaan kyllästymättä koko päivän.
Linnunradan käsikirja loftareille kuunnelma. Tuohan kirjoitettiin ensin kuunnelmaksi ja vasta myöhemmin siitä tehtiin kirja.
Jonnetkin kyllä muistavat ja varmasti on jo mainittu, mutta NRJ:n aamupojat. Kuuntelin heitä joka aamu lukioikäisenä, kun söin, laittauduin ja kävelin kouluun. Isäntä ja Emäntä ja perjantain pökälebiisi, sekä 24h lähetys pari kertaa. Jäi radionkuuntelu aika lailla siihen, kun Aamupojat vuonna 2013 lopettivat
Härdelli oli parasta kuunneltavaa teininä perjantai iltaisin.
Oi rakastan radiota!! Moni täällä muistelluista ohjelmista kuuluu vieläkin. Mm. Puhelinlangat laukaa, Kansanradio, Metsäradio.
Mut omiin muistoihin. Ylen Radioteatterin kuunnelmat - aivan loistavia. Tääläkin mainitut Knalli ja sateenvarjo sekä Sinuhe ovar kyllä jääneet mieleen. Sit oli ajankohtaissatiiri Yhtäköyttä-yhdistys. Ja tottakai Noita Nokinenä!
Sit tietty Radio Mafia ja sieltä lähes kaikki! Juuuso ja Peltsi, Tarja Kulho, Koe-eläinpuisto, Salovaaran showt, FAKSIMAFIA! jne jne.
Mut muistaako kukaan Kromosomi x:ää? Marja Hintikan ja Jenny Lehtisen sketsiohjelma, joka tuli älyttömään aikaan sunnuntaiaanuisin 2000-luvun alussa. Olin nuori äiti ja usein lähdettiin siihen aikaan lasten kanssa uimaan ja tätä mieheni kanssa kuunneltiin ja hihiteltiin. Oli musta alkuaikoina parempi, kuin Leila ja Annukka.