Naurettavia nuo lasten musiikkiharrastukset!
Tuolla harrastepinossa 90% vastaajista toivoo lapselleen musiikkiharrastusta ja varmaan on viety jo parikuista muskariin ja viulua tms. työnnetään käteen viimeistään kolmevuotiaana..siis mitä hienoa siinä oikeasti on? Niitä vingutuksia on kamala kuunnella sukujuhlissa ja tosiasia on, että harva lapsi siitä todella nauttii! Olin juuri psykologin luennolla, jossa hän tunnusti, että terapiakäynneillä moni lapsi tunnustaa vihanneensa musiikkiharrastustaan ja halunneensa lopettaa sen heti, kun uskalsi vanhemmilleen kertoa. Tällainen tappaa lapsen luovuutta eikä ruoki sitä.
Tosiasia on, että hyvin harva meistä todella on musikaalinen ja toimii musiikin parissa saatika soittelee enää teinivuosien jälkeen.
Kommentit (24)
Vierailija:
Lasteni muskarinohjaaja sanoi viime viikolla, että lapselle kannattaa tarjota instrumenttiharrastusta siinä vaiheessa, kun hän itse osaa sitä pyytää.
Käytännössä tämä tarkoittaa kouluikää.
Silloin siitä kuulemma tulee herkemmin pysyvä harrastus.
Poika on hyvin kiinnostunut musiikista, lähinnä jalan alle menee jazz ja blues. Tykkää soittaa kitaraa, rumpuja, huuliharppua, kosketinsoittimia, mutta en mä halua ikinä laittaa poikaa mihinkään opistoon vaan itse oppimalla ne parhaimmat muusikot syntyy. Jos osaa soittaa soittaa tuolla orkissa, mutta tosimuusikot ei tarvi nuotteja =)
hyviä kansanpelimanneja toki on ollut maailmansivu jotka soittavat ns. korvakuulolta
mielekkäämpää on kuitenkin osata ne nuotit
ei estä soittamasta myös vapaasti ilman valmista teosta
...isänsä vain ei innostunut musiikista vaikka kotoa kannustettiin ja tarjottiin mahdollisuuksia.
Pienestä jo kuuli, että pojallamme on rytmitajua ja nuottikorvaa sekä kantava ja kaunis lauluääni. Menimme muskariin joskus 1,5 v ja hän tykkäsi siitä kovasti niin kauan kuin muut pojat alkoivat tippua kyydistä ja hän oli 4,5-vuotiaana ainoana poikana ja halusi lopettaa tämän " tyttöjen harrastuksen" . Kyllä meitä harmitti, mutta emme halunneet pakottaa. Toisaalta poika on liikunnallinenkin, joten uusi harrastus löytyi helposti sieltä puolelta.
Aina hän kuitenkin haaveili, että olisi kiva osata soittaa jotakin. Toiveet alkoivat käydä pojan kasvaessa vain entistä realistisemmiksi. Jäin uuden vauvamme kanssa kotiin poikamme eskarin alkaessa ja sitten päätin ilmoittaa hänet konservatorion muskariin, koska eskaripäivät olivat vain nelituntisia. Siellä oli sitten toinenkin poika samassa ryhmässä ja touhu melko vaativaa, joten innostusta taas oli. Lupasimme, että jos talven jaksaa käydä, niin saa keväällä pyrkiä soitto-oppilaaksi.
Samalla kuitenkin hän nousi jääkiekkokoulusta joukkueeseen ja kiekko vei pojan talven mittaan niin mennessään, että alkoi olla selvää, ettei konservatorio-opiskelu tulisi onnistumaan. Aika ja energia ei riitä kahteen niin vaativaan juttuun. Kuulin sattumalta, että srk:llakin on soitonopetusta paljon rennompaan tyyliin. Soitin sinne ja kuinka ollakaan poikani sai vuodenvaihteessa peruutuspaikan lähikoulultamme pianonsoitonopetuksesta. Kerran viikossa 20 min. Onnistuu vaikka jäkistä onkin kahtena iltana viikossa.
Poikani oli aivan innoissaan, kun muskari vaihtui vihdoin ja viimein soittamiseen! Nyt on puoli vuotta pianonsoittoa kohta takana ja perjantaina hän soitti konsertissa kirkossa. Voi sitä liikutuksen määrää, kun meidän pikkuinen eskaripojumme siellä soitti koululaisten keskellä ja hienosti soittikin. Opekin on nyt keväällä kehunut hänen edistymistään moneen otteeseen ja siellä matineassa sen hyvinkin huomasi.
Minä en näe tässä mitään naurettavaa. Näetkö sinä AP?
olla ihan riittävä soitin. Ettei tule traumoja.
kuten palloilulajit joihin kuuluu myös jääkiekko
vähättelet muiden valintoja ja sinusta hehkuu ylimielisyys vai olisiko peräti kateus jos sinulle ja lapsillesi ei ole suotu musikaalisuutta
Asiaan
meillä musiikkiharrastus lähti liikkeelle lapsen omasta kiinnostuksesta pyrkiä musiikkiluokalle jonne myös pääsi
on aloittanut opinnot myös konservatoriossa ja sekin hänen omasta aloitteestaan, opiskelee teoriaa, soittaa bändissä ja lisäksi oman instrumentin soittoa soitonopettajan johdolla
koulussa saa soittaa useita eri instrumentteja
Musiikkiharrastus on mielekästä jos lapsi on siitä kiinnostunut ja haluaa tehdä työtä taitojen kartuttamiseksi
Väitän että musiikkiluokkatoiminta on luokkahenkeä ainoastaan positiiviseen suuntaan kehittävä, yhteiset tavoitteet, hyvä luokkahenki ja opintomenestys. Lapset ovat päässeet jo muutamia kertoja tekemään äänitteitä cd dvd yms.
Käymme konserteissa perheenä ja tuo mielekästä yhteistä tekemistä kaikille.
Meillä on myös muita lapsia ja heillä harrastukset ovat suuntautuneet muualle.
Toki olen sitä mieltä ettei mihinkään harrastukseen saa pakottaa lapsia yleensä siitä ei seuraa mitään hyvää ja jos joutuu pakotetusti tekemään on traumatisoivaa.
Näissä pakottamistapauksissa kyse on vanhemman elämisestä lapsensa kautta ja kenties omien haaveiden toteuttamisesta.
Joku tässä ketjussa korosti sitä leikinomaisuutta muskariharrastuksessa ja niinhän se on. Hienoa on se että näitä mahdollisuuksia on tarjolla ja joita asia ei kiinnosta voi tehdä niitä asioita joita itse pitää mielekkäänä. Heidänkin olisi syytä tukea lastaan jos kiinnostuvat musiikista eikä pakottaa sinne futiskentälle.
Musiikkiharrastuksen parissa ei ole eteen sattunut tilanteita joissa vanhempien käytös olisi ala-arvoista jota näkee ja kuulee kiekkokaukalon reunalla.
Nyt lapsi on soittanut vuoden verran ja nauttii varsinkin sukulaisille esiintymisestä ;). Onneksi mummit ja ukit ovat kiitollista yleisöä!
Olemme molemmat mieheni kanssa ammattimuusikoita ja lapsi on pienestä pitäen elänyt musiikin maailmassa. Viulutunnit kerran viikossa ovat vielä lasten leikkiä, mutta tosi asia on, että soittaminen on aloitettava nuorena jos aikoo kehittyä oppia soittamaan hyvin jotain soitinta.
Ihmisen joka ei itse soita mitään soitinta voi olla vaikea kuvitella miten ihanaa soittaminen on. Ei harjoittelu aina ole kivaa, mutta esiintymisten jälkeinen euforia on jotain sanoin kuvaamatonta.
Se surkeasti viulua sukujuhlissa vinguttava lapsi voi joku päivä olla soittimen taitava hallitsija.
Ja tiedän oikeasti lapsen, jonka vanhemmat olisivat halunneet lapsensa soittimeksi pianon, mutta lapsi halusi viulun - ja soittaa edelleen koululaisena viulua. Ja kun viulua osaa soittaa, niin se kuulostaa nätiltä.
Minusta piano on hyvä yleissoitin ja kun kotona on sama soitin, niin ainakin meillä lapset tykkäävät soittaa, vaikkeivat vanhemmiltaan mallia saakaan. Meillä iinostuksen takana on ollut myös se, että molemmilla on ollut sama opettaja koko ajan - ja opettaja, joka suhtautuu asiaan samalla harrastusmentaliteetilla kuin me - ia. opettaja meille sen sanoi suoraan: pakottamalla kotiläksyjen soittoon lopettaa harrastuksen. Molemmat kuitenkin ovat edistyneet, vaikka toinen ei niin ahkerasti harjoittelekaan.
Ja musiikki on rakkain harrastukseni edelleenkin vaikkei se ammattini olekaan.
Sen sijaan kaikkia liikuntaharrastuksia inhosin aina lapsena. Vasta aikuisena olen vähitellen alkanut löytää liikunnan iloa.
En nyt tarkoita mitään Fröbelin Palikat -keikkoja, vaan isojen bändien keikoille.
ja se vaan joskus jutteli, että lapsi ei juurikaan opi enempää kuin mitä sen ikä edellyttää. Eli jos toinen aloittaa soittoharrastuksen 4-vuotiaana ja toinen 7-vuotiaana, niin molemmat on 10-vuotiaina osapuilleen samalla tasolla.
Ei kylläkään kritisoinut pienten soittoharrastusta sinänsä, jos lapsi on musikaalinen ja tykkää soittaa, vaan sitä, että kunnianhimoiset vanhemmat roudaa lasta tunneille että sais siitä muka jonkun ammattimuusikkoneron jo ennen rippikouluikää.
Vierailija:
Tosiasia on, että hyvin harva meistä todella on musikaalinen ja toimii musiikin parissa saatika soittelee enää teinivuosien jälkeen.
t. 4-vuotiaana pianonsoiton aloittanut epämusikaalisten vanhempien muusikkoäiti
Olisipa omat vanhempani laittaneet minut lapsena vaikkapa pianotunneille niin ei tarvitsisi nyt ihan tyhjästä aloittaa..
Aika harvat varmaan oikeasti pakottaa lastaan harrastuksiin?
Itkevät kun eivät pääse esim. sairastumisen takia.
Käytännössä tämä tarkoittaa kouluikää.
Silloin siitä kuulemma tulee herkemmin pysyvä harrastus.
Meillä harrastetaan muskarissa, mutta emme tähtää instrumenttiharrastukseen, elleivät lapset halua. Tarkoituksenamme on ollut saada mukavaa seuraa ja epämusikaaliselle äidille lastenlauluoppia =)
Louise10:
Olisipa omat vanhempani laittaneet minut lapsena vaikkapa pianotunneille niin ei tarvitsisi nyt ihan tyhjästä aloittaa..
Tosin meillä ei olisi ollut varaa pianotunteihini.
Mikä tahansa harrastus on kamala jos siihen pakotetaan.
jääkiekko ja jalkkis ei kelpaa, siellä ne epämääräiset just on. Meidän pojille on kokeiltu yleisurheilua, taitoluistelua, pikaluistelua, suunnistusta, balettia, taidekerhoa, partiota ja musiikkia. Ja musiikki taitaa olla se joka jää. Aina jouluna ne kyllä ilmoittaa että tää harrastus loppuu sitten keväällä (velvoitetaan harrastamaan koko vuoden ettei tonnin lukukausimaksu mene hukkaan), mutta aina keväällä sanovat että no voisihan tätä jatkaakin...
Louise10:
Olisipa omat vanhempani laittaneet minut lapsena vaikkapa pianotunneille niin ei tarvitsisi nyt ihan tyhjästä aloittaa..Olen todella kateellinen niille jotka saaneet jo lapsena harrastaa musiikkia...olin silloin lapsena ja olen vieläkin.....meillä siihen ei ollut varaa.
Nyt vanhempana haluaisin aloittaa pianon soiton mutta tuntuu nololta aloittaa tyhjästä tällä iällä:) Mutta aion pitää huolen että (tulevat) lapseni saavat harrastaa...musiikkia tai mitä tahtovat.
vaan lapsen kehitystä tukevana " leikkinä" . Musiikkikasvatus kuten taidekasvatuskin ovat mielestäni tärkeitä osa-alueita. En ole ajattelultani niin vanhoillinen kuin joidenkin koulukuntien kasvatit.
Siinä vaiheessa, kun lapsi kieltäytyy selkeästi jatkamasta harrastusta, mutta vanhemmat eivät anna lopettaa harrastusta, siitä tulee lapselle taakka. Tämä koskee kaikkia harrastuksia, ei vain musiikkia. Vapaa harrastustoiminta on tärkeää: lapsi oppii itseluottamusta ja taitoja, hän rentoutuu jne. Kun lapsen annetaan harrastaa suht' koht vapaasti hän löytää ne asiat mistä nauttii eniten. Itse nautin musiikista, kuvataiteista ja urheilusta edelleen aikuisena. Se on huomattavasti mukavampaa kuin villiintyä kolmikymppisenä balettiin, skeittaukseen, rullaluisteluun jne. Jotain rajaa, hei.