Keskustelu - Mitä salaat puolisoltasi, vai jaatteko IHAN kaiken? | Aihe vapaa

2018-10-17T11:28:54

Onko sinulla parisuhteessasi salaisuuksia - isoja tai pieniä - vai jaatko puolisosi kanssa aivan kaiken läheisten ihmisten asiat mukaan lukien? Saako parisuhteessa olla salaisuuksia?

Vierailija

41/96 |

17.10.2018 | 12:34

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nää kommentoijat, jotka ei salaa mitään, niin käsi sydämelle, kerrotteko kumppanillenne kaikki häpeällisimmät muistonne, kaikki rumimmat, syvimmät ja likaisimmat fantasianne, kaikki itsestänne huonon kuvan antavat tarinat menneisyydestä, ilkeät ajatukset, joita päähänne tulee jne? Minusta on tekopyhää väittää jakavansa kaiken, sillä kukaan ihminen ei niin todella tee. Se, jos ette jaa kenenkään muunkaan kanssa asioita, jotka ovat kumppaniltanne salatut, ei muuta asiaa miksikään. On hölmöä, haitallista ja valheellista väittää elävänsä salaamatta mitään kumppaniltaan.

Ensinnäkään, kaikilla ei välttämättä ole esim. mitään supermullistavia menneisyyden salaisuuksia tai rumia, likaisia fantasioita. Tai en tiedä, ehkä mulla on vain eri käsitys niistä kuin vaikka sulla, mutta... Itselläni on ollut teini-iässä mt-ongelmia ja niiden kautta myös jossakin vaiheessa join alkoholia aika paljon sekä purin pahaa oloani olemalla ilkeä ja inhottava yhtä koulumme tyttöä kohtaan. Kyllä mä oon kertonut poikaystävälleni häpeälliset kännimokani, sen miten ilkeilin sille tytölle ja kaikki raskaat, kipeät, surulliset, oudot ja ehkä nolotkin ajatukset ja oireilut, jotka mun mt-ongelmat aiheutti. Ja mä koin ihan itsestäänselvänä jakaa ne. Tottakai mua kaduttaa ja hävettää, mutta toisaalta koen, että kukaan ei ole täydellinen ja kaikki on tehneet virheitä, noloja juttuja yms.

Oon myös kertonut "likaisimmat" fantasiani eli erilaiset alistamiseen liittyvät toiveet + fantasian siitä, että joku vaan tulisi ja ottaisi mut väkisin (tietenkään en tosielämässä haluaisi tulla raiskatuksi tmv, mutta mua sytyttää, kun poikaystäväni ottaa mut muka väkisin vaikka mä muka vastustelen jne). Miksen olisi kertonut? Vaan sitä kautta on voitu ottaa fantasioistani vaikutteita seksielämäämme, samoin kun poikaystävän fantasioista. Tietenkin jos jokin asia mistä toinen fantasioi on toiselle "liikaa" eli ei ole valmis edes kokeilemaan, sitten sitä ei tehdä ja sitä voi sitten miettiä tai katsella aikuisviihteen muodossa omaa kivaa harrastellessa. Ja sekin on avoimesti tiedossa molemmin puolin, että harrastetaan moista silloin tällöin.

Ja ehkä jo aiemmin mainittuun kukaan ei oo täydellinen-ajatukseen pohjautuu sekin, etten koe ongelmaksi olla aito ja rehellinen myös nykyisyydestä. Voin myöntää poikaystävälleni, jos mulle tulee vaikka ilkeitä tai pinnallisia ajatuksia jostakusta. Voin kertoa hänelle, jos oon sanonut tai tehnyt jotakin vaikka riidellessä jonkun läheisen kanssa, mitä kadun ja mikä on mennyt yli hyvän maun rajan. Voin näyttää sen, että nyt on huono päivä tai paha mieli tai voin sanoa suoraan, jos tänään väsyttää niin etten jaksakaan olla reipas ja vaikka siivota, lähteä urheilemaan hänen kanssaan tai touhuta makuuhuoneen puolella. Voin olla just sellainen kun oon, näyttää just siltä miltä näytän, tuntea just sitä mitä tunnen jne. Mä siis käsi sydämellä koen, että en salaa häneltä mitään. En mä tiedä, onko se nyt oikeasti edes niin ihmeellinen, poikkeuksellinen ja uskomaton asia? Eikö se oo ihan normaalia hyvässä, onnellisessa parisuhteessa, jotka on kestänyt vähän pidempään kuin muutaman kuukauden (vaikka itse kyllä suurimman osan esim menneisyyden asioista jaoin jo ennenkuin edes alettiin varsinaisesti parisuhteeseen :D)?

Vastaa

Tapahtumat

Mitä salaat puolisoltasi, vai jaatteko IHAN kaiken?

Kommentit (96)