Kuinka nopeasti olette muuttaneet saman katon alle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin neljän vuoden seurustelun jälkeen. Kummallakaan ei ole enää alaikäisiä lapsia.

Uusperhettä en olisi koskaan perustanut. Seurustelin kyllä lapseni asuessa kotona mutta tein alusta alkaen selväksi, että yhteenmuutto ei ole ajankohtainen ennen kuin kummankin lapset ovat muuttaneet kotoa. Se suhde päättyi sittemmin (ei siihen että asuttiin erillään).

Hei, haluan kysyä sinulta, että heräsikö tuossa aiemmassa suhteessa kummallekaan halua muuttaa saman katon alle? Itse olen hieman vastaavassa tilanteessa, sillä erotuksella, että kumppanillani ei ole lapsia, minulla on (vuoroviikoin). Olemme seurustelleet kolme vuotta ja vaikka tämä on pitkään toiminut hyvin näin, ja vaikka alussa olin vakaasti sitä mieltä, että ei koskaan saman katon alle niin kauan kuin lapseni ovat kotona, olen kuitenkin nyt alkanut haluta enemmän. Arjen jakamista, muutakin kuin rusinat pullasta. Mies ynmärrettävästi ei halua jakaa arkeani, mutta ne rusinat kyllä kelpaa. Pelkään, että katkeroidun. Mitenköhän saisin takaisin tuon saman tunteen, että tämä riittää?

Yritä asettua sen miehen asemaan. 

Ei kannata. Näin tärkeässä asiassa on jokaisen ajateltava itseään. Olenko näin onnellinen ja riittääkö tämä minulle? Jos haluaa enemmän asiadta on keskusteltava ja miehen on valittava ero tai se yhteenmuutto. Jos suhteesta ei saa mitä tarvitsee niin silloinhan ei kannata siinä roikkua.

Ei ole vielä muutettu, yhteistä eloa takana vähän yli 20 vuotta. Edellisissä suhteissa opin, että olen huono jakamaan arkea. Kaksi asuntoa on hyvä ratkaisu, suhde pysyy kunnossa, kun ei tarvitse keskustella lattialla lojuvista sukista. Kotien välissä on noon 3 km eli hyvin voitaisiin sen puoleen yhdessä asua.

Noin vuosi ensitapaamIsesta, olisimme asuneet erikseen pidempäänkin mutta asuimme silloin Lontoossa eikä kumpikaan viihtynyt kimppakämpässä ja yksin asuminen oli liian kallista. Nyt yhdessä jo 20 vuotta, kolme lasta ja kolmas asuinmaa.

5 kuukautta, kävi vahinko. Nyt yhdessä 29 vuotta.

Oltiin kirjekavereita. Silloin oli vielä lehdissä näitä silloisia tindereitä. Kirjoiteltiin kuukauden päivät, sitten kesällä soiteltiin ja sovittiin treffit. Mies ei ollut mikään sanaseppo kirjeitse ja oli mua 5 vuotta nuorempikin.

Kaksi viikkoa ekoista treffeistä tulin miehen luo koiran ja kissan kanssa pidennetyksi viikonlopuksi, enkä mennyt enää omaan asuntooni kuin kukat kastelemaan ja postit katsomaan, ei pystytty olemaan erossa toisistamme. Laitoin asuntoni vuokralle marraskuussa. Naimisiiin mentiin seuraavan vuoden lokakuussa.

Ja liitto on ollut hyvä, kestänyt 20 vuotta, ja neljä lasta ja monta surua ja iloa. En silti neuvoisi kenellekään toimimaan tuollaisella aikataululla....

Ennätys on samana päivänä.

Olin jalastani sairaslomalla ja linkkasin keskellä päivää baariin.

Pokasin ennestään tuntemattoman naisen suvereenisti ja lennokkaasti.

Sitten lähdimme keskellä päivää baarista naisen asunnolle ja siellä budjasin parisen vuotta.

Kunnes tuli ero..

Olimme iältämme 19 ja 23 pintaan.

M56

10v jälkeen

Niin paljon uusperheitä, niin vähän vastauksia heiltä?

En koskaan. En ymmärrä miksi pitäisi muuttaa saman katon alle, jos jotain miestä tapailee.

Tavattiin kahvilla, seuraava päivänä tulin kylään, jäin, nyt noin 20 vuotta.

Reilu vuosi häiden jälkeen ;-) Eli seurusteltiin n. 1,5v, naimisiin ja reilu vuosi naimisiinmenon jälkeen muutettiin kimppaan. 

Kummallakaan ei jälkikasvua, onneksi tavattiin vielä "kypsällä iällä", ei lapset kiinnosta. Toki meidän iässä ne voisi jo olla aikuisiakin mutta kuitenkin.

Kaikosuhteessa viisi vuotta, siitä kaksi naimisissa :) Yhteen muutettiin vasta sitten tuon viiden vuoden kohdalla. Ero tuli 8 vuotta ja kaksi lasta myöhemmin...

Melkein 4 vuoden jälkeen. Hassu että edettiin miehen kanssa tämän suhteen hitaasti, meidän molempien vanhemmat muuttivat heti yhteen alettuaan seurustelemaan. Mun vanhemmat itse eivät suositelleet tätä ratkaisua mulle, vaikka ovat olleet 33 vuotta onnellisesti yhdessä. Appivanhemmat olleet kimpassa melkein yhtä kauan, heillä parisuhde rakoilee jatkuvasti. 

Parin viikon jälkeen. Ei ollut silloin lapsia. Nyt 4 yhteistä lasta ja 19v.asuttu jo saman katon alla.

Noin seitsemän vuoden seurustelun jälkeen, tosin oltiin silloin vasta 25 ja 27.

^

Edelleen kiinnostaa :)