Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset ei ymmärrä että asioita kannattaa tehdä elämässä tietyssä järjestyksessä?
15.10.2018 |
Ensin siis opiskelut, työnteko, asp-säästäminen, osakesäästäminen, lapset. Osakesäästäminen tosin kannattaa laittaa alulle jo ennen opiskeluja, jos jostain saa rahaa lahjaksi tai lahjoituksena/perintönä. Sijoituspääomaa kun voi sen jälkeen kasvattaa sijoittamalla joka vuosi ne saamansa tuotot. Näin vaurastumiseen tähtäävä pitkäaikaissijoittaminen ei vaadi kovin pitkän aikaa ansiotuloista säästämistä ja aika tekee tehtävänsä. Eläkesäästöt ja omistusasunnon omarahoitussäästöt siis vireille heti kun tuloja alkaa tulla, viimeistään kun niitä alkaa tulla säännöllisesti. Ajoissa kun aloittaa niin keski-iässä on taloudellisesti itsenäinen, voi välillä pitää vähän taukoa työelämästä ja lapsiperhevaihekin on helpompi, eläkepäivistä nyt puhumattakaan.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuossa näemmekin syyn suomalaisten alhaiseen syntyvyyteen, kun kaiken pitäisi olla täydellistä, ennen kuin edes aletaan harkita lastentekoa.
Usein se vain on niin, että asioita ei pysty tekemään siinä oikeassa järjestyksessä, koska olosuhteet estävät sen. Siitä ne ongelmat alkavat.
Me taas tehtiin ensin lapsi, sitten töitä, maksettiin asunto ja sen jälkeen heittäydyin opiskelijaksi. Töihin ei enää nytkään ole kiire, kun ei ole asuntolainaa eikä lapsi asu enää kotona. Ikää molemmilla 40, mies on jo kokonaan ulkona pyörästä ja minäkin osittain. Loppu jää perinnön myötä. Valintojahan ne ovat, paitsi ne, jotka eivät ole. Kukin tyylillään.
Mikäs pankkiiri siellä markkinoi? Kaikkien elämä ei pyöri rahan ympärillä, vaikka nyky-yhteiskunta moista yrittääkin edellyttää. Kuviteltu huomispäivä, joka ei ehkä koskaan saavu.
Minun neuvoni (perheettömille): nauttikaa kun vielä voitte, hukkaan ollaan kaikki matkalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joskus voi myös ehkä tehdäkin tossa järjestyksessä mutta myöhemmin. Itse sairastuin 16-vuotiaana ja meni 8 vuotta sairaudesta selviämiseen. Ei ole helppoa tämäkään kun ei voinut vaikuttaa omaan elämäänsä samalla tavalla kuin monet muut oman ikäiset
Mihin kohtaan ap:n kronologiassa sijoitetaan puolison tapaaminen, ero, vakava sairastuminen, keskenmeno, lähiomaisen vakava sairaus, oleskelu ulkomailla, potkut ja onnettomuuteen joutuminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asioita kannattaa tehdä tietyssä järjestyksessä - juuri siinä omassa.
Ympärille katsoessani onnellisimpia ovat ne, jotka eivät ole menneet normin mukaan normien rikkomisen pelossa.
Onnettomimpia ne, joiden piti naimisiin mennä jotta pääsi neitsyydestä eroon, vaikka ei ollut vielä mitään tietoa siitä minkälaisen kumppanin kanssa elämän haluaisi oikeasti jakaa. Ne, jotka luulevat, että avioeroa ei voi ottaa kun se on suuri häpeä ja epäonnistumisen myöntäminen. Ne, jotka lähtivät nopeasti lukemaan jotain alaa kun suku velvoitti ja se ei ollut koskaan omanlainen kutsumus. Ne, jotka ajattelevat että vakipalkka on tärkeämpi kuin se, että työssä pääsee toteuttamaan itseään. Se on kokonaista kulissia, jossa ei paljoa iloa ole säästetyillä eläkevaroilla kun ihmiset ympärillä on vääriä. Otetaan salarakkaita, jotta vähän valoa elämässä.
Onnellisimpia ne, jotka uskaltavat tehdä poikkeuksellisia valintoja ja ajattelevat laatikon ulkopuolelta.
Olet oikeassa, itse tein juuri päinvastoin, säästääkin aloin vasta ikäihmisenä.
Jonkin lainen riippumattomuus oli keski-iässä.
Toisaalta pelkään kaiken laskevia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks kannattaa???!!! :D Ai ku enemmistöllä on sit esim samanikänen lapsi ja voi kokee yhteenkuuluvuutta??
mun mielestä ahdasmielistä ja tylsää elää tollee et pakko tehä tietyssä järjestyksessä. :D
Ai et lapsiki kannattaa tehä esim 40 vuotiaana mieluummin ku 20? vaikka biologiseti nainen on sillon "kurppa" ja mätäpillu ja ties mitä????? Ja vaihdevuodetki kohta?? :DDD mitä ihmettä oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Ensin siis opiskelut, työnteko, asp-säästäminen, osakesäästäminen, lapset. Osakesäästäminen tosin kannattaa laittaa alulle jo ennen opiskeluja, jos jostain saa rahaa lahjaksi tai lahjoituksena/perintönä. Sijoituspääomaa kun voi sen jälkeen kasvattaa sijoittamalla joka vuosi ne saamansa tuotot. Näin vaurastumiseen tähtäävä pitkäaikaissijoittaminen ei vaadi kovin pitkän aikaa ansiotuloista säästämistä ja aika tekee tehtävänsä. Eläkesäästöt ja omistusasunnon omarahoitussäästöt siis vireille heti kun tuloja alkaa tulla, viimeistään kun niitä alkaa tulla säännöllisesti. Ajoissa kun aloittaa niin keski-iässä on taloudellisesti itsenäinen, voi välillä pitää vähän taukoa työelämästä ja lapsiperhevaihekin on helpompi, eläkepäivistä nyt puhumattakaan.
En päässyt opiskelemaan enkä löytänyt vakituista työpaikkaa patikymppisenä. Kävin erilaisilla kursseilla, tein palkattomia harjoitteluita ja välillä muutaman kuukauden huonosti palkattuja pätkätöitä. Suoritin tutkinnon ja tein pienipalkkaista osa-aikatyötä vuosia, kuukausipalkka oli 800-1000 euroa. En ole pienistä tuloista johtuen voinut säästää, ammatillisesta tutkinnosta kertyi opintolainaa jota maksoin pitkään. Pääsin opiskelemaan korkeakouluun, lopetin työni koska opiskelua ei olisi voinut yhdistää työhön. Uusia opintoja varten piti ottaa uutta opintolainaa. Ei ole ollut mahdollista säästää, ostaa osakkeita tai hankkia omistusasuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään saa pitää taukoa työelämästä ihan ilman osakkeitakin - halusi tai ei
Nykyään työstä ei saa edes palkkaa.
Ostovoima meni ripulina viemäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäpä kun ei kiinnosta v*ttuakaan puolet noista sun luettelemista asioista? Pitääkö ne tehdä silti? Vai hyppäisinkö vaan suosiolla sillalta, kun en kerta osaa?
Eihän tuo kuulosta elämältä ollenkaan!
Ap on sellainen normihullu joka miettii mitä sukulaiset ja naapurit ajattelevat jos rikkoo kaavaa.
Säälittävää.
Ah, ihanaa kun joku ottaa ihan asiakseen kertoa hyvän elämän salaisuuden. Kuten jokainen naistenlehti säännöllisin väliajoin. Ap:lle vinkkinä, kannattaa tuon kaiken keskellä myös pysähtyä miettimään itseään ja elämää yleensä, henkinen kasvaminen on suotavaa, jos vain aikaa riittää. Ettei tule ladelleeksi latteuksia kaikkitietävänä, ilman mitään näkemystä elämän monimuotoisuudesta ja siitä, että tarinoita on yhtä monta kuin ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ensin siis opiskelut, työnteko, asp-säästäminen, osakesäästäminen, lapset. Osakesäästäminen tosin kannattaa laittaa alulle jo ennen opiskeluja, jos jostain saa rahaa lahjaksi tai lahjoituksena/perintönä. Sijoituspääomaa kun voi sen jälkeen kasvattaa sijoittamalla joka vuosi ne saamansa tuotot. Näin vaurastumiseen tähtäävä pitkäaikaissijoittaminen ei vaadi kovin pitkän aikaa ansiotuloista säästämistä ja aika tekee tehtävänsä. Eläkesäästöt ja omistusasunnon omarahoitussäästöt siis vireille heti kun tuloja alkaa tulla, viimeistään kun niitä alkaa tulla säännöllisesti. Ajoissa kun aloittaa niin keski-iässä on taloudellisesti itsenäinen, voi välillä pitää vähän taukoa työelämästä ja lapsiperhevaihekin on helpompi, eläkepäivistä nyt puhumattakaan.
Terve, olen teknisen alan tutkija, niitä tyyppejä, joiden tutkimuksesta tulee pienellä todennäköisyydellä huikeita teknisiä läpimurtoja, joskin todennäköisemmin pikkuisia parannuksia olemassaolevaan tekniikkaan. Mun kaltaiset ihmiset opiskelevat kolmikymppisiksi, jonka jälkeen lähdemme ulkomaille hankkimaan kokemusta ja kontakteja. Vakitöitä meidän kaltaisilla on aikaisintaan neli-viisikymppisinä. Yksityisellä toki olisi (ja saisi parempaa liksaa) mutta kehitys tarvitsee myös perustutkimusta.
Haluaisitko kertoa mulle, milloin mun kannattaisi hankkia lapsi? Miten ostan omistusasunnon ennen väitöstä ja mitä teen sille silloin, kun en tiedä missä maassa seuraavaksi asun ja tulenko ikinä takaisin? Onko meillä kaikilla samanlaiset elämänpolut?
Nykyään saa pitää taukoa työelämästä ihan ilman osakkeitakin - halusi tai ei