Nykypäivän koirat päävammaisia? Vaiko omistajat?
Muistaako kukaan lapsuudestaan, että koirat olisivat olleet niin aggressiivisia kuin nykyään? Minä en. Aina löytyi joku naapurin koira rapsuteltavaksi. Nykyään vastaan tulee, rodusta riippumatta, huonosti hihnassa käveleviä koiria, jotka joko uhittelevat jokaiselle vastaantulijalle tai sitten omistajalla on täysi työ pitää koiran huomio muualla sen sekunnin kestävän ohituksen ajan.
Eilen kauppareissulla kävelin koirapuiston ohi; molemmat koirat tulivat portille haukkumaan ja se meteli jatkui vielä pitkään ohitettuani. Myöhemmin vastaan tuli koira, jolla oli ongelma, kun ohi meni potkulauta, hyvä ettei seonnut siihen paikkaan!
Jokaisella koiralla tuntuu olevan nykyään joku ongelma, jonka takia normaali ohittaminen ei onnistu, ja koirattomankin pitäisi tietää kaikki hihnojen värit ym. ettei vahingossakaan lähesty koiraa, jolla on x värinen härpäke siinä kiinni.
Kommentit (14)
Ainahan vihaisia koiria on ollut...
Nykyään vaan on muotia koirat niin niitä on kaikilla, ja jälki on karmeaa. Ennen itse asiassa pelottavat rodut olivat parhaiten käyttäytyviä, koska niitä oli vain vastuullisilla harrastajilla.
Ihmisten ongelmat on lisääntyneet, ja se näkyy sitten viiveellä lapsissa, lemmikeissä ym.
Eikö muutenkin pidä olla aika vajaa jos koiran ottaa tai ylipäätään lemmikin? Koiran omistajat tahtovat jonkun tyhmän pehmolelun jota voi komentaa ja käskyttää. Sairasta orjuuttamista
Omistajat on kyvyttömiä ja päävammasia.
Vierailija kirjoitti:
Eikö muutenkin pidä olla aika vajaa jos koiran ottaa tai ylipäätään lemmikin? Koiran omistajat tahtovat jonkun tyhmän pehmolelun jota voi komentaa ja käskyttää. Sairasta orjuuttamista
Ihan tosissasiko ajattelet noin?
Minulla on koiria(kin) enkä ole halunnut niitä voidakseni käskyttää ja komennella niitä. Vaan käymme lenkeillä metsässä, löhöilemme vieretysten, leikimme, jne.
Lemmikkimme saavat paljon huomiota ja hellyyttä, en silti luule niiden olevan pehmoleluja.
Ne tuovat paljon iloa koko perheelle ja kovin iloisilta ja hyvinvoivilta vaikuttavat itsekin.
Ja osaavat käyttäytyä vaikka niitä kohdellaan lempeästi.
Epäilen että en ole ainoa kaltaiseni koiranomistajissa.
No ei mun koiralla ainakaan ole mitään ongelmia ohittaa ihmisiä/koiria/autoja/potkulautaa/skedeä jne. Koiraa saavat myös lapset rapsutaa halutessaan. Että kyllä kyse on ihan koiran luonteesta ja myös siitä kasvatuksestakin.
Muistan lapsuudestani, että monet koirat olivat aggressiivisia JA irti.
Nyt ne ovat kiinni ja eivät mitenkään haitaksi. Kuinka monta kertaa parhaan kaverin naapurin koirakin juoksi pyöräni perässä ja tarrasi lahkeisiini kiinni...
Heh, ai että nykyajan koirat vihaisia! Kysykääpä vaikka vähän vanhemmilta ihmisiltä, aika monella on muistikuvia siitä, kuinka irti olevat vihaiset koirat purivat.
Koirat eivät myöskään pääsääntöisesti saa tarpeeksi liikuntaa.Käytetään pissalla ja se on siinä.Mitä isompi koira sen pidempään sitä pitäisi lenkittää eikä ne pienetkään noilla pistäymisillä saa energiaansa purettua.Tämä ei tietenkään poista kasvatuksen tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö muutenkin pidä olla aika vajaa jos koiran ottaa tai ylipäätään lemmikin? Koiran omistajat tahtovat jonkun tyhmän pehmolelun jota voi komentaa ja käskyttää. Sairasta orjuuttamista
Ihan tosissasiko ajattelet noin?
Minulla on koiria(kin) enkä ole halunnut niitä voidakseni käskyttää ja komennella niitä. Vaan käymme lenkeillä metsässä, löhöilemme vieretysten, leikimme, jne.
Lemmikkimme saavat paljon huomiota ja hellyyttä, en silti luule niiden olevan pehmoleluja.
Ne tuovat paljon iloa koko perheelle ja kovin iloisilta ja hyvinvoivilta vaikuttavat itsekin.
Ja osaavat käyttäytyä vaikka niitä kohdellaan lempeästi.
Epäilen että en ole ainoa kaltaiseni koiranomistajissa.
Samat meillä. Eikä koiraa voi luulla vahingossakaan pehmoleluksi, kun se kakkaa ja pissaa tasaseen tahtiin. Kyllä joku osaa olla tyhmä...
Nykyään on hirveästi ulkomailtakin pelastettuja katukoiria, joiden käytös on varmasti epävarma, ja näitä luovutetaan ihmisille aivan liian vähillä perusteilla.
Sitten tietysti ne muoti-rodut, "taistelukoira" ei itsessään ole mikään paha juttu tai mikään muukaan "vaikea" rotu.
Eriasia on kuin näitä rotuja lähdetään sotkemaan keskenään on koirasutta-saksanpaimenkoiraa ja bulldoggia samassa yhdistelmässä, nämä mix-rodut myy halvalla ja hyvin, koirien taustasta ei ole mitään tietoa, vaan kasvattajan sana ja rodut todella ovat sellaisia, mitä ei kenenkään pitäisi mennä keskenään yhdistämään.
Vierailija kirjoitti:
Heh, ai että nykyajan koirat vihaisia! Kysykääpä vaikka vähän vanhemmilta ihmisiltä, aika monella on muistikuvia siitä, kuinka irti olevat vihaiset koirat purivat.
Juu on ihan kokemusta omasta takaa, kun irtokoira nappasi pohkeesta kiinni kävellessäni sen ohitse.
Puremajälki oli pohkeessa vuosikausia.
Itsellä suurikokoisen rodun pentu ja remmirähjännyt alusta asti. Olen heti alkanut opettaa ja antanut herkkuja toivotusta käytöksestä, mutta isoin ongelmamme on vastaan tulevat koirat. Täällä suunnalla yli 90% koirista rähjää ja/tai omistaja pysähtyy. Molemmat ovat pelokkaallle pennulleni kauhistuksen paikka ja meillä alkaa rähjäys.-.- Uskomatonta etteivät ihmiset alusta asti opeta koiriaan kävelemään hihnassa. Me ilmoittauduimme pentukurssille ja joudumme alkaa totuttaa ohituksiin tuttujen hyvinkäyttäytyvien koirien kanssa. Tuli kyllä itsellekkin yllätyksenä ihmisten ajattelemattomuus, kun vanhemman hyvinkäyttäytyvän koiran kanssa ohitettavaa ei ole vuosiin enää huomioitu.
Ei ole. Kun olin lapsi ja mentiin kyläilemään sukulaisten luo niin monella heistä oli vihainen koira. Osa laitettiin kokonaan toiseen huoneeseen tms. vierailun ajaksi. Rapsuttaa ei saanut, tosin yhtä ei saanut rapsuttaa siksi, että metsästysvietti katoaisi simsalabim O.o Vanhan kansan taikauskoa.
Minua ja koiraani usein kiitellään kun menemme niin kauniisti ohi. Salaisuutemme on: herkku! Koira ei itsessään pidä vieraista ihmisistä tai muista koirista, mutta on herkun kanssa koulutettu ohittamaan kivasti ja saa tietysti aina palkintonsa kauniin ohituksen jälkeen. Suosittelen herkkuilua kaikille!
Yleisesti ottaen meillä on koirilla isot reviirit ja liian vähän kontakteja ja kokemuksia, eivätkä ihmiset viitsi sosialistuttaa saati viedä koulutuksiin. Lisäksi esim. kaupungilla jossa voisi sosialistua ei niitä vapaaehtoisia koirista tykkääviä vieraita ihmisiä ole, joiden kanssa voisi harjoitella. Kyläilykulttuurin hiipuminen tekee myös oman osansa, kun ei ole kylääntulijoita niin ei se koirakaan niitä kokemuksia saa.
Ilman kokemuksia koira ei tietenkään sosialistu, eikä opi tapoja.
Vielä surullisempi totuus on se, että koirat saavat niitä negatiivisia kokemuksia pentuna, joita yritetään sitten purkaa koko aikuisikä.