Lue keskustelun säännöt.
Autokoulu ja paniikkihäiriö. Mahdoton yhdistelmä?
14.10.2018 |
Otsikossa ilmenee kysymys. Onko ihan mahdoton yhtälö? Olen jo 33 v. ja autokoulun suorittaminen on jäänyt tästä syystä. Olen joutunut jopa sairaalaan kohtauksen takia ja ahdistaa ajatuskin autokoulusta ihan hirveästi. En mitenkään usko selviäväni siitä. Paniikkihäiriön takia on kaikki muutkin koulut jääneet.
Ajokortittomuus hankaloittaa elämää täällä pikkupaikkakunnalla, missä ei ole toimivaa julkista liikennettä.
Taidan taas lykätä autokouluun menoa. Ei tästä tule mitään. Onko muilla kokemuksia?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mahdoton. Mielikuvaharjoittelu ja paljon lisätunteja, kyllä onnistuu.
Onko sulla ketään tuttua joka voisi opettaa? Vai onko se se liikenne joka pelottaa?
Lääkitys on, mutta beetasalpaajat ei auta pahimmissa tilanteissa. Rauhoittavia ei varmaan saa käyttää ajaessa.
Olisin valmis jopa maksamaan enemmän autokoulusta, jos olisi tällaisille erityistapauksille oma kurssinsa.
Tämä ahdistus on ihan kamala jo tässä vaiheessa. Uskoisin pärjääväni liikenteessä, mutta autokoulu ajatuksenakin liikaa. Kaikki inssit yms.
Ap.
Minulla ei ole oikein ketään opettamaan. Tai ei ainakaan ketään hyvähermoista. Se menisi riitelyksi.
Pelkään eniten ajotunteja ja kaikkia kokeita ja arvostelua. Ahdistaa myös ryhmäajot ym. Suurin osa on varmasti nuoria, jotka oppivat hyvin. Eilen kaupassa joku nuorisojengi nauroi minulle.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko miettinyt, että paniikkihäiriö ja liikenne eivät ihan sovi keskenään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa koittaa vaikka terapiaa panikkihäiriön hoitoon, en voi sanoa, että autokoulu on järkevää käydä juuri nyt, luultavasti rahaa menee vaan hukkaan kun ei käy loppuun tai vaikka saisi sen kortin, niin joskus ajaminen jää siihen. Onko mahdollista muuttaa lähemmäs palveluita, myös apua ongelmaasi olisi silloin paremmin tarjolla.
Minun tuttava käyttää rauhoittavaa ja muita lääkkeitä päivittäin. Ihmettelin asiaa, mutta psykiatri kuulemma määrännyt. Ajelee siis ihan lääkkeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä miettinyt, että saisinko vain tuhoa aikaan liikenteessä ja ajaminen jäisi ajokortin saamiseen. Tunnen kyllä itseni ja jotenkin kuvittelisin, että pärjäisin liikenteessä paremmin kuin koulutilanteessa. Mutta en voi tietää.
Onneksi täällä pienellä paikkakunnalla on lyhyet välimatkat, mutta usein tulee vastaan tilanteita, joissa tarvisi autoa.
Ahdistaa tämä tilanne.
Ap.
En tiedä, mikä sen jengin mielestä oli niin hauskaa. Ehkä olin erikoisen näköinen tms. No, ei se mitään traumoja jättänyt. Suurin osa nuorista on kohteliaita ja mukavia.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mikä sen jengin mielestä oli niin hauskaa. Ehkä olin erikoisen näköinen tms. No, ei se mitään traumoja jättänyt. Suurin osa nuorista on kohteliaita ja mukavia.
Ap.
Kannattaa tosiaan pyytää vaikka terveyskeskukseta lähete psykiatrille, terapia on monesti sellainen minkä avulla näistä oireista voidaan päästä eroon, varsinkin jos oireet ovat aiheutuneet jostain syystä esim.kiusaaminen.
Joskus ahdistus on "jatkuvaa" ja liitännäinen johonkin muuhun sairauteen, jolloin on hyvä löytää syy mistä tämä johtuu mm.kilpirauhasen toimia voi vaikuttaa (arvot kannataa pyytää tarkistamaan) tähän tai sitten joku psyykkinen sairaus, johon pitää saada oikeaa hoitoa.
Mulla itseasiassa alkoi paniikkihäiriö kesken autokoulun 18-vuotiaana v.2010. Siihen aikaan autokoulu oli vielä 2-vaiheinen, joten kyllähän sen läpi jaksoi, kun eihän se ollut kuin jotain 30 ajokertaa + puoli vuotta myöhemmin samana päivänä joku liukkaan kelin ajo ja joku ajo kaupungissa.
Varsinkin inssi oli tosi ahdistava, varsinkin kun repuutin sen 3 kertaa ennenkuin se meni läpi. Olin ajokerroilla tosi jännittynyt ja hikoilin, mutta mitään pahempia paniikkikohtauksia ei tullut, koska ajamiseen keskittyminen sai aikaan sen, etten ehtinyt kiinnittää huomiota muihin tuntemuksiini.
Ajokoulun jälkeen en ole kylläkään juurikaan ajanut autolla johtuen pitkälti juuri tästä paniikkihäiriöstä, enkä ole koskaan omistanut autoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et pärjää edes autokoulussa opettajan ohjauksessa, ei todellakaan kannata yksinään lähteä panikoimaan liikenteeseen.
Eikö niitä ole pelko-oppilaille tarkoitettuja autokouluja. Tosin nämä ovat varmasti puhtaasti nimenompaan pelko-oppilaille ei niinkään pannikihäiriösille. En halua peloitella mutta mielestäni kannattaa realistisesti ajatella, että pystyisitkö tosiaan toimimaan liikenteessäkään sitten myöhemmin. Voihan autokoulua käydä vähän väljemmin. Voi siis olla huomattavasti stressaavampaa, jos autokoulun tunteja on esim. useamman kerran viikossa, kuin jos saat vähän aikaa palautua edellisestä.
Eikö laki uudistunut juuri äskettäin, että nykyään ei ajeta enää ryhmäajoa? Mene kokeilemaan auton käsittelyä ja ajoa jonkun tutun kanssa mökkitielle tai parkkikselle. Ja kokeile autokoulua, eiköhän siellä muutaman tunnin jälkeen selviä kannattaako jatkaa.
Mun paniikkihäiriö pysyi kurissa lääkkeillä, mutta kerroin kuitenkin opettajille asiasta. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, ettenkö olisi kammonnut joitain tilanteita. Varsinkin kortin saamisen jälkeen rääkkäsin itseäni ja lähdin vaan ruuhkaan tai motarille ajelemaan, jopa yksin. Mulla on ollut kortti 10 vuotta ja ajokilometrejä tuona aikana on tullut n. 200k, ja yhä joskus motarilla ajo tekee tiukkaa.
Muista ap että jarrut on keksitty :D On aina parempi pysähtyä jos tulee kamala olo, vaikka motarilla.
Itse näkisin ainakin viisaimpana vaihtoehtona, että kävisit ihan ensiksi juttelemassa tilanteesta lääkärin, psykiatrin tai muun vastaavan tahon kanssa joka osaisi antaa jonkinlaista lausuntoa ajokykyisyydestäsi. Tämä varmasti helpottaisi päätöksen tekemistä.
Minulla ei ole paniikkihäiriötä, mutta omaa ajamistani haittasi ja vaikeutti autokoulun alussa merkittävästi pelko autolla ajamisesta. Pelkotilani olivat siis niin suuria, että ne aiheuttivat lievästi paniikkikohtauksiin verrattavaa käytäytymistä liikenteessä. Voin siis ainakin lievästi samaistua huoliisi. Ajokouluun on tällä hetkellä hurahtanut aikaa reilu vuosi (tosin myös ajanpuutteen ja kiireiden vuoksi), mutta tällä hetkellä ollaan asian kanssa selkeästi voiton puolella. Minua on opetettu opetusluvalla ja viereisellä penkillä on aina istunut kärsivällisesti ohjaava läheinen. Uskon kyllä, että oikeasta autokoulusta löytyisi varmasti sopivan kärsivällinen ja rauhallinen opettaja sinulle. Asiastahan voisi ja kannattaakin käydä juttelemassa myös ihan siellä ajokoulun konttorilla ja kysyä myös heidän mielipidettään asiaan. Ajokoulun tulisi kuitenkin ehdottomasti olla tietoinen paniikkihäiriöstäsi ja sitä kautta mukauttaa ajo-opetusta sinulle sopivaksi. Ajotunteja kannattaisi varmaan ottaa erittäin reilusti ja suorittaa niitä sitten rauhassa ajan kanssa. Uskoakseni myös joissakin paikoissa voisi päästä aloittelemaan urakkaa simulaattorin avulla. Sitä kautta voisit totutella autoon ja sen käyttöön ennen oikean liikenteen sekaan siirtymistä ja tunnutstella samalla omia fiiliksiäsi autolla ajamisesta.
Tällä hetkellä olen päässyt pääosin omista peloistani yli ja pystyn ajamaan liikenteen seassa kuten kuka tahansa muukin ja autonhallinta on oikein hyvällä tolalla. Vain inssi on enää suorittamatta :)
Ei ole mahdoton yhtälö, mutta inssin voi joutua jännityksen takia uusimaan.
Liikenteessä olet omiesi joukossa. Lähes jokaisella suomalaisella on liikenteessä paniikkihäiriö. Varsinkin Kainuussa, Hämeessä ja Oulun sekä Turun seudulla.