Vierailija

Vaunut, sängyt, vaatteet, hoitopöydän, ihan kaiken. Vauva ei ole siis vielä edes syntynyt.

Ja kun kiellän ostamasta, niin sanoo:"Voi, minä niiin mielelläni ostan!" Mekö ei sitten ostettaisi mielellämme lapsellemme kaiken?

Lapsi syntyy siis vasta maaliskuussa. Ja meillä on muutama keskenmeno takana, emmekä halua hätiköidä.. Ehditään ostaa vaunut ja muut alkuvuodestakin, tuntuu vaan että jos nyt alamme hössöttämään niin jotain sattuu.. ja nyt anoppi on sitten mennyt kaikki ostamaan.. Ärsyttää tosi paljon!

Sivut

Kommentit (87)

Vierailija

Eivätkö kuosit miellytä, vai mikä nakertaa? Vauva kasvaa hurjaa vauhtia, ehditte te sille oman maun mukaisia kamppeita ostaa vielä 17 vuotta.

Hössöttäminen ei voi mitenkään vaikuttaa keskenmenoriskiin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eivätkö kuosit miellytä, vai mikä nakertaa? Vauva kasvaa hurjaa vauhtia, ehditte te sille oman maun mukaisia kamppeita ostaa vielä 17 vuotta.

Hössöttäminen ei voi mitenkään vaikuttaa keskenmenoriskiin.

Jos on pitkän yrittämisen jälkeen saamassa lapsen niin kyllä on oikeus ja kohtuus, että sille saa itse valita vaunut, sängyt ynnä muut tärkeät tarvikkeet. Anoppi sai valita aikanaan pojalleen, nyt poika ja miniä omalleen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ei kyse ole siitä etteikö kuosit miellytä. Haluaisin itsekkin ostaa asioita lapselle ja tuntuu että anoppi tunkee väliin. Ihan sairaan v*tuttavaa, koska oli ihan samanlainen 6 vuotta sitten kun esikoisemme syntyi. Silloin tosin en tuntenut häntä niin hyvin, että hän olisi kehdannut tyrkyttää tavaroita noin yli-innokkaasti. - ap

Vierailija

Voi kamalaa. Kyllä minäkin olisin todella loukkaantunut jos saisin satojen tai tuhansien eurojen arvosta ilmaista tavaraa. Not. 

Vierailija

Olisit nyt tyytyväinen, säästää aikaa ja rahaa, laita vaikka säästöön se mikä noihin tarvikkeisiin olisi mennyt, voitte vaikka rahoilla tehdä ensimmäisen lomamatkan vauvan kanssa 😉

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö kuosit miellytä, vai mikä nakertaa? Vauva kasvaa hurjaa vauhtia, ehditte te sille oman maun mukaisia kamppeita ostaa vielä 17 vuotta.

Hössöttäminen ei voi mitenkään vaikuttaa keskenmenoriskiin.

Jos on pitkän yrittämisen jälkeen saamassa lapsen niin kyllä on oikeus ja kohtuus, että sille saa itse valita vaunut, sängyt ynnä muut tärkeät tarvikkeet. Anoppi sai valita aikanaan pojalleen, nyt poika ja miniä omalleen. 

Juuri näin. Ja minä olen kuitenkin se joka niitä vaunuja tulee eniten käyttämään. Anoppi ehkä kerran kahdessa kuukaudessa kun asuu ONNEKSI niin kaukana.
Olin jo ehtinyt päässäni suunnitella vauvan huoneen ja valita mielessäni vaunut jotka hommataan, mutta tuntuu että anoppi on hankkinut jo ihan kaiken.. Ja sanoin että voi pitää ne tavarat omassa kodissaan vauvan vierailuja varten.. - ap

Vierailija

Vauva tarvitsee oikeasti todella vähän. Kai te mieluummin jätätte lapsellenne elinkelpoisen planeetan kuin hukutatte tavaraan, jota ilmankin pärjää?

Vierailija

En ole onnellinen ilmaisesta tavarasta. Tai saattaisin ollakkin jos anoppi ei olisi aina ollut tuollainen.
Esikoisemme asioihin puuttunut aina, oli etenkin vauva-aikana ihan sairaan raivostuttava ja teki selkämme takana asioita jotka olimme kieltäneet..
Ja tänä päivänäkin luulee olevansa esikoisen elämässä tärkein ihminen. Kilpailee jatkuvasti kumpi on parempi mummi; hän vai äitini. Äitini ei tosin ole siihen lähtenyt, onneksi. - ap

Vierailija

Muista sitten että anopilla on täysi oikeus lapseenne kun se syntyy, anoppi kun on kaikki tavaratkin hankkinut.

Kun lapsella on ristäiset, anoppi keksii nimen, kutsuu vieraat ja hoitaa tarjoilun. Samoin kun lapsella on synttärit, anoppi hoitaa nekin. Anoppi voi myös täyttää lapsen vauvakirjan, jonka on itse hankkinut.

Sama jatkuu: kun sinä leivot lapselle synttärikakun, anoppi leipoo kaksi parempaa kakkua. Lomat ja viikonloput lapsi voi viettää anopilla, kun hänellä on kuitenkin isompi talo ja enemmän rahaa. Myös joulut on hyvä viettää anopilassa, että lapset saavat oikean joulun.

Tästä lähtökohdasta on hyvä alkaa rakentaa perhe-elämää. Ja ihmetellä muutaman vuoden päästä, kun koko perhe-elämää ei ole.

Vierailija

Kerro yksikin syy, joka estää sinua ostamasta tavaraa omalle vauvallesi?

Ei kelpaa selitykseksi " kun anoppi on jo ostanut", sillä kyllä niitä silti sinullekin myydään. Tiedätkö :  ei Suomessa ole mitään rajoitusta 1 vaunut / vauva.

Nyt on korkein aika asettaa anopille rajat. Muuten olette hätää kärsimässä kun anoppi työntää krääsää ovista ja ikkunoista. Ja tiedän tarkkaan, kuinka ikävä on kantaa helmikuussa pois niitä kaikkia lokakuussa valmiiksi hankittuja tavaroita, jos tätä vauvaa ei sitten tulekaan.

Ihmetteleekö joku vielä tämän ketjun luettuaan, miksi eräät meistä eivät halua paljastaa raskautta kovin aikaisin

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole siitä etteikö kuosit miellytä. Haluaisin itsekkin ostaa asioita lapselle ja tuntuu että anoppi tunkee väliin. Ihan sairaan v*tuttavaa, koska oli ihan samanlainen 6 vuotta sitten kun esikoisemme syntyi. Silloin tosin en tuntenut häntä niin hyvin, että hän olisi kehdannut tyrkyttää tavaroita noin yli-innokkaasti. - ap

Taas tätä hormonihuuruisaa mielensäpahoittamista. Mikään ei estä sinua ostamasta mitä haluat.  Joko et ota vastaan anopin kamoja, tai otat ja kiität kauniisti ja tuunaat niitä mieleisemmiksi, tai myyt koko roskan.  Ihan voit itse päättää, kuinka toimit. Lapsesi ei yhtään sen enempää tai vähempää ole sinun, eikä varsinkaan anopin. Pitäishän ap:n tuo tietää jo, jos kerran on jo valmiiksi äiti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Muista sitten että anopilla on täysi oikeus lapseenne kun se syntyy, anoppi kun on kaikki tavaratkin hankkinut.

Kun lapsella on ristäiset, anoppi keksii nimen, kutsuu vieraat ja hoitaa tarjoilun. Samoin kun lapsella on synttärit, anoppi hoitaa nekin. Anoppi voi myös täyttää lapsen vauvakirjan, jonka on itse hankkinut.

Sama jatkuu: kun sinä leivot lapselle synttärikakun, anoppi leipoo kaksi parempaa kakkua. Lomat ja viikonloput lapsi voi viettää anopilla, kun hänellä on kuitenkin isompi talo ja enemmän rahaa. Myös joulut on hyvä viettää anopilassa, että lapset saavat oikean joulun.

Tästä lähtökohdasta on hyvä alkaa rakentaa perhe-elämää. Ja ihmetellä muutaman vuoden päästä, kun koko perhe-elämää ei ole.

Juuri näin! Anoppi on sisustanut esikoisemme huonetta selän takana (vaihtanut verhot minulta kysymättä, osti ison penkin joka myös lelulaatikko, maton yms) ja vaatinut meitä heille joka joulu.
Aina osoittanut mieltä jos jonain jouluna ollaan minun vanhempieni luona tai kotona. J

Järjestää lapselle meiltä kysymättä lomamatkoja ja ohjelmaa kesäksi ja syyslomaksi. Olisi ihan kiva jos kysyisi ensin! Tämän takia näen punaista kun anoppi laittelee kuvia noista ostamistaan vauvakamoista ja tekee oikein listaa mitä vielä tarvitsee.. !- ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin syy, joka estää sinua ostamasta tavaraa omalle vauvallesi?

Ei kelpaa selitykseksi " kun anoppi on jo ostanut", sillä kyllä niitä silti sinullekin myydään. Tiedätkö :  ei Suomessa ole mitään rajoitusta 1 vaunut / vauva.

Nyt on korkein aika asettaa anopille rajat. Muuten olette hätää kärsimässä kun anoppi työntää krääsää ovista ja ikkunoista. Ja tiedän tarkkaan, kuinka ikävä on kantaa helmikuussa pois niitä kaikkia lokakuussa valmiiksi hankittuja tavaroita, jos tätä vauvaa ei sitten tulekaan.

Ihmetteleekö joku vielä tämän ketjun luettuaan, miksi eräät meistä eivät halua paljastaa raskautta kovin aikaisin


Ymmärrän periaatteessa ap:ta, meillä se tosin on minun äitini, joka ostaa lapselle kaikkea mahdollista. Ja joo, voisin itsekin ostaa, mutta toisaalta tuntuu typerältä ostaa ihan toimivien kamojen tilalle uusia vain siksi, etten ehtinyt ostaa ekoja ensin. Hölmöä kulutusta sekin, varsinkin kun olen laiska kirpparimyyjä.
Ja nyt kamppailen itseni kanssa, pitäisikö etsiä lapselle pienempi pyörä kun isovanhemmat ehti jo yhden ostaa, mutta se on periaatteessa isompi kuin olisin halunnut. Mutta pyöräilysäitä ei välttämättä ole kauan jäljellä ja keväällä tilanne saattaa olla koon puolests jo parempi. Äh, vaikeaa se näinkin, vaikka rahaa tietysti säästyy. Tosin tienaan varmaan tuplaten sen mitä äiti, joten eipä mitään tarvetta säästelläkään.

Vierailija

Minuakin sapetti ihan tosi paljon aikoinaan se, että meille tuotiin säkkikaupalla muilta jääneitä vaatteita ja istuimia ja leluja ja ties mitä. Talo täyttyi hetkessä tavaroista, joita en sinne halunnut. Niitä pehmolelujakin on kymmeniä, samoin sukulaislasten aikoinaan repimiä ja suttaamia lastenkirjoja on neljä hyllymetriä. Niitä kirjoja ei voi edes kirpparille laittaa, kun ovat niin rumassa kunnossa, eikä lapsi tietenkään henno luopua yhdestäkään pehmosta.

Kahteen sukulaiseen laitoin välit kokonaan poikki, kun heille ei mennyt mitenkään perille, että meille ei kasata kamaa. Sitä siis kannettiin meille viisi vuotta, vaikka kuinka vihaisesti sanoin, että sen on loputtava. Ei loppunut. Nyt en edes joulukorttia enää lähetä enkä vastaa mihinkään yhteydenottoihin. Meidän koti ei ole mikään kaatopaikka.

Toisaalta voit ajatella, että myyt vuoden päästä kaikki kirpparilla ja saat siitä rahaa vauvan uusiin kuluihin. Voisit myös muistuttaa anoppia siitä, että se esikoinen haluaisi aloittaa harrastuksen, joka maksaa xxx euroa lukukaudessa, ja te tarvitsisitte pikemminkin siihen anopin tukea.

Vierailija

Se on sinun raskaus ja teidän vauva. Otatte vastaan sen mitä haluatte ja lopulle sanotte ei kiitos. Anoppi miettii sitten itse jälleenmyymisen. Lahjojen antaminen on kaunis ele, mutta toisen kotia ei sisusteta eikä toisen lasta vaateteta. Normaali ihmisten väliset rajat huomaava ja ymmärtävä ihminen tietää mikä ero on bodyn antamisella ja koko vaatekerran ostamisella. Ei toisen kotiin osteta nojatuoliakaan ja vain viedä sitä sinne lahjana - ihan sama homma ne vaunut on. Ei toisille osteta noin isoja käyttötavaroita erikseen siitä sopimatta, jos ei asuta saman katon alla.

Kuulostaa siltä että anoppisi on hössähtänyt mummouteen, ja kaipaa nyt terveen mutta kohteliaan muistutuksen siitä, kuka tässä on sen vauvan saamassa ja synnyttämässä. Kannattaa puhua asioista suoraan, eli sanotte että tämä on liikaa - alkaa jo ahdistaa. Kyllä normaalit käytöstavat aikanaan oppinut ihminen ymmärtää sellaisesta ottaa vähän takapakkia liikoja loukkaantumatta.

Kyllä minullakin vaivaisi, jos joku haluaisi ostaa puolestani ihan kaikki lapselleni. Se menisi vaan jotenkin yli rajojen. Tulisi tunne, että toinen ei kunnioita minun roolia vanhempana eikä tunnista omaa rooliaan suhteessa lapseeni. Minulla ei onneksi ole tällaista ongelmaa, mutta ymmärrän kyllä, miksi tuollainen osallistuminen on jo vaivaannuttavaa.

Vierailija

Ja jos anoppi ei osta vaunuja/rattaita/kallista haalaria, niin itketään, että anoppi ei välitä.

Miten sille miniälle osaisi olla mieliksi?

Tosin ei sillä ole mitään väliä, onko väleissä vai ei. Kun pojalle ja miälle tulee ero tulee ja viikko-viikko -systeemi, niin sen mummon mussukan saa joka toinen viikko luokseen ja saa ostaa ihan niin paljon tavaraa kuin ikinä haluaa!

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla