Lapset eivät enää kunnioita aikuisia

En yleensä kirjoittele keskustelupalstoille, mutta tämä aihe on alkanut vaivata minua yhä enemmän. Siksi kysyn ovatko muut huomanneet samansuuntaista, ja mitä siitä yleisesti ajatellaan. Ensinnäkin haluan korostaa että pidän kovasti lapsista ja olen ehdottomasti sitä mieltä että jokaisen aikuisen tehtävä on kohdella heitä hyvin, auttaa ja neuvoa tarvittaessa. Mutta vastuu kasvatuksesta ja sopivista käytöstavoista on vanhemmilla, ja minun näkemykseni on että tämä vastuu laiminlyödään nykyään liian usein.

Alakoulu ikäiset lapset puhuvat vieraille aikuisille röyhkeään sävyyn, vaativat ja haistattelevat. Kyläillessä ovat täysin rajattomia kahvipöydässä, kerjäävät jos näkevät jotain mitä haluaisivat mutta ei ole laitettu tarjolle, käyvät kaapeilla, sotkevat mutta eivät siivoa jälkiään, puhuvat aikuisten päälle jne.

Tänä aamuna kaupassa edessäni kassajonossa oli arviolta noin 10-vuotias poika, ehkä nuorempikin. Hän piti karkki-ostoksiaan kädessään joten laskin omat painavat ostokseni tyhjälle hihnalle. Tästä poika suivaantui ja kiukkuisesti tokaisi minulle "hei, älä kiilaa!". No ei siinä mitään, hyvä että pitää puoliaan, mutta jo tuossa vaiheessa ajattelin etten kyllä omassa lapsuudessani olisi sellaiseen sävyyn kehdannut/ uskaltanut puhutella vierasta aikuista. Tilanteesta riippumatta. Minä sitten ystävällisesti selitin pojalle etten toki ole häntä kiilaamassa, laskin vain ostokset alas kun tilaa oli ja ne painoivat aika paljon. Neuvoin myös poikaa laittamaan omat pienet ostoksensa hihnalle, ja palikan väliin jotta myös kassa huomaa että hän ei ole kenenkään aikuisen mukana vaan hänellä on ihan omat ostokset. Kun sitten pojan vuoro tuli, kävi ilmi että häneltä puuttui joitain kymmeniä senttejä. Maksoin puuttuvat rahat, poika otti karkkinsa, häipyi, ei edes kiittänyt.

Kassa sitten totesi että kyseisessä kaupassa tätä tapahtuu paljon. Useat lapset toimivat ilmeisen tietoisesti näin että ostavat yli varojensa huomattuaan että aina joku tarjoutuu maksamaan loput. Eipä nuo sentit paljoa minulta pois olleet, mutta olen kyllä huolissani nykylasten asenteesta ja röyhkeydestä. Silti ajattelen että he ovat vasta lapsia ja toimivat ja käyttäytyvät oppimansa mukaan, vastuu on vanhemmilla. Eräänlainen laiminlyönnin muoto tämäkin. Vaikka ruokaa olisi pöydässä, sänky missä nukkua ja vaatteet päällä, se ei riitä. Lapset tarvitsevat aikaa, läsnäoloa, opettamista ja yhteisiä kokemuksia perheensä kanssa jotta voisivat kasvaa kunnollisiksi muita kunnioittaviksi huomaavaisiksi ihmisiksi.