Lue keskustelun säännöt.
Voiko olla luova, mutta ei kovin älykäs?
12.10.2018 |
Itse esimerkiksi keksin hyvin asiayhteyksiä ja vitsejä. Monesti on sanottu, että sulla se mielikuvitus lentää. En kuitenkaan liene erityisen älykäs, mensan testeissä tai matikassa en mitenkään loista. Eli joko voin yhdistellä asioita, mutta en tehdä niistä mitään järkevää vaan vain hassuja juttuja jotka naurattaa toisia älyttömyydellään (ei tarpeeksi työmuistia luoda esim. pitkää teoriaa), tai sitten olen älykäs, mutta niin laiska, että en ole koskaan niin kauheasti oppinut tekemään mitään tehtäviä.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim. nämä tuotteliaat palstaprovot ovat vain säälittäviä.
Jos olisivat mieleltään kunnossa, saisivat aikaan jotain rakentavaa, mutta jankkaus oman napanöftän ympärillä on vain surullista. Ei luovaa, ei älyllistä.
Napanöftäinen kommentti. Ei ollut edes luova.
Ei tuokaan kommentti ollut erityisen luova, ehkä siksi, ettei ollut kovin älykäs. - eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta. Tunnen esim. muutaman kuvataiteilijan, jotka eivät ole erityisen fiksuja. Mutta miksi pitäisi olla, vaikuttavat onnellisilta toisin kuin jotkut erityisen älykkäät ihmiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim. nämä tuotteliaat palstaprovot ovat vain säälittäviä.
Jos olisivat mieleltään kunnossa, saisivat aikaan jotain rakentavaa, mutta jankkaus oman napanöftän ympärillä on vain surullista. Ei luovaa, ei älyllistä.
Napanöftäinen kommentti. Ei ollut edes luova.
Ei tuokaan kommentti ollut erityisen luova, ehkä siksi, ettei ollut kovin älykäs. - eri
Kommentoit ei provolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä23758 kirjoitti:
Kaikki luovat ihmiset ei pärjää ammatillisesti vaikka oliskin hyviä jossain taiteenlajissa.
Yrittäminen voi kannattaa vaikkei olis taiteellisesti lahjakas.
Ja joku voi olla suht lahjakas, ja ei harjottele yhtään, ei pärjää missään. Joku voi olla suht lahjakas ja pitää yllä taitoa ja harjottelee ja siitä tulee sitä kautta todella lahjakas.
Ei se alku synny välttämättä harjotuksella, mutta kyllä siihen että oikeesti tulee todella taitavaks nii usein se vaatii harjotteluakin. Tietty jotkut ihmiset on luonnostaan lahjakkaampia ku toiset mutta myös ne todella lahjakkaat usein harjottelee paljon.
Tietenkin luovasti lahjakkaat kehittävät taitojaan mm. tekniikoissa. Siinä ei lasketa öiden määrää, eikä töissäolon zombioloja.
Taiteen tekeminen ammattina on kyllä todella kurinalaista, siinä on pakko olla jotkin rutiinit itselle. Pelkällä "lahjakkuudella" ei kauaa pärjää, koska pitää osata analysoida tekemisiänsä, kehittää sisältö töille ja harjoitella hitosti, jos haluaa kehittyä.
Tottakai järkeävä analysoi töitänsä. Itse olen ylikriittinen omille töilleni. Miten hitosti pitää mielestäsi harjoitella, jos on jo edellä ja osaa? Loppu on kyse vain luovuudesta ja sille sallitusta olosuhteista.
Nykyään taiteilijalta vaaditaan myös tutkijan taitoja (siksi taidetta opetetaan yliopistoissakin). Taiteellinen työskentely ammattina on jonkin aiheen tutkimista. Kyllähän sitä voi piirrellä, harjoitella teknisesti taitavaksi (vaikka muotokuvapiirtäjä) ja lätkiä maalia kankaalle jokainen joka haluaa, mutta sitten sisältö ja teoksen viesti on eri asia. Pitää myös seurata omaa aikaansa ja taiteen kenttää. Olosuhteet..no taiteilija on aina töissä ja vähintään miettii teoksia, sisältöjä, inspiraatiota jne. Ei sitä odoteta mitään sallittuja olosuhteita.
Ja jos kuvittelee olevansa edellä ja osaavansa, on jysähtänyt paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta. Tunnen esim. muutaman kuvataiteilijan, jotka eivät ole erityisen fiksuja. Mutta miksi pitäisi olla, vaikuttavat onnellisilta toisin kuin jotkut erityisen älykkäät ihmiset
Olen samaa mieltä, että fiksu ei tarvitse olla ollakseen lahjakas. Äly on sitten eri asia. Vähemmän fiksuissa, taiteellississa lahjakkaissa kyllä näkyy tosin sekin, että välittävät ja hahmottavat muiden ihmisten tunteita herkemmin, ovat siten älykkäitä. Mutta näkyy ulospäin henkiläkohtaiset ongelmat, vaikka eivät haluaisi sitä näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisilla alitajunta on enemmän "pinnalla" kuin taas toisilla, joilla on kaikki luovuuden kannalta harmillisesti järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä23758 kirjoitti:
Kaikki luovat ihmiset ei pärjää ammatillisesti vaikka oliskin hyviä jossain taiteenlajissa.
Yrittäminen voi kannattaa vaikkei olis taiteellisesti lahjakas.
Ja joku voi olla suht lahjakas, ja ei harjottele yhtään, ei pärjää missään. Joku voi olla suht lahjakas ja pitää yllä taitoa ja harjottelee ja siitä tulee sitä kautta todella lahjakas.
Ei se alku synny välttämättä harjotuksella, mutta kyllä siihen että oikeesti tulee todella taitavaks nii usein se vaatii harjotteluakin. Tietty jotkut ihmiset on luonnostaan lahjakkaampia ku toiset mutta myös ne todella lahjakkaat usein harjottelee paljon.
Tietenkin luovasti lahjakkaat kehittävät taitojaan mm. tekniikoissa. Siinä ei lasketa öiden määrää, eikä töissäolon zombioloja.
Taiteen tekeminen ammattina on kyllä todella kurinalaista, siinä on pakko olla jotkin rutiinit itselle. Pelkällä "lahjakkuudella" ei kauaa pärjää, koska pitää osata analysoida tekemisiänsä, kehittää sisältö töille ja harjoitella hitosti, jos haluaa kehittyä.
Tottakai järkeävä analysoi töitänsä. Itse olen ylikriittinen omille töilleni. Miten hitosti pitää mielestäsi harjoitella, jos on jo edellä ja osaa? Loppu on kyse vain luovuudesta ja sille sallitusta olosuhteista.
Nykyään taiteilijalta vaaditaan myös tutkijan taitoja (siksi taidetta opetetaan yliopistoissakin). Taiteellinen työskentely ammattina on jonkin aiheen tutkimista. Kyllähän sitä voi piirrellä, harjoitella teknisesti taitavaksi (vaikka muotokuvapiirtäjä) ja lätkiä maalia kankaalle jokainen joka haluaa, mutta sitten sisältö ja teoksen viesti on eri asia. Pitää myös seurata omaa aikaansa ja taiteen kenttää. Olosuhteet..no taiteilija on aina töissä ja vähintään miettii teoksia, sisältöjä, inspiraatiota jne. Ei sitä odoteta mitään sallittuja olosuhteita.
Ja jos kuvittelee olevansa edellä ja osaavansa, on jysähtänyt paikalle.
Taiteellisuus ei vaadi tutkintoja, vaan se vaatii kykyä, taitoa ja lahjakkuutta. Ei akateemista tutkintoa. Taiteellinen työskentely, ammatissa oleminen ja siinä pätevyys, vaatii samat arvot, lisäksi yritysmaailman osaamisen. Osaaminen sisältää tietouden, jatkuvasti uusien tuulien tuomien kykyjen osaamisen, ei se ole paikallaanosaamista vaan se on pinnalla olemista. Jos olet taiteellisesti lahjakas ja haluat siitä ammatin itsellesi, lähde ulkomaille opintoihin. Suomen taso on opinnoissa 40 vuotta jäljessä nykymarkkinoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisilla alitajunta on enemmän "pinnalla" kuin taas toisilla, joilla on kaikki luovuuden kannalta harmillisesti järjestyksessä.
Mutua varmaan? Kelpaa toki jokin lähdekin. Rationaalisuus tai tunneperäisyys ei ole sama asia kuin älykkyys jos nyt meinataan älykkyydellä mitattavaa ominaisuutta eli loogista päättelykykyä. Se korreloi keskimäärin melko vahvasti luovuuden (kyky luoviin ratkaisuihin, poikkeavaan ajatteluun) ja avoimuuden kanssa.
Keskivertoa matalampi äo ei toki estä tuota ja ihmisten kyvykkyyteen vaikuttaa moni muukin ominaisuus, tempperamentti ei mitenkään vähäisimpänä. Äo-testit eivät ole mitenkään täydellisiä, en nyt muista kuka tunnettu naiskirjailija sai lievästi kehitysvammaisen pisteet ja mm. tämän takia äo:n mittausta on aiheellisestikin kritisoitu. Kuitenkin perusihmisten kohdalla (joita me palstalaiset pääasiallisesti olemme) äo-testit ovat tavallaan melko luotettaviakin.
Tietenkään korkeasta äo-tuloksesta on turha ylpistyä liiaksi, se kun on vain yksi ominaisuus ihmisessä, voit silti olla ihan täysi m*lkku ja i d iootti. Mutta jos äo on alle 90 niin mahdollisuutesi merkittäviin innovaatioihin ja saavutuksiin ovat pääsääntöisesti jo melko alhaiset. Voit toki siitä huolimatta olla niin mahtava, taidokas ja ihana ihminen, että ihmiset pitävät taiteestasi ja töistäsi.
Kovin katkeranmakuista ja negatiivista on "taitelijoiden" asenne jopa omaan työhönsä. Kaikki eivät todellakaan pärjää, vaikka olisi mitkä koulutukset taustalla. Mietitäänpä, suomalaisista koulutuksista hyvä kuin yksi tekee taiteilijan työtä, loput kortistoon tai vaihtavat alaa. Eikö se kerro paljon, millaiset ihmiset pystyvät tekemään taiteellista työtä monien himoitsemalla alalla. Koulutukset ovat teknisten taitojen lisä, ei niinkään luovuuden, näin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla alitajunta on enemmän "pinnalla" kuin taas toisilla, joilla on kaikki luovuuden kannalta harmillisesti järjestyksessä.
Mutua varmaan? Kelpaa toki jokin lähdekin. Rationaalisuus tai tunneperäisyys ei ole sama asia kuin älykkyys jos nyt meinataan älykkyydellä mitattavaa ominaisuutta eli loogista päättelykykyä. Se korreloi keskimäärin melko vahvasti luovuuden (kyky luoviin ratkaisuihin, poikkeavaan ajatteluun) ja avoimuuden kanssa.
Keskivertoa matalampi äo ei toki estä tuota ja ihmisten kyvykkyyteen vaikuttaa moni muukin ominaisuus, tempperamentti ei mitenkään vähäisimpänä. Äo-testit eivät ole mitenkään täydellisiä, en nyt muista kuka tunnettu naiskirjailija sai lievästi kehitysvammaisen pisteet ja mm. tämän takia äo:n mittausta on aiheellisestikin kritisoitu. Kuitenkin perusihmisten kohdalla (joita me palstalaiset pääasiallisesti olemme) äo-testit ovat tavallaan melko luotettaviakin.
Tietenkään korkeasta äo-tuloksesta on turha ylpistyä liiaksi, se kun on vain yksi ominaisuus ihmisessä, voit silti olla ihan täysi m*lkku ja i d iootti. Mutta jos äo on alle 90 niin mahdollisuutesi merkittäviin innovaatioihin ja saavutuksiin ovat pääsääntöisesti jo melko alhaiset. Voit toki siitä huolimatta olla niin mahtava, taidokas ja ihana ihminen, että ihmiset pitävät taiteestasi ja töistäsi.
Kukaan taiteilija vähät välittää ao:sta. Taiteilija kyllä välittää paljon älykkyydestä ja valitsee kaveripiirinsä tarkoin, siten muiden älykkyydellä on merkitystä, enemmän sielun ja itsetunnon älykkyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä23758 kirjoitti:
vaikka ne just siihen pyrkis. :D
Ei tienkään kannata pyrkiä suoraan kohti, kiertotie. Taiteella ei koskaan tule tekemään rahaa, jos aikoo tehdä sillä rahaa. Rahaa voi tehdä esim. etsimällä optimaalista studiotilaa, mielellään niin, että todella etsii vain tilaa, joka on valoisa ja energioiltaan hyvä. Ja kas boom! tämän tilan voi hyödyntää myös taloudellisesti myöhemmin, koska juuri silloin kaikki haluavat asua studiomaisessa tilassa, joka nostaa myös neliöhinnat pilviin. Tekisin luultavasti näin, koska tämä mahdollistaisi olennaiseen keskittymisen, eli itse taiteeseen.
Höpöti, ei tomitila tee sinusta sen lahjakkaampaa, kuin ja jos olet. Joskus ennen asiakkaat ostivat ja tilasivat brändin mukaan, nykyaikana vallitsee valistunut ja viisas asiakaskunta, ostavat mistä pitävät, eivät merkkiä. Ansaita vain voit luovuudellasi olemalla todella hyvä.
Kyllä minä ainakin tarvitsen luovuudelleni valoa ja tilaa, niin että on hyvä olla. Luovuuteni voi paremmin kattohuoneistossa, jossa on isot kattoikkunat, kuin homeisessa kellarissa. Mieluiten työskentelen kyllä ulkona, Suomessahan lääniä riittää. En varmaan tule koskaan ansaitsemaan taiteellisella työlläni vaan kaikella muulla, mikä on siinä ympärillä. Olen tarpeeksi realisti ja fiksu tiedostaakseni sen. Ja juuri kaikki se, mikä on siinä ympärillä on paljon mielenkiintoisempaa, kuin itse taide -melkein. Nykyään taidetta voi olla melkein mikä vain, joten kannattaa miettiä epäolennaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla alitajunta on enemmän "pinnalla" kuin taas toisilla, joilla on kaikki luovuuden kannalta harmillisesti järjestyksessä.
Mutua varmaan? Kelpaa toki jokin lähdekin. Rationaalisuus tai tunneperäisyys ei ole sama asia kuin älykkyys jos nyt meinataan älykkyydellä mitattavaa ominaisuutta eli loogista päättelykykyä. Se korreloi keskimäärin melko vahvasti luovuuden (kyky luoviin ratkaisuihin, poikkeavaan ajatteluun) ja avoimuuden kanssa.
Keskivertoa matalampi äo ei toki estä tuota ja ihmisten kyvykkyyteen vaikuttaa moni muukin ominaisuus, tempperamentti ei mitenkään vähäisimpänä. Äo-testit eivät ole mitenkään täydellisiä, en nyt muista kuka tunnettu naiskirjailija sai lievästi kehitysvammaisen pisteet ja mm. tämän takia äo:n mittausta on aiheellisestikin kritisoitu. Kuitenkin perusihmisten kohdalla (joita me palstalaiset pääasiallisesti olemme) äo-testit ovat tavallaan melko luotettaviakin.
Tietenkään korkeasta äo-tuloksesta on turha ylpistyä liiaksi, se kun on vain yksi ominaisuus ihmisessä, voit silti olla ihan täysi m*lkku ja i d iootti. Mutta jos äo on alle 90 niin mahdollisuutesi merkittäviin innovaatioihin ja saavutuksiin ovat pääsääntöisesti jo melko alhaiset. Voit toki siitä huolimatta olla niin mahtava, taidokas ja ihana ihminen, että ihmiset pitävät taiteestasi ja töistäsi.
Kukaan taiteilija vähät välittää ao:sta. Taiteilija kyllä välittää paljon älykkyydestä ja valitsee kaveripiirinsä tarkoin, siten muiden älykkyydellä on merkitystä, enemmän sielun ja itsetunnon älykkyydellä.
Niin, itse ajattelen, että äo:lla on kuitenkin aina merkitystä, kuten muillakin ihmisen ominaisuuksilla, välitti niistä tai ei. Äo ei ole tietenkään ainoa luovuutta tukeva tai edes sitä takaava ominaisuus, mutta älykkyys ja luovuus korreloi selvästi noin yleistäen. Toki matalammallakin äo:lla voi olla lahjakas ja taitava (kiinnotunut, motivoitunut, tuottelias) ja jopa luova. Luovat ja keskinkertaisen luovat taiteilijat arvostavat sivistystä, sekin on selvä.
Mielestäni ihan itsetuntemuksen kannalta kannattaa selvittää oma äo ellei ole sellainen ihminen, joka ei voisi elää alle 131 pisteillä/jos ei pääse Mensan jäseneksi. (Minä en päässyt, auts :'D) Sitä en myöskään tiedä mitä hyötyä vaikka 85 äo:stä on noin evoluution kannalta, heitä kun kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla alitajunta on enemmän "pinnalla" kuin taas toisilla, joilla on kaikki luovuuden kannalta harmillisesti järjestyksessä.
Mutua varmaan? Kelpaa toki jokin lähdekin. Rationaalisuus tai tunneperäisyys ei ole sama asia kuin älykkyys jos nyt meinataan älykkyydellä mitattavaa ominaisuutta eli loogista päättelykykyä. Se korreloi keskimäärin melko vahvasti luovuuden (kyky luoviin ratkaisuihin, poikkeavaan ajatteluun) ja avoimuuden kanssa.
Keskivertoa matalampi äo ei toki estä tuota ja ihmisten kyvykkyyteen vaikuttaa moni muukin ominaisuus, tempperamentti ei mitenkään vähäisimpänä. Äo-testit eivät ole mitenkään täydellisiä, en nyt muista kuka tunnettu naiskirjailija sai lievästi kehitysvammaisen pisteet ja mm. tämän takia äo:n mittausta on aiheellisestikin kritisoitu. Kuitenkin perusihmisten kohdalla (joita me palstalaiset pääasiallisesti olemme) äo-testit ovat tavallaan melko luotettaviakin.
Tietenkään korkeasta äo-tuloksesta on turha ylpistyä liiaksi, se kun on vain yksi ominaisuus ihmisessä, voit silti olla ihan täysi m*lkku ja i d iootti. Mutta jos äo on alle 90 niin mahdollisuutesi merkittäviin innovaatioihin ja saavutuksiin ovat pääsääntöisesti jo melko alhaiset. Voit toki siitä huolimatta olla niin mahtava, taidokas ja ihana ihminen, että ihmiset pitävät taiteestasi ja töistäsi.
Kukaan taiteilija vähät välittää ao:sta. Taiteilija kyllä välittää paljon älykkyydestä ja valitsee kaveripiirinsä tarkoin, siten muiden älykkyydellä on merkitystä, enemmän sielun ja itsetunnon älykkyydellä.
Niin, itse ajattelen, että äo:lla on kuitenkin aina merkitystä, kuten muillakin ihmisen ominaisuuksilla, välitti niistä tai ei. Äo ei ole tietenkään ainoa luovuutta tukeva tai edes sitä takaava ominaisuus, mutta älykkyys ja luovuus korreloi selvästi noin yleistäen. Toki matalammallakin äo:lla voi olla lahjakas ja taitava (kiinnotunut, motivoitunut, tuottelias) ja jopa luova. Luovat ja keskinkertaisen luovat taiteilijat arvostavat sivistystä, sekin on selvä.
Mielestäni ihan itsetuntemuksen kannalta kannattaa selvittää oma äo ellei ole sellainen ihminen, joka ei voisi elää alle 131 pisteillä/jos ei pääse Mensan jäseneksi. (Minä en päässyt, auts :'D) Sitä en myöskään tiedä mitä hyötyä vaikka 85 äo:stä on noin evoluution kannalta, heitä kun kuitenkin on.
Minä en ainakaan aio selvittää omaa äö:ni. Sehän olisi järkytys, jos se olisi jotain 85. Ilman tätä epäolennaista tietoa voin uskotella itselleni, että olen jollakin tavalla älykäs. Vähän sama, jos peili keksittäisiin nyt. En katsoisi, koska se tieto ei hyödyttäisi minua mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kari Uusikylä on kirjoittanut paljon lahjakkuudesta ja luovuudesta. Hän on mm. siteerannut tutkimuksia, joissa on todettu että taiteenaloista kuvataiteella on vähiten yhteyttä varsinaiseen tilastoälykkyyteen. Voi olla loistava maalari vaikka ei olisi keskivertoa älykkäämpi. Sen sijaan kirjailijoilla on keskimääräistä korkeammasta älykkyydestä hyötyä (aina 127 pisteeseen asti vanhan mittaustavan mukaan, sitä korkeammasta älykkyydestä ei ole suoraan hyötyä). Huippukirjailijat ovat usein huippuälykkäitä.
Musikaalisuuden ja matemaattisen lahjakkuuden välillä on nähty myös yhtäläisyyksiä.
Tutkimus on kehittynyt, joten en tiedä mitä lahjakkuudesta sanotaan tänä päivänä.
Napanöftäinen kommentti. Ei ollut edes luova.