Pian 3v tyttö ei puhu kuin joitakin sanoja
Eli alkuvuodesta tyttö täyttää 3 vuotta. Hän oppi liikkumaan ilman tukea 1v ikäisenä ja juoksi siitä jo parin kuukauden päästä. N. 1,5v ikäisenä sanoi mm. pöö, oho, mamma ja vauva.
Otin asian puheeksi 2v neuvolassa ja terveydenhoitaja oli sitä mieltä, kun on niin vilkas, ettei tarvitse huolestua. Teki paljon sellaista, jota tarvitsee osata vasta 3v tai sitä vanhempana. Terveydenhoitaja sanoi myös, ettei niin vilkas lapsi hyötyisi mitään puheterapiasta, että katsotaan tilannetta uudestaan vuoden päästä neuvolassa.
Tässä viime kuukauden aikana sanoja on tullut muutamia lisää, sanoo äiti, isi, kisu, poppa, hömppy, heihei, huhuu ja kiitos. Hiukan epäselvästi, mutta kuitenkin ymmärrettävästi. Tiedän, ettei saisi verrata muihin lapsiin, mutta pakosti sitä tekee jonkin verran.
Olen miettinyt kaikkia mahdollisia häiriöitä, kuten autismi, asperger, adhd jne. Hän ei kuitenkaan täytä oikein minkään häiriön kriteereitä, muuten kuin puheen osalta. Kuulo on aina ollut normaali, kun se on tutkittu. Paljon olen yrittänyt kirjoista näyttää, mikä on mikäkin ja aina sanoittanut hänen tekemisiään.
Olenkin nyt tutkiessani törmännyt aiheeseen, että jos lähipiirissä on ollut puheen viivästymistä, se voisi periytyä lapselle. Olenkin miettinyt, että olisikohan näin? Itse nimittäin olen ollut yli 4v, melkein 5v, kun vasta aloin puhumaan. Minua käytettiin puheterapiassa, mutta minusta ei löydetty mitään vikaa, ymmärsin kyllä mitä minulle puhuttiin. Todettiin vain, että ilmeisesti en halua puhua ja puhun sitten kun puhun.
Lapsella ei ole ymmärryksessä vikaa, jonka takia myöskään neuvolassa ei huolestuttu asiasta. Lapsi ymmärtää, kun sanotaan että nyt mennään, mennään nukkumaan, nyt syödään, mennään tänne, kisuille pitää antaa ruokaa jne.
Voisiko kyse siis olla siitä, että hänelle on jotenkin periytynyt minun hidas puheen alkaminen?
Kommentit (29)
Meillä tyttö 2,5 puhuu lauseita jos kun tms jatkeineen eli todella monia sanoja putkeen selvästi. Esikoinen taas puhui ehkä 3-4 sanan lauseita epäselvästi ja poika samaten niin että osa kirjaimia oli selvästi vielä hakusessa. Hyvin puhuuvat nyt! Eli ei se aina tarkoita mitään! Jospa lapsesi puhe kehittyy hitaammin ja jospa hän ei luonteeltaakaan ole mikään papupata? Onko puhe muuten epäselvää? Kuinka hyvin tulee kirjaimet? Ei siitä puheterapiasta kyllä mitään haittaakaan ole. Mutta uskon että tytär on sinulla aivan normaali lapsi.
En tiedä tapausta, mutta sanoisin että Pian kannattaisi vaatia tarkempia tutkimuksia lapselleen, ettei puhe tuosta enää enempää viivästyisi.
Meillä nyt kolmasluokkalainen poika sanoi ekat sanansa noin 1-vuotiaana ja samoilla sanoilla mentiin melkein 3-vuotiaaksi. Oli todella liikunnallinen ja on edelleen. Käytiin 2,5-vuotiaana puheterapeutilla, joka arvioi ymmärryksen ja se oli silloin ikätasoista. 3-vuotiaana alkoi puhetta tulla vähän enemmän, mutta ei saanut ikätovereitaan kiinni. Uudelleen terapeutille ja äänneharjoittelua yms. Käytiin kolme kertaa 10 käynnin sarja siellä joskus ikävuosina 3-5. Puhe kehittyi koko ajan, mutta laahasi sen noin vuoden perässä. Kuten lto kerran sanoi, niin puhe olisi keskitasoista 4-vuotiaalle, mutta 5-vuotiaalle alakanttiin. Sitten taas 6-vuotiaana puhui kuin keskiverto 5-vuotias jne. Aina sanottiin, että saa viiveen kiinni, mutta eipä ole mielestäni saanut. Nyt kouluiässä on edelleen epäselvä puhuja ja joskus on myös sananlöytämisen vaikeutta. Hakee sanoja ja sanavarasto on mielestäni kapeahko ikäisekseen. Ei sitä sen tarkemmin ole enää arvioitu. Koulussa on tehostettu tuki kielellisiin vaikeuksiin eli käytännössä ei tukea kuin paperilla.
Toisaalta on älykäs poika muuten. Oppi lukemaan eskarisyksyllä, matikassa on luokan paras, hahmotus on ollut aina huippua jne. Kompensoi muilla lahjoillaan tuota kielellistä ongelmaa. Pelkään, että se kuitenkin haittaa luetunymmärtämistä opintojen edetessä ja kielten sanojen oppimista. Saa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko sinä puhut hänelle? Luetko loruja, selitätkö mitä kulloinkin teet, opetatko sanoja näyttämällä esinettä ja toistamalla sen nimen?
Lapselle pitää puhua, jotta lapsi oppii puhumaan. puhua PALJON, puhua koko ajan.Kannustaa ja kehua.
Jos vika on aivoissa, niin ei se välttämättä tuolla ratkea ollenkaan. Luultavasti ap ei ole tehnyt mitään väärin.
Ap:lle: hakekaa hei lapselle diagnoosi tuosta puheenkehityksen viivästymästä, uskoisin että pääsette päiväkotijonossa etusijalle.
On vaan otettava ensin esiin se mahdollisuus, ettei lapselle puhuta tarpeeksi, siis ennenkuin aletaan pohtia sairauksia.
Vaikkei kukaan vanhempi tätä halua kuulla, niin nykypäivänä on puheviivästymiä ihan siitä syystä, ettei lapsille puhuta tarpeeksi.
Ihan keksii tikusta asiaa ja höpöttää pitkin päivää milloin mistäkin asiasta, niin sillä tavalla lapsen sanavarasto karttuu. Välillä voi pyytää lasta toistamaan perässä sanoja.
Onko lapsi koskaan kenenkään muun hoidossa kuin teidän vanhempiensa? Me huomattiin miehen kanssa, että meidän pojan puhe kehittyi aimo harppauksin silloin kun vietti aikaa ihmisten kanssa jotka ei ymmärtänyt pelkästä ajatuksesta ja ynähdyksestä mitä poika haluaa.
Viikonloppu isovanhemmilla niin oli tullut jo monta uutta sanaa pysyvästi.
Meillä siis ihan perus lapsi joka alkoi 2,5 vee puhua lyhyitä lauseita ja nyt 3 vuotta täytettyään puhuu jo pidempiä tarinoita lyhyillä lauseilla.
Puheen kehityksen vaikeudet ovat jossain määrin periytyviä ja puheen kehitys vaikuttaa välillisesti niin paljon sosiaalisten taitojen ja tunne-elän kehitykseen että lapsi olisi näillä tiedoilla pitänyt ohjaa puheterapiaan/jonoon jo 2-, viimeistään 2,5-vuotiaana.
Yksityiselle menisin jos olisi mahdollisuus.
Ei huolta. Meidän keskimmäinen lapsi(tyttö) oli yli 3 vuotias ennenkuin alkoi puhumaan muutaman sanan. Sisarukset puhuivat 2 vuotiaina. Nyt on tyttö aikuinen ja sai juuri masterstutkinnon tietoturvallisuudesta valmiiksi. Jos kaikki muu on normaalia niin puhe tulee aikanaan. Kaikki lapset ovat erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Puheterapeutille! Päiväkodista ei ole mitään hyötyä, jos syytä puheen hitaaseen kehitykseen ei tiedetä, ja jos ei ole erityisLTO:a käytettävissä. Lapsesi ei tarvitse toisia lapsia vaan hän tarvitsee puheTERAPIAA. Se tarkoittaa mm. äänielimistön vahvistamista siten, että puheen tuottaminen helpottuu. Siis päivittäistä jumppaa terapeutin laatimien henkilökohtaisten ohjeiden mukaan. Se on työlästä urakointia. Tarvittaessa tehdään lähete tutkimuksiin esim. kuulo ja ymmärtäminen. Jos lapsi ei osaa puhua, pitää kommunikoinnin silti kehittyä, ja silloin otetaan tarvittaessa tukiviittomat käyttöön. Puheen viivästymiseen voi liittyä myös lievää ymmärtämisen vaikeutta, jolloin käytetään nimitystä dysfasia. Lapsellasi on ainakin puheen viivästymä, mahdollisesti puheen kehityksen häiriö, joten terapeutille mars! terv. puhe- ja kielihäiriöisen lapsen vanhempi
Itse asiassa päiväkodista on hyötyä. Lapsi, jolla on kielen kehityksessä viivettä, tarvitsee tukea sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Yhteyden luominen ikätovereihin on usein hankalaa kun yhteistä kieltä ei ole, ja päiväkodissa pystytään hyvin tukemaan sosiaalisia taitoja ja leikkitaitoja. Kun kieli ei kehity tavanomaisesti, auttaa kun kuulee puhuttua kieltä runsaasti ympärillään. Lisäksi päiväkodissa monesti ihan tavallisissa ryhmissä on käytössä visuaalista elementtejä puheen tukena - kuvia ym. Päiväkodissa on myös veon kautta helppo viedä eteenpäin lapsen kohdalla havaittuja huolen aiheita.
Toki puheterapiaa tarvitaan, mutta tässä on myös muita aspekteja, jotka on tärkeä ottaa huomioon, eli juuri nuo kaveri- ja leikkitaitojen kehittyminen.
en olisi huolissani. Poikani rupesi puhumaan 2v ja 10 kk. 3v 4kk luki kirjasta sujuvasti sanoja ja pian lauseita. eli kaikki meni rytinällä kun puhe pato aukesi :) tsemppiä.