En tiedä olenko rakastumassa hyvään ystävääni
Olemme tunteneet n. neljä vuotta ja koko tuon ajan olemme lähentyneet ja meidän arvomaailmamme on jotenkin hitsautunut hyvin samankaltaiseksi. Tunnen oloni hyvin turvalliseksi tuon miehen rinnalla ja koen sydämessäni, että hän on hyvä ja rehellinen ihminen.
Jälkeenpäin mietittynä luulen, että jossain vaiheessa hän on ollut ihastunut minuun. Olemme käyneet yhdessä lasillisella, kahvilla ja hän on aina halunnut viettää minun kanssa aikaa pitkään. Siis hän on saattanut perua jotain menoja, koska on halunnut jäädä minun seuraan.
Joskus yhteytemme on ollut niin läheinen, että olen nähnyt hänen silmien vetistyvän.
Nyt tuo mies on alakanut seurustelemaan. Hän kertoi minulle muutamia kuukausia sitten, että hän ei jaksaisi viettää aikaa tämän naisen kanssa niin paljon kuin mitä nainen hänen kanssa haluaisi viettää. Olen myös tavannut naisen, ystäväni esitteli hänet minulle. Huomasin, että nainen tarkkaili minua hyvin paljon. Itse osasin olla häntä kohtaan mukava ja ystävällinen, enkä tuntenut mustasukkaisuutta. En tunne vieläkään. Silti mietin välillä, että meidän, siis minun ja ystäväni, yhteiselämä voisi olla todella hienoa.
Onkohan tämä vain hetkellinen tunne vai onko tässä jotain perää?
Kommentit (3)
Miksi ette päätyneet yhteen, vaikka olette tunteneet neljä vuotta? Jotain olisi jo tapahtunut, jos olisi kyse rakkaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette päätyneet yhteen, vaikka olette tunteneet neljä vuotta? Jotain olisi jo tapahtunut, jos olisi kyse rakkaudesta.
no ainakin siksi, että elin vielä kaksi vuotta sitten avioliitossa.
ap
ajatuksia?