Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei koskaan kysy "miten päiväsi meni" tai toivota "hauskaa iltaa" tms.
05.10.2018 |
Toivotan (normaalissa määrin, en kokoaikaa hokien) miehelleni esim. tekstiviesteissä "Mukavaa matsia!" tai "Tsemppiä työpäivään!" tai "Pidä hauskaa!" sekä kyselen tavatessamme, että "Mites se kokous meni?" (jos mies on vaikka jännittänyt jotain tapaamista tms) tai että "Oliko hyvä leffa?" jos käynyt leffassa jne. Ihan sillain luontevasti ja normaalissa määrin. En siis mitenkään tivaten tai kokoajan tykittäen.
Mies ei kysy tällaisia minulta ikinä. Siis ei ikinä. Kertokaapa jotain syitä siihen, miksei? Olen joskus tätä ääneenkin ihmetellyt ja sanonut, että olisi kiva jos olisi joskus vähän kiinnostuneempi asioistani, mutta ei se siitä mihinkään muutu, niin en sitten ole asiasta jaksanut jatkuvasti sanoa. Kyse ei myöskään ole siitä, että puhuisin niin paljon, ettei hänen "tarvi" kysyä. Hän ei vaan kysele tällaisia.
Minun on vaikea käsittää, miten joku ei ole oikeasti kiinnostunut yhtään toisen päivästä tms? Miten voi edes tuntea toista kovin hyvin, jos ei kysy ikinä mitään tai ole kiinnostunut toisen arjesta? Vaikka ne päivät olisivat ihan samanlaisia, niin mielestäni jo kohteliaisuuden ja vastavuoroisuuden vuoksi yleensä dialogeissa kysytään sitten toiselta itsekin, että "miten päivä meni" tms.
Spekulointia, mielipiteitä, arveluita, kertokaa!
Kommentit (60)
No siis, tuohan on ihan normaalia suomalaista miestä? Naiset hoitavat sosiaaliset kohteliaisuudet ja miehet ottavat ne vastaan. Etkö ole ikinä käynyt treffeillä? Siellä sama kaava: nainen esittää kysymykset ja mies kehuskelee saavutuksillaan, eikä esitä yhtäkään vastakysymystä. Tai kaveriporukassa sama juttu, nainen hoitaa sen keskustelun ylläpitäjän roolin ja miehet puhuvat itsestään, eivätkä kysele turhia.
Ja siis tämähän on nimenomaan suomalaista keskustelukulttuuria. On hämmentävää välillä keskustella jonkin muun (länsi-) maan miehen kanssa, kun se paitsi kysyy kuulumisia, kysyy myös mielipidettä johonkin esillä olevaan asiaan tai ilmiöön - eikä siis ala vain luennoida siitä kuin tyhmemmälleen. Oikeasti hämmentävää ja jopa vähän kiusallista joutua yhtäkkiä huomion keskipisteeksi, kun Suomessa sitä tottuu olemaan aina se haastattelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei meillä kumpikaan kysele tuollaisia. Yleensä mies kyllä kertoo oma-aloitteisesti vaikka työpäivästään, jos haluaa. Tai miten on joku illanvietto mennyt. Samoin myös minä kerron, jos on jotain kerrottavaa tai jos haluan kertoa. Ei ole käynyt mielessäkään, että näitä pitäisi erikseen kysellä. Tuskin sinunkaan miehelläsi on tuossa mitään kummempia syitä.
Mielenkiintoista! Eikö sinua kiinnosta tuollaiset asiat? Osaatko sanoa miksi?
Yritän tässä siis ymmärtää miestä, en tuomita.
Kyllä mua kiinnostaa mutta en suostu tekemään yksin parisuhden tunnetyötä. Jos mies ei tee osaansa niin en minäkään tee. Ap juurikin kannattelee yksin suhteen kommunikaatiota. Minä en suostuisi koska se ei ole vain yhden homma. Mulle käy sekin että ollaan hiljaa. Itse en koe tarvetta lätistä työpaikan tilanteista kotona.
Ei tarvitse kysellä itsestäänselvyyksiä.Kuulustelu on rasittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, että jos on tuollainen tyyppi ettei juuri kumppanilta mitään kysele, niin voiko tämä antikysyjä silloin oikeasti, syvästi ja aidosti
a) tuntea sitä toista osapuolta eli kumppaniaan, jolta ei kysy mitään
b) ylipäätään tuntea mitään aitoa ja syvää yhteyttä?
Kun tällaiselta henkilöltä kysyt ”miksi rakastat minua” niin vastaus on pahimmillaan että ”en osaa sanoa”.
Mun miehen kohdalla "en tiedä, en osaa sanoa mitä rakkaus on".
Ja itsestään kyllä kysyttäessä puhuu ja paljon. Ei vain kysy minusta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, että jos on tuollainen tyyppi ettei juuri kumppanilta mitään kysele, niin voiko tämä antikysyjä silloin oikeasti, syvästi ja aidosti
a) tuntea sitä toista osapuolta eli kumppaniaan, jolta ei kysy mitään
b) ylipäätään tuntea mitään aitoa ja syvää yhteyttä?
No en usko et kukaan luo sen syvän ja aidon yhteyden vaan sillä et kysyy illalla miten päivä meni tai toivottaa lähtiessä että hauskaa päivää. Toki- näistä saa aikaan keskustelua ja ihan mielenkiintosia juttuja + on mukavaa ja huomiota osoittavaa (ja toki syventää sidettä ja yhteenkuuluvuutta osana muuta kommunikaatiota) mutta kyllä sen syvän ja aidon yhteyden saa muutenkin ja muilla kysymyksillä aikaiseksi. Esim jos ap: nyt ite alkaa selittää päivästään niin varmaan mies niihin reagoi tai kysyy sitten jotain, vaikka ei oma-aloitteisesti näitä asiotia hoksaa kysyäkkään. Huoh, taas vedetään aika kärjistetysti kaikki =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kysellä itsestäänselvyyksiä.Kuulustelu on rasittavaa.
Mitä ihmeen itsestäänselvyyksiä?
Eli itsestäänselvyys on se, että kokous meni huonosti, leffa oli hyvä eikä mihinkään tarvitse toivottaa onnea/tsemppiä? Huomaatko itse miten omituinen kommenttisi oli :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, että jos on tuollainen tyyppi ettei juuri kumppanilta mitään kysele, niin voiko tämä antikysyjä silloin oikeasti, syvästi ja aidosti
a) tuntea sitä toista osapuolta eli kumppaniaan, jolta ei kysy mitään
b) ylipäätään tuntea mitään aitoa ja syvää yhteyttä?
No en usko et kukaan luo sen syvän ja aidon yhteyden vaan sillä et kysyy illalla miten päivä meni tai toivottaa lähtiessä että hauskaa päivää. Toki- näistä saa aikaan keskustelua ja ihan mielenkiintosia juttuja + on mukavaa ja huomiota osoittavaa (ja toki syventää sidettä ja yhteenkuuluvuutta osana muuta kommunikaatiota) mutta kyllä sen syvän ja aidon yhteyden saa muutenkin ja muilla kysymyksillä aikaiseksi. Esim jos ap: nyt ite alkaa selittää päivästään niin varmaan mies niihin reagoi tai kysyy sitten jotain, vaikka ei oma-aloitteisesti näitä asiotia hoksaa kysyäkkään. Huoh, taas vedetään aika kärjistetysti kaikki =D
Mainitset tuolla "muut kysymykset". Mä ymmärsin, että tässä tilanteessa mies ei kysele yhtään mitään yhtään mistään oma-aloitteisesti. Eihän silloin VOI tietää, mitä toinen ajattelee maailmanmenosta tai millainen maku sillä on tai yhtään mitään. Ei kai kukaan kehtaa/halua näitä asioita loputtomiin kysymättä päivittää/kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, että jos on tuollainen tyyppi ettei juuri kumppanilta mitään kysele, niin voiko tämä antikysyjä silloin oikeasti, syvästi ja aidosti
a) tuntea sitä toista osapuolta eli kumppaniaan, jolta ei kysy mitään
b) ylipäätään tuntea mitään aitoa ja syvää yhteyttä?
Kun tällaiselta henkilöltä kysyt ”miksi rakastat minua” niin vastaus on pahimmillaan että ”en osaa sanoa”.
Mun miehen kohdalla "en tiedä, en osaa sanoa mitä rakkaus on".
Ja itsestään kyllä kysyttäessä puhuu ja paljon. Ei vain kysy minusta mitään.
Kerro miehelle multa terkut että haista paska :D
Olen varmaan vähän outo mies, mutta tykkään jutella ja kysellä keskustelukumppaniltani (puoliso, kaveri, asiakas) kaikenlaista. Eihän toista muuten opi tuntemaan. Toisaalta kyllä silti puolisoni kyselee useammin minulta "miten menee" -kysymyksiä kuin minä häneltä. Ihmiset vaan ovat erilaisia ja keskimäärin naiset kyselevät/juttelevat enemmän kuin miehet. Ei kai siinä sen suurempaa mystiikkaa ole. Epävarmahan moni mies on ja siksi mieluummin hiljaa, ettei ainakaan mokaa. Kannattaa rohkaista sitä ukkoa avautumaan asioistaan ja ennen kaikkea muistaa, ettei kommentoi mitenkään niin, että se voi tuntua kritiikiltä. Se on varma tapa saada mies vaikenemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, että jos on tuollainen tyyppi ettei juuri kumppanilta mitään kysele, niin voiko tämä antikysyjä silloin oikeasti, syvästi ja aidosti
a) tuntea sitä toista osapuolta eli kumppaniaan, jolta ei kysy mitään
b) ylipäätään tuntea mitään aitoa ja syvää yhteyttä?
Kun tällaiselta henkilöltä kysyt ”miksi rakastat minua” niin vastaus on pahimmillaan että ”en osaa sanoa”.
Mun miehen kohdalla "en tiedä, en osaa sanoa mitä rakkaus on".
Ja itsestään kyllä kysyttäessä puhuu ja paljon. Ei vain kysy minusta mitään.
Kerro miehelle multa terkut että haista paska :D
:D :D On siinä paljon hyviä puolia! Näitä kaikkia en vain ymmärrä ihan täysin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako tekstiviestiä päivässä lähetät miehellesi, jos saa kysyä. :)
Molemmat lähettää about saman verran ja aloittaa keskusteluita yhtä paljon, mutta jos pitäisi heittää joku keskiarvo, niin 1-3. Jonain päivinä en ollenkaan tai vastaavasti jos on jotain sovittavaa joka vaatii enemmän, niin sitten enemmän :D
Ehkä mua eniten mietityttää se, että jos minäkin lopettaisin tuollaisen kanssakäymisen jossa olen kiinnostunut toisesta, niin meidän yhdessäolo olisi aika hemmetin hiljaista, koska mies puhuisi silloin todella vähän ja siis vain omista jutuistaan. No, ei minua hiljaisuus ole koskaan haitannut, mutta pohdin sitä, että voiko suhde silti olla tiivis ja syvä? Minusta jotenkin tuntuu, että jos kumpikaan ei puheen tasolla ole kiinnostunut toisesta, niin yhteys alkaa kärsiä.
Eikö se puhu niistä nytkin, kun kyselet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei meillä kumpikaan kysele tuollaisia. Yleensä mies kyllä kertoo oma-aloitteisesti vaikka työpäivästään, jos haluaa. Tai miten on joku illanvietto mennyt. Samoin myös minä kerron, jos on jotain kerrottavaa tai jos haluan kertoa. Ei ole käynyt mielessäkään, että näitä pitäisi erikseen kysellä. Tuskin sinunkaan miehelläsi on tuossa mitään kummempia syitä.
Mielenkiintoista! Eikö sinua kiinnosta tuollaiset asiat? Osaatko sanoa miksi?
Yritän tässä siis ymmärtää miestä, en tuomita.
Kiinnostaa, mutta edelleenkin oletan hänen kertovan itse, jos uskoo minua kiinnostavan. Sitten tietysti joku ihan tavallinen hänen työpäivänsä ei kyllä kiinnosta, kun en minä siitä hommasta ymmärrä mitään kuitenkaan. Samoin kerron miehelleni, jos oletan jonkin asian ehkä kiinnostavan häntä. Meillä on ihan normaali keskusteluyhteys tästä huolimatta. Puhumme asioista ilman tuota kyselemistä.
Erik Red kirjoitti:
Olen varmaan vähän outo mies, mutta tykkään jutella ja kysellä keskustelukumppaniltani (puoliso, kaveri, asiakas) kaikenlaista. Eihän toista muuten opi tuntemaan. Toisaalta kyllä silti puolisoni kyselee useammin minulta "miten menee" -kysymyksiä kuin minä häneltä. Ihmiset vaan ovat erilaisia ja keskimäärin naiset kyselevät/juttelevat enemmän kuin miehet. Ei kai siinä sen suurempaa mystiikkaa ole. Epävarmahan moni mies on ja siksi mieluummin hiljaa, ettei ainakaan mokaa. Kannattaa rohkaista sitä ukkoa avautumaan asioistaan ja ennen kaikkea muistaa, ettei kommentoi mitenkään niin, että se voi tuntua kritiikiltä. Se on varma tapa saada mies vaikenemaan.
Ensinnäkin mainitsin jo, että miehellä ei ole vaikeuksia puhua eli puhuu kyllä mielellään, ei vaan kysele mitään minusta tai toivottele minulle mitään. Toisekseen en ala aikuisen ihmisen kanssa "muistamaan" ja varomaan sanojani niin, ettei vaan ota mitään kritiikkinä ja ala kiukutella vaieten... Kun ei tuollaisesta ole edes meillä ongelmaa. "Ongelma" (=mietityttävä asia) on se, miksi jotkut ihmiset eivät kysele kumppaniltaan mitään asioita tai toivota tsemppiä/hauskaa iltaa/mitä vain ikinä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kysellä itsestäänselvyyksiä.Kuulustelu on rasittavaa.
Mitä ihmeen itsestäänselvyyksiä?
Eli itsestäänselvyys on se, että kokous meni huonosti, leffa oli hyvä eikä mihinkään tarvitse toivottaa onnea/tsemppiä? Huomaatko itse miten omituinen kommenttisi oli :D
Useimmilla ne päivät ovat kaikki samanlaisia,ei siis tarvitse kysellä samoja asioita joka päivä.
Jos päivässäsi on ollut jotain erikoista niin toki miehesi olettaa että kerrot sen oma-aloitteisesti. Useimpien ihmisten normipäivä ei todellakaan ole kiinnostavaa kuultavaa. Minua miehenä ei voisi vähempää kiinnostaa mitä se Sinikka oli taas Ritvasta kahvihuoneessa juorunnut. Ihme juttu että naiset jotenkin olettaa että miesten pitäisi olla yhtä kiinnostuneita muista ihmisistä.
Erik Red kirjoitti:
Epävarmahan moni mies on ja siksi mieluummin hiljaa, ettei ainakaan mokaa. Kannattaa rohkaista sitä ukkoa avautumaan asioistaan ja ennen kaikkea muistaa, ettei kommentoi mitenkään niin, että se voi tuntua kritiikiltä. Se on varma tapa saada mies vaikenemaan.
Mikään ei ole rasittavampaa kuin epävarma henkilö joka varoo sanomisiaan ettei mokaa, säikähtää ei-suitsuttavia kommentteja (=ottaa kritiikkinä) ja vaikenee jos ei osaa olla.
Tuhlaa aikaa ja energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kysellä itsestäänselvyyksiä.Kuulustelu on rasittavaa.
Mitä ihmeen itsestäänselvyyksiä?
Eli itsestäänselvyys on se, että kokous meni huonosti, leffa oli hyvä eikä mihinkään tarvitse toivottaa onnea/tsemppiä? Huomaatko itse miten omituinen kommenttisi oli :D
Useimmilla ne päivät ovat kaikki samanlaisia,ei siis tarvitse kysellä samoja asioita joka päivä.
Eihän tässä niin ole tehtykään. Luepa uudestaan ketjun viestit ennenkuin keksit asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, että jos on tuollainen tyyppi ettei juuri kumppanilta mitään kysele, niin voiko tämä antikysyjä silloin oikeasti, syvästi ja aidosti
a) tuntea sitä toista osapuolta eli kumppaniaan, jolta ei kysy mitään
b) ylipäätään tuntea mitään aitoa ja syvää yhteyttä?
Kun tällaiselta henkilöltä kysyt ”miksi rakastat minua” niin vastaus on pahimmillaan että ”en osaa sanoa”.
Mun miehen kohdalla "en tiedä, en osaa sanoa mitä rakkaus on".
Ja itsestään kyllä kysyttäessä puhuu ja paljon. Ei vain kysy minusta mitään.
Kerro miehelle multa terkut että haista paska :D
:D :D On siinä paljon hyviä puolia! Näitä kaikkia en vain ymmärrä ihan täysin :D
Okei, älä kerro sittenkään terkkuja :D
Vierailija kirjoitti:
Jos päivässäsi on ollut jotain erikoista niin toki miehesi olettaa että kerrot sen oma-aloitteisesti. Useimpien ihmisten normipäivä ei todellakaan ole kiinnostavaa kuultavaa. Minua miehenä ei voisi vähempää kiinnostaa mitä se Sinikka oli taas Ritvasta kahvihuoneessa juorunnut. Ihme juttu että naiset jotenkin olettaa että miesten pitäisi olla yhtä kiinnostuneita muista ihmisistä.
Liioittelet reippaasti.
Tässä oli kyse siitä, ettei mieheni kysy tai toivota ikinä mitään. Se on vähän eri asia kuin olettaa, että hän kysyisi joka päivä samoja juttuja ja olisi kiinnostunut tuollaisista asioista.
AP
Alue: Aihe vapaa
Kun tällaiselta henkilöltä kysyt ”miksi rakastat minua” niin vastaus on pahimmillaan että ”en osaa sanoa”.