Mies ei koskaan kysy "miten päiväsi meni" tai toivota "hauskaa iltaa" tms.

Montako tekstiviestiä päivässä lähetät miehellesi, jos saa kysyä. :) 

Ei munkaan mies ikinä kysy tai toivota. Syy:sitä ei kiinnosta. Eikä ylipäätään miehiä, olen miesvaltaisessa isossa firmassa liki ainoa nainen ja yksin saan hoitaa sosiaaliset kohteliaisuudet. Miehet on kasvatettu välinpitämättömiksivjoiden ei tarvi tipan vertaa kantaa huolta muista. Naiset taas pakkokasvatettu huolehtimaan liikaakin.

No ei meillä kumpikaan kysele tuollaisia. Yleensä mies kyllä kertoo oma-aloitteisesti vaikka työpäivästään, jos haluaa. Tai miten on joku illanvietto mennyt. Samoin myös minä kerron, jos on jotain kerrottavaa tai jos haluan kertoa. Ei ole käynyt mielessäkään, että näitä pitäisi erikseen kysellä. Tuskin sinunkaan miehelläsi on tuossa mitään kummempia syitä.

Vierailija kirjoitti:

Montako tekstiviestiä päivässä lähetät miehellesi, jos saa kysyä. :) 

Molemmat lähettää about saman verran ja aloittaa keskusteluita yhtä paljon, mutta jos pitäisi heittää joku keskiarvo, niin 1-3. Jonain päivinä en ollenkaan tai vastaavasti jos on jotain sovittavaa joka vaatii enemmän, niin sitten enemmän :D

Ehkä mua eniten mietityttää se, että jos minäkin lopettaisin tuollaisen kanssakäymisen jossa olen kiinnostunut toisesta, niin meidän yhdessäolo olisi aika hemmetin hiljaista, koska mies puhuisi silloin todella vähän ja siis vain omista jutuistaan. No, ei minua hiljaisuus ole koskaan haitannut, mutta pohdin sitä, että voiko suhde silti olla tiivis ja syvä? Minusta jotenkin tuntuu, että jos kumpikaan ei puheen tasolla ole kiinnostunut toisesta, niin yhteys alkaa kärsiä.

 

Vierailija kirjoitti:

Toivotan (normaalissa määrin, en kokoaikaa hokien) miehelleni esim. tekstiviesteissä "Mukavaa matsia!" tai "Tsemppiä työpäivään!" tai "Pidä hauskaa!" sekä kyselen tavatessamme, että "Mites se kokous meni?" (jos mies on vaikka jännittänyt jotain tapaamista tms) tai että "Oliko hyvä leffa?" jos käynyt leffassa jne. Ihan sillain luontevasti ja normaalissa määrin. En siis mitenkään tivaten tai kokoajan tykittäen.

Mies ei kysy tällaisia minulta ikinä. Siis ei ikinä. Kertokaapa jotain syitä siihen, miksei? Olen joskus tätä ääneenkin ihmetellyt ja sanonut, että olisi kiva jos olisi joskus vähän kiinnostuneempi asioistani, mutta ei se siitä mihinkään muutu, niin en sitten ole asiasta jaksanut jatkuvasti sanoa. Kyse ei myöskään ole siitä, että puhuisin niin paljon, ettei hänen "tarvi" kysyä. Hän ei vaan kysele tällaisia.

Minun on vaikea käsittää, miten joku ei ole oikeasti kiinnostunut yhtään toisen päivästä tms? Miten voi edes tuntea toista kovin hyvin, jos ei kysy ikinä mitään tai ole kiinnostunut toisen arjesta? Vaikka ne päivät olisivat ihan samanlaisia, niin mielestäni jo kohteliaisuuden ja vastavuoroisuuden vuoksi yleensä dialogeissa kysytään sitten toiselta itsekin, että "miten päivä meni" tms.

Spekulointia, mielipiteitä, arveluita, kertokaa!

Minä miehenä ainakin ahdistuisin tuollaisista väkisin väännetyistä muistutuksista. Ja puhelin piippaisi koko ajan. Lopulta en edes kertoisi mitä teen etten saisi jotain toivotuksia asiasta.

Vierailija kirjoitti:

No ei meillä kumpikaan kysele tuollaisia. Yleensä mies kyllä kertoo oma-aloitteisesti vaikka työpäivästään, jos haluaa. Tai miten on joku illanvietto mennyt. Samoin myös minä kerron, jos on jotain kerrottavaa tai jos haluan kertoa. Ei ole käynyt mielessäkään, että näitä pitäisi erikseen kysellä. Tuskin sinunkaan miehelläsi on tuossa mitään kummempia syitä.

Mielenkiintoista! Eikö sinua kiinnosta tuollaiset asiat? Osaatko sanoa miksi?

Yritän tässä siis ymmärtää miestä, en tuomita.

Häh, miksi meidän pitää kertoa? Eihän me voida tietää miksi jonkun random ihmisen mies ei kysele kuulumisia. Kysy sinä häneltä niin ehkä saat vastauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivotan (normaalissa määrin, en kokoaikaa hokien) miehelleni esim. tekstiviesteissä "Mukavaa matsia!" tai "Tsemppiä työpäivään!" tai "Pidä hauskaa!" sekä kyselen tavatessamme, että "Mites se kokous meni?" (jos mies on vaikka jännittänyt jotain tapaamista tms) tai että "Oliko hyvä leffa?" jos käynyt leffassa jne. Ihan sillain luontevasti ja normaalissa määrin. En siis mitenkään tivaten tai kokoajan tykittäen.

Mies ei kysy tällaisia minulta ikinä. Siis ei ikinä. Kertokaapa jotain syitä siihen, miksei? Olen joskus tätä ääneenkin ihmetellyt ja sanonut, että olisi kiva jos olisi joskus vähän kiinnostuneempi asioistani, mutta ei se siitä mihinkään muutu, niin en sitten ole asiasta jaksanut jatkuvasti sanoa. Kyse ei myöskään ole siitä, että puhuisin niin paljon, ettei hänen "tarvi" kysyä. Hän ei vaan kysele tällaisia.

Minun on vaikea käsittää, miten joku ei ole oikeasti kiinnostunut yhtään toisen päivästä tms? Miten voi edes tuntea toista kovin hyvin, jos ei kysy ikinä mitään tai ole kiinnostunut toisen arjesta? Vaikka ne päivät olisivat ihan samanlaisia, niin mielestäni jo kohteliaisuuden ja vastavuoroisuuden vuoksi yleensä dialogeissa kysytään sitten toiselta itsekin, että "miten päivä meni" tms.

Spekulointia, mielipiteitä, arveluita, kertokaa!

Minä miehenä ainakin ahdistuisin tuollaisista väkisin väännetyistä muistutuksista. Ja puhelin piippaisi koko ajan. Lopulta en edes kertoisi mitä teen etten saisi jotain toivotuksia asiasta.

Sinä liioittelet nyt asioita. Juurihan kerroin, etten tee sitä ylenpalttisesti. Vaan jos esim. mies kertoo, että hänellä on tärkeä kokous ja jännittää, niin saatan viestin loppuun laittaa, että "Tsemppiä!" ja jälkikäteen kysyä miten meni. Ja mies vastaakin mielellään ja pitkään eli tykkää puhua asioista. Mutta minulta/minusta ei kysy mitään.

Vierailija kirjoitti:

Häh, miksi meidän pitää kertoa? Eihän me voida tietää miksi jonkun random ihmisen mies ei kysele kuulumisia. Kysy sinä häneltä niin ehkä saat vastauksen.

Koska kiinnostaa tällainen yleisesti, tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tekstiviestiä päivässä lähetät miehellesi, jos saa kysyä. :) 

Molemmat lähettää about saman verran ja aloittaa keskusteluita yhtä paljon, mutta jos pitäisi heittää joku keskiarvo, niin 1-3. Jonain päivinä en ollenkaan tai vastaavasti jos on jotain sovittavaa joka vaatii enemmän, niin sitten enemmän :D

Ehkä mua eniten mietityttää se, että jos minäkin lopettaisin tuollaisen kanssakäymisen jossa olen kiinnostunut toisesta, niin meidän yhdessäolo olisi aika hemmetin hiljaista, koska mies puhuisi silloin todella vähän ja siis vain omista jutuistaan. No, ei minua hiljaisuus ole koskaan haitannut, mutta pohdin sitä, että voiko suhde silti olla tiivis ja syvä? Minusta jotenkin tuntuu, että jos kumpikaan ei puheen tasolla ole kiinnostunut toisesta, niin yhteys alkaa kärsiä.

 

No me ollaan niin hiljainen pari, että naapurit eivät edes tiedä asunnossa ketään asuvan. ;D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako tekstiviestiä päivässä lähetät miehellesi, jos saa kysyä. :) 

Molemmat lähettää about saman verran ja aloittaa keskusteluita yhtä paljon, mutta jos pitäisi heittää joku keskiarvo, niin 1-3. Jonain päivinä en ollenkaan tai vastaavasti jos on jotain sovittavaa joka vaatii enemmän, niin sitten enemmän :D

Ehkä mua eniten mietityttää se, että jos minäkin lopettaisin tuollaisen kanssakäymisen jossa olen kiinnostunut toisesta, niin meidän yhdessäolo olisi aika hemmetin hiljaista, koska mies puhuisi silloin todella vähän ja siis vain omista jutuistaan. No, ei minua hiljaisuus ole koskaan haitannut, mutta pohdin sitä, että voiko suhde silti olla tiivis ja syvä? Minusta jotenkin tuntuu, että jos kumpikaan ei puheen tasolla ole kiinnostunut toisesta, niin yhteys alkaa kärsiä.

 

No me ollaan niin hiljainen pari, että naapurit eivät edes tiedä asunnossa ketään asuvan. ;D 

Haha :D :D Mistä teillä sun mielestä syntyy yhteenkuuluvuuden tunne?

Kyllä se kertoo mun mielestä kunnioituksen ja arvostuksen puutteesta, jos ei ole kiinnostunut kysymään ”miten päiväsi meni?”

Vierailija kirjoitti:

Ei munkaan mies ikinä kysy tai toivota. Syy:sitä ei kiinnosta. Eikä ylipäätään miehiä, olen miesvaltaisessa isossa firmassa liki ainoa nainen ja yksin saan hoitaa sosiaaliset kohteliaisuudet. Miehet on kasvatettu välinpitämättömiksivjoiden ei tarvi tipan vertaa kantaa huolta muista. Naiset taas pakkokasvatettu huolehtimaan liikaakin.

Tässä mallivastaus ap:n kysymykseen.

On todella typerää kysyä jokaisen täysin samanlaisen työpäivän jälkeen miten päivä meni.

No hmm, mun poikaystävä on välillä vähän samanlainen. Ja jos huomautan asiasta tai kysyn vaikka miksi ei ilmota että tulee vähän myöhempään kotiin tms. niin vastaus on "en ajattele asiaa tuolta kantilta kuin sinä" jos sanon vaikka että huolestun jos ei ilmota (vähän ohi aiheen mut sama asia periaatteessa, toisen huomioimista kanssa).  Tai kun joskus kysyin miksi ei kehu minua oikeen koskaan esim. ulkonäöllisesti niin vastasi että "en kehu juuri ketään muutakaan". Eli luulen että tässä on oikeasti kyse siitä ettei häntä siis oikeasti kiinnosta ihan niin paljoa kuin sinua kiinnostaa hänen päivä vaikkapa. Tai korjaan, hän ei jaksa kysellä tai vaan tajua kysyä tai että sellainen olis susta mukavaa että kysyy. Ei tarkoita kuitenkaan siis etteikö häntä kiinnostais sun asiat tai mitä sulle kuuluu. Jos oot se joka yleensä kyselee ja kertoo oma-aloitteisesti kuulumisia yms niin hän on ehkä tottunut siihen ettei hänen tartte kysyä; kun sinä kysyt kuitenkin jos tarvii tai kerrot itse. Miehet on useinki tollasia, ainakin tommoset perusmiehet jotka on vähän juroja tietyllä tapaa. Toki jos hän yhtäkkiä on alkanu tämmöseks ja ennen on kyselly nii sit voisin ehkä miettii et mikähän on et ei enään kiinnosta?

Vierailija kirjoitti:

On todella typerää kysyä jokaisen täysin samanlaisen työpäivän jälkeen miten päivä meni.

Teetkö sinä töitä liukuhihnalla? Ja vaikka tekisitkin, kai nyt jollekin työkaverille jotain kuitenkin puhut työaikana?

Vierailija kirjoitti:

On todella typerää kysyä jokaisen täysin samanlaisen työpäivän jälkeen miten päivä meni.

Niin onkin, ja sen takia en sellaista teekään.

Tämän viestiketjun perusteella ap:

- On täynnä ilkeitä ihmisiä

- Ihmisiä, jotka vääristelevät ja liioittelevat muiden viestejä

- Sisältää vain muutaman empaattisen, fiksun tyypin.

Vierailija kirjoitti:

On todella typerää kysyä jokaisen täysin samanlaisen työpäivän jälkeen miten päivä meni.

Kyllä mä kysyn mieheltäni. Muistan mitä hän on aiemmin kertonut ja esitän jonkun spesifin jatkokysymyksen. Osittain siksi että kiinnostaa ja osittain siksi että haluan osoittaa puolisolleni välittämistä ja olla tarpeen kuuntelija ja tuki.

Ja arvaa mitä. Mun mies tekee samaa ja se on aivan ihanaa, kun arjessa on toistuvasti tunne, että joku välittää ja kuuntelee.

Mutta vauvalla näin onnelliset parisuhteet ovat provoa tai valheita, joten unohda tuo äskeinen!

Minua kiinnostaa se, että jos on tuollainen tyyppi ettei juuri kumppanilta mitään kysele, niin voiko tämä antikysyjä silloin oikeasti, syvästi ja aidosti

a) tuntea sitä toista osapuolta eli kumppaniaan, jolta ei kysy mitään

b) ylipäätään tuntea mitään aitoa ja syvää yhteyttä?

Meillä on toki tapailu alkutaipaleella, mutta arvostan kovasti, kun mies osaa tämän "perustaidon", että edes kohteliaisuudesta kysyy. Ja minä kysyn häneltä esim. työjutuista, vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta kun muistan, että toinen aihetta murehti... Toivotan mukavaa työpäivää jne

N30