Oletko tyytyväinen nimeesi?
Minä olen usein ajatellut , että olisi ihanaa olla Nina tai Mira mutta olen kuitenkin sen verran tyytyväinen omaan nimeeni , etten vaihtamaan ala! Olen siis Titta-mia.
Kommentit (26)
Haluaisin olla Nico-Petteri.
.
.
T: Tauno-Aslak
Joo, kun itse vaihdoin toisen nimen etunimeksi, ja lisäsin kolmannen nimen perään. Somessa olen sen alkuperäisen nimen tiputtanut kokonaan pois, se näkyy vain virallisissa papereissa.
Päivi on ihan hyvä nimi. Oon 90-luvulla syntynyt, niin ei ole ihan joka toisella ikätoverilla samaa nimeä.
Pikkutyttönä olisin halunnut olla Tuija-Anita. Minusta se kuulosti niin hienolta. Puhuin siitä jatkuvasti ja vaadin sitten yhtä vanhempaa tyttöä kastamaan minut. Hän sitten kaatoi astiasta vettä tukalleni ja sanoi: kastan sinut Tuija-Anitaksi. Olen syntynyt vuonna -60, ja oikea nimeni on Katja. Nyt minusta tuo Tuija-Anita kuulostaa aika kamalalta, joten olen tyytyväinen siihen oikeaan nimeeni.
Vierailija kirjoitti:
Pikkutyttönä olisin halunnut olla Tuija-Anita. Minusta se kuulosti niin hienolta. Puhuin siitä jatkuvasti ja vaadin sitten yhtä vanhempaa tyttöä kastamaan minut. Hän sitten kaatoi astiasta vettä tukalleni ja sanoi: kastan sinut Tuija-Anitaksi. Olen syntynyt vuonna -60, ja oikea nimeni on Katja. Nyt minusta tuo Tuija-Anita kuulostaa aika kamalalta, joten olen tyytyväinen siihen oikeaan nimeeni.
(:
Nimeni on minusta kiva. Se on pehmeä, herkkä ja klassinen, eikä kovin yleinen. Juuri minulle sopiva. Toinen nimeni tulee sukujuurista, sekin on sievä, ja kolmas on myös äitini toinen nimi joten sillä on tunnearvoa.
Tykkään, olen Maria-Leena. Lapsena tykkäsin Irene nimestä..no en enää..
Transuna oli pakko vaihtaa, oli tyytyväinen tai ei.
En, mutta en ole keksinyt sopivampaakaan :D
Olen. Katri on kaunis ja perinteinen nimi.
Olen tyytyväinen nimeeni. Tämä on vanha ja aika harvinainen nimi, joka tulee suvusta. Pienenä tosin inhosin nimeäni ja halusin vaihtaa sen, mutta nyt vanhempana pidän nimestäni todella paljon.
Meneehän tämä, mutta hyvin yleinen kaikissa ikäluokissa niin kaimoja on vaikka muille jakaa (jopa kokonimikaimoja). Joku harvinaisempi olisi kivempi, mutta en jaksa sitä vaihtoruljanssia.
Olen tyytyväinen Päivi-nimeeni, vaikka se onkin tosi yleinen omassa ikäluokassani.
En ole tyytyväinen nimeeni, olisin halunnut olla suuren idolini tavoin Tauski.
Olen tyytyväinen Niinaan. Se on osa minua. Vaikka se on yleinen 70-80 luvulla syntyneillä, onnistuin käymään koko ala-asteen niin, ettei koko koulussa (300 oppilasta) tullut ainakaan minulle vastaan toista Niinaa. Ihmettelin aina, miksi minulla on niin outo nimi. 😀
Olen tyytyväinen nyt kun vaihdoin sen haluamaani nimeen. Turha taakka siirtyi harteilta ja uusi nimi tuntuu enemmän omalta kuin vanha koskaan tuntui.
Minä halusin lapsena olla Ursula :D Ehkä Satu on kuitenkin parempi.
Katso Miia!