Onko enää ketään muita ex-HUHTIKSIA?

Mulla huomenna yliaikaiskontrolli. Toivottavasti käynnistäisivät! Mutta kai viimeistään torstaina sitten. Mutta jos ei ole kiireistä ja paikat kypsät, ajattelin anella, että käynnistäisivät jo huomenna. Ehkä pienet itku-potkuraivarit auttaisivat - semmoinen saattaa kyllä laueta ihan itsestäänkin, sen verran alkaa olo olemaan tuskainen.



Kyllähän tuommoiset kokoarviot huolestuttavat, mutta kannattaa muistaa, että voivat mennä ihan metsäänkin!



Enpä olisi uskonut, että viimeisten joukossa täällä kärvistellään! Tämän piti syntyä viikkoja etuajassa! :D



Tilp. 41+4

ostin aikaa sitten pienen topatun fleecehaalarin, vauvan ensipäiviä aatellen. Sen olin suunnitellut myös kotiutumista varten. Pitänee laittaa suunnitelmat uusiksi. Ehkä vähän kevyempikin riittää!

Meidän pitkä odotus palkittiin ihanalla tummakutrisella tyttösellä vappuaattona rv 41+0. Synnytys oli sanalla sanoen NOPEA eli ehdittiin olla sairaalassa 37 minuuttia ja tyttö oli pihalla. Täysin luomuna siis syntyi, mutta sen kesti sillä voimalla, kun tajusi, että on pian ohi.



Tyttönen, 3500g ja 48cm, on maailman ihanin tuhisija ja nukkuu yötkin aika mallikkaasti 1-2 syötöllä.



Koittakaa masukkaat jaksaa vielä viimeiset pävät tai tunnit. Kohta odotus palkitaan!



T:Cl@ra ja typy 8vrk

Täälä myös vielä yks ex huhtikuinen. Usko ja toivo alkaa kyl kohta loppumaan kun ei tämä vauva ollenkaan meinaa syntyä.. Huomenna ois taas äitipoli käynti. Uusinta käynti viime perjantailta kun on ollut raskausmyrkytyksen merkkejä ilmassa. Toivottavasti nyt si huomenna alkais tapahtumaan kun huomenna jo rv 41+6. Ois niin kiva saada ihana äitienpäivälahja pieni nyytti :) No kylläpä varmasti jo siihen mennes jotain on tapahtunut. Jaksamisia vielä viime metreille ja paljon onnea jo nyyttinsä lunastaneille!

Meillä sama homma, tai siis anoppi osti sellasen ihanan vähän paksumman puvun.. Mikä on kyllä ihan liikaa näillä ilmoilla ja alle suunnittelin aiemmin sellasta ihanaa pukua ja bodya, joten nyt on sitten kattonut jotain tilalle. Koittakaahan jaksella, itestä meinas tulla jo hieman negatiivinen kun ajttelin niin että käynnistävät viimestään perjantaina. Ja sitten se lekuri sanoikin, että maanantaina vasta. Aurinkoista päivää kaikille..



eevuska_85,vko 41+4

Elikkäs täällä vieläkin.. Tilpehööri taisi saada käynnistyksen taikka ties vaikka olisi käynnistynyt itestäänkin..:) No, aattelin vaan ilmoittautua.. Toivottavasti tässä jotain joskus alkaisi tapahtua, maanantaihin on niin paljon vielä aikaa..:/ No, perjantaina joutuu taas menemään kontrolliin.. Enään ei vaan oikein jaksais tehdä mitään, kun viimeksi jo verenpaineet oli kiitettävän korkeella ja painoa tullut 3 kg viikossa. Tosin turvotusta on suurin osa, kai..



eevuska_85,vko 41+5

Tervehdys huhtikuiset!



Rakas poikamme syntyi 29.4. kaksi paivaa lasketun ajan jalkeen - painoa pitkalla laiheliinilla oli 2806g, pituutta 51cm ja pipo 35cm. Synnytys oli rankka ja pitka, ensimmaisista saannollisista supistuksista syntymaan kesti 49 tuntia... mutta kylla oli kaiken kivun arvoista kun katselee tuota maailman kauneinta musta- ja pitkatukkaista suloista poikaa! Napanuorassa oli ollut toimintahairio, josta vauvan keveys johtui, mutta nyt kylla ottaa kiria, sen verran mahtava ruokahalu pojalla on! Viikossa paino oli jo noussut 2960grammaan, eli voidaan olla helpottuneita maidontuotannonkin toiminnasta.



Synnytyksesta sen verran etta poika oli ilmeisesti hieman vaarassa asennossa, eika aukeneminen edennyt vaikka supistukset olivat jatkuneet jo noin 35 tuntia ja vedet menneet yli 24 tuntia aikaisemmin - laittoivat sitten avautumista edistavan geelin ja 48tunnin jalkeen olin 4senttia auki ja melkoisen poikki. Sitten alkoivatkin dramaattiset hetket kun akkia tunsin pakottavaa tarvetta ponnistaa ja katilo yritti kieltaa ja sanoi etta veda vaan sita ilokaasua mutten voinut vastustaa - kroppa otti yliotteen ja lopulta tarkistivat kohdunsuun tilanteen josta kavikin ilmi etta oli taysin auennut, siis alle puolessa tunnissa. Pojalla alkoi olla hata, sydanaanet laskivat ja vihdoin sain luvan ponnistaa ja ihanan pateva laakari tuli auttamaan lapsen imukupilla maailmaan. No, koska synnytys olikin lopulta niin raju ja nopea repesin aika lailla ja joutuivat viemaan leikkaussaliin paikattavaksi. Aika lailla menetin verta, mutta hyvin tuli tikattua ja paranemaan pain ollaan. Jouduimme viettamaan kuitenkin viikon sairaalassa silla rakkoni meni shokkiin eika vielakaan suostu kunnolla toimimaan, nyt koulutetaan katetroimalla muutaman kerran paivassa.



Mutta, huomenna ollaan oltu kotona viikko, ja joka paiva voin paremmin, ja pojalla on kaikki hyvin ja han on taydellinen! Ei tata oman perheen ihanuutta mitenkaan voinut etukateen edes kuvitella!



Nyt tuo rakas suursyomari alkaakin taas herailla ja vaatia maitoa joten taytyy lopetella. Tsemppia viela kaikille jotka odotatte vauvanne saapumista - pian se tapahtuu! Niin, ja onnea muille vauvansa jo saaneille!



Onnelliset Lumsku ja poika 11pv