En kyllä keksi juuri hyviä syitä elää, en vain satu kuolemaan

Vierailija kirjoitti:

Maailma on täynnä paljon teitä huononpiosaisia ihmisiä, pitkin maailmaa ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä, ja te kehtaatte täällä ruikuttaa että teitä ei auta ja tue kukaan. Menkää sinne auttamaan niitä jotka oikeasti kärsivät, kuolevat nälkään ja janoon ja tauteihin...  Miten ne ihmiset siellä jaksavat vaikka elävät ihan toivottomissa oloissa?

Suurin osa ihmisistä on rehellisiä ja mukavia, mutta niitä paskiaisiakin on ja aina välillä niihin törmää, siitä pitää vaan päästä yli että aina ei voi voittaa. Turha se on kaikki 7 miljardia ihmistä tuomita muutaman ääliön takia. 

Ja kannattaa todellakin mittauttaa ne omat veriarvot jos on masennusta ja ahdistusta. D-vitamiini, B12, ferritiini, kilpirauhasarvot, sokeri jne. ja itse pitää ottaa selvää mitkä on hyvät arvot, labran viitearvot on monessa ihan väärät koska ihmiset ovat eriliaisia, jotkut pärjäävät pienemmällä määrällä rautaa tai vitamiineja, toiset ei. Joskus vika ei ole ympäröivässä maailmassa vaan omassa kropassa joka ei toimi oikein, eikä siten aivotkaan.

Tuo on totta. Miten olisi kummilapsi Afrikasta? Siitäkin voisi tulla hyvä mieli.

Tai joku lemmikkieläin.

Vierailija kirjoitti:

Joo ja sitten kun meinaat kuolla, pidätkin elämästä kynsin hampain kiinni. Kummasti oppii arvostaan pieniäkin hyviä hetkiä.

Hetkellisesti näin - mutta ei kestä kauaa...

Kumpa voisi vaan lakata olemasta - valitettavasti ja onneksi, samaan aikaan, uskon kuolemanjälkeiseen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on täynnä paljon teitä huononpiosaisia ihmisiä, pitkin maailmaa ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä, ja te kehtaatte täällä ruikuttaa että teitä ei auta ja tue kukaan. Menkää sinne auttamaan niitä jotka oikeasti kärsivät, kuolevat nälkään ja janoon ja tauteihin...  Miten ne ihmiset siellä jaksavat vaikka elävät ihan toivottomissa oloissa?

Suurin osa ihmisistä on rehellisiä ja mukavia, mutta niitä paskiaisiakin on ja aina välillä niihin törmää, siitä pitää vaan päästä yli että aina ei voi voittaa. Turha se on kaikki 7 miljardia ihmistä tuomita muutaman ääliön takia. 

Ja kannattaa todellakin mittauttaa ne omat veriarvot jos on masennusta ja ahdistusta. D-vitamiini, B12, ferritiini, kilpirauhasarvot, sokeri jne. ja itse pitää ottaa selvää mitkä on hyvät arvot, labran viitearvot on monessa ihan väärät koska ihmiset ovat eriliaisia, jotkut pärjäävät pienemmällä määrällä rautaa tai vitamiineja, toiset ei. Joskus vika ei ole ympäröivässä maailmassa vaan omassa kropassa joka ei toimi oikein, eikä siten aivotkaan.

Tuo on totta. Miten olisi kummilapsi Afrikasta? Siitäkin voisi tulla hyvä mieli.

Ei ole varaa siihenkään, jos on asiat oikein huonosti.

Toki osalle voisi sopiakin toisten auttaminen, esim. vapaaehtoistyö tai vähintään toisten kärsivien kohtaaminen.

Hei, ajatelkaa positiivisesti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on täynnä paljon teitä huononpiosaisia ihmisiä, pitkin maailmaa ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä, ja te kehtaatte täällä ruikuttaa että teitä ei auta ja tue kukaan. Menkää sinne auttamaan niitä jotka oikeasti kärsivät, kuolevat nälkään ja janoon ja tauteihin...  Miten ne ihmiset siellä jaksavat vaikka elävät ihan toivottomissa oloissa?

Suurin osa ihmisistä on rehellisiä ja mukavia, mutta niitä paskiaisiakin on ja aina välillä niihin törmää, siitä pitää vaan päästä yli että aina ei voi voittaa. Turha se on kaikki 7 miljardia ihmistä tuomita muutaman ääliön takia. 

Ja kannattaa todellakin mittauttaa ne omat veriarvot jos on masennusta ja ahdistusta. D-vitamiini, B12, ferritiini, kilpirauhasarvot, sokeri jne. ja itse pitää ottaa selvää mitkä on hyvät arvot, labran viitearvot on monessa ihan väärät koska ihmiset ovat eriliaisia, jotkut pärjäävät pienemmällä määrällä rautaa tai vitamiineja, toiset ei. Joskus vika ei ole ympäröivässä maailmassa vaan omassa kropassa joka ei toimi oikein, eikä siten aivotkaan.

Tuo on totta. Miten olisi kummilapsi Afrikasta? Siitäkin voisi tulla hyvä mieli.

Ei ole varaa siihenkään, jos on asiat oikein huonosti.

Toki osalle voisi sopiakin toisten auttaminen, esim. vapaaehtoistyö tai vähintään toisten kärsivien kohtaaminen.

Entäs kirjeystävän hankkiminen tai kirkon tapahtumiin osallistuminen? Sieltäkin mahdollisuus saada ystäviä. Esim. liittyminen kuoroon.

Ei kannata välittää siitä, vaikka muut eivät ymmärtäisikään. Olet just sellainen kuin olet ja vähät välität muiden mielipiteistä.

Täällä, kun yrittää auttaa muita, saa vain lokaa niskaansa. Ei ole oikein.

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

Syy elää on se että J.um.ala on luonut meistä jokaisen, antanut elämän. Onnellisuus ei ole elämän tarkoitus eikä ihmiselo täällä maailmassa olekaan kovin onnellista useimmille, ja jokainen joutuu kärsimään.

J.ee.sukseen uskova pääsee T.a.ivaaseen. Siellä on kaikki hyvin. Usko J.ee.sukseen auttaa kärsimyksissä ja tuo iloa ja toivoa surkeaankin elämään täällä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Kriisiapukeskus

Näistä voit kysyä. Ei voi muuttaa tapahtumattomiksi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ja myös oppia menneisyydestä ja mahdollisista virheistä. On myös vertaistukiryhmiä. Kirkkollakin auttava puhelin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Kriisiapukeskus

Näistä voit kysyä. Ei voi muuttaa tapahtumattomiksi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ja myös oppia menneisyydestä ja mahdollisista virheistä. On myös vertaistukiryhmiä. Kirkkollakin auttava puhelin.

Eli keskustelua jonkun kanssa? Kuulostaa totaaliselta ajanhukalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Kriisiapukeskus

Näistä voit kysyä. Ei voi muuttaa tapahtumattomiksi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ja myös oppia menneisyydestä ja mahdollisista virheistä. On myös vertaistukiryhmiä. Kirkkollakin auttava puhelin.

Eli keskustelua jonkun kanssa? Kuulostaa totaaliselta ajanhukalta. 

Ainahan voi kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ja sitten kun meinaat kuolla, pidätkin elämästä kynsin hampain kiinni. Kummasti oppii arvostaan pieniäkin hyviä hetkiä.

Hetkellisesti näin - mutta ei kestä kauaa...

Kumpa voisi vaan lakata olemasta - valitettavasti ja onneksi, samaan aikaan, uskon kuolemanjälkeiseen elämään.

Elämä on tässä ja nyt. Toivottavasti et pety pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Kriisiapukeskus

Näistä voit kysyä. Ei voi muuttaa tapahtumattomiksi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ja myös oppia menneisyydestä ja mahdollisista virheistä. On myös vertaistukiryhmiä. Kirkkollakin auttava puhelin.

Eli keskustelua jonkun kanssa? Kuulostaa totaaliselta ajanhukalta. 

Ainahan voi kokeilla.

En oikeasti näe miten mitään muuttaa se, että puhuisi asioista jollekulle, joka sitten ehdottaa uuden harrastuksen hankkimista, vapaaehtoistyötä, meditaatiota tai itsensä hyväksymistä. Nuo ovat vain tapoja harhauttaa mieltä siltä tosiasialta, että tällä elämällä ole sitä arvoa jota me (tai muut ihmiset) kuvittelemme ja haluamme uskoa sillä olevan.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Kriisiapukeskus

Näistä voit kysyä. Ei voi muuttaa tapahtumattomiksi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ja myös oppia menneisyydestä ja mahdollisista virheistä. On myös vertaistukiryhmiä. Kirkkollakin auttava puhelin.

Eli keskustelua jonkun kanssa? Kuulostaa totaaliselta ajanhukalta. 

Ainahan voi kokeilla.

En oikeasti näe miten mitään muuttaa se, että puhuisi asioista jollekulle, joka sitten ehdottaa uuden harrastuksen hankkimista, vapaaehtoistyötä, meditaatiota tai itsensä hyväksymistä. Nuo ovat vain tapoja harhauttaa mieltä siltä tosiasialta, että tällä elämällä ole sitä arvoa jota me (tai muut ihmiset) kuvittelemme ja haluamme uskoa sillä olevan.  

Oletko kokeillut noita keinoja? Ovatko tuoneet iloa elämääsi? Esimerkiksi jonkun ystävälliset sanat vapaaehtoistyössä voivat saada tuntemaan hyvinkin tarpeelliseksi. Tai muistatko sitä aikaa, kun kaikki oli hyvin ja olit hyvällä mielellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Kriisiapukeskus

Näistä voit kysyä. Ei voi muuttaa tapahtumattomiksi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ja myös oppia menneisyydestä ja mahdollisista virheistä. On myös vertaistukiryhmiä. Kirkkollakin auttava puhelin.

Eli keskustelua jonkun kanssa? Kuulostaa totaaliselta ajanhukalta. 

Ainahan voi kokeilla.

En oikeasti näe miten mitään muuttaa se, että puhuisi asioista jollekulle, joka sitten ehdottaa uuden harrastuksen hankkimista, vapaaehtoistyötä, meditaatiota tai itsensä hyväksymistä. Nuo ovat vain tapoja harhauttaa mieltä siltä tosiasialta, että tällä elämällä ole sitä arvoa jota me (tai muut ihmiset) kuvittelemme ja haluamme uskoa sillä olevan.  

Oletko kokeillut noita keinoja? Ovatko tuoneet iloa elämääsi? Esimerkiksi jonkun ystävälliset sanat vapaaehtoistyössä voivat saada tuntemaan hyvinkin tarpeelliseksi. Tai muistatko sitä aikaa, kun kaikki oli hyvin ja olit hyvällä mielellä?

En ole kokeillut, koska kuten sanoin, ne ovat vain keino väistellä tosiasioita. Harrastukset pitävät kiireisinä, niin että voi hetken uskotella että sillä mitä tekee on oikeasti merkitystä. Niin kuin jollain maastopyöräilyllä muka olisi. Meditaatio ja itsensä hyväksyminen ovat keinoja yrittää selittää ja selättää pettymykset, jotka ehkä toimivatkin joillain. On varmaan hyvä ajatus alkaa uskoa chillaamiseen ja downshiftailuun kun meinaa alkaa ymmärtää ettei elämä ollutkaan sellainen kuin halusi. Itse en ymmärrä miten joku hyväksyntä olisi ratkaisu siihen, että elämä on merkitykstön painajainen. Sitä tuskin auttaa sekään, että menee vapaaehtoistyöhön katselemaan lisää merkityksetöntä kärsimystä, joka ei johda mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Kriisiapukeskus

Näistä voit kysyä. Ei voi muuttaa tapahtumattomiksi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ja myös oppia menneisyydestä ja mahdollisista virheistä. On myös vertaistukiryhmiä. Kirkkollakin auttava puhelin.

Eli keskustelua jonkun kanssa? Kuulostaa totaaliselta ajanhukalta. 

Ainahan voi kokeilla.

En oikeasti näe miten mitään muuttaa se, että puhuisi asioista jollekulle, joka sitten ehdottaa uuden harrastuksen hankkimista, vapaaehtoistyötä, meditaatiota tai itsensä hyväksymistä. Nuo ovat vain tapoja harhauttaa mieltä siltä tosiasialta, että tällä elämällä ole sitä arvoa jota me (tai muut ihmiset) kuvittelemme ja haluamme uskoa sillä olevan.  

Oletko kokeillut noita keinoja? Ovatko tuoneet iloa elämääsi? Esimerkiksi jonkun ystävälliset sanat vapaaehtoistyössä voivat saada tuntemaan hyvinkin tarpeelliseksi. Tai muistatko sitä aikaa, kun kaikki oli hyvin ja olit hyvällä mielellä?

En ole kokeillut, koska kuten sanoin, ne ovat vain keino väistellä tosiasioita. Harrastukset pitävät kiireisinä, niin että voi hetken uskotella että sillä mitä tekee on oikeasti merkitystä. Niin kuin jollain maastopyöräilyllä muka olisi. Meditaatio ja itsensä hyväksyminen ovat keinoja yrittää selittää ja selättää pettymykset, jotka ehkä toimivatkin joillain. On varmaan hyvä ajatus alkaa uskoa chillaamiseen ja downshiftailuun kun meinaa alkaa ymmärtää ettei elämä ollutkaan sellainen kuin halusi. Itse en ymmärrä miten joku hyväksyntä olisi ratkaisu siihen, että elämä on merkitykstön painajainen. Sitä tuskin auttaa sekään, että menee vapaaehtoistyöhön katselemaan lisää merkityksetöntä kärsimystä, joka ei johda mihinkään.

Jos sinulla on jokin unelma ollut lapsuudesta lähtien esimerkiksi työhön liittyvä, ehkä sen pystyisi vielä toteuttamaan. Ja jos maastopyöräily tekee paremman mielen, sitä kannattaa tehdä.

Ehkä te olette vain havahtuneet siihen, että suurimmalla osalla meistä tavallisista ihmisistä elämä on useimmiten varsin tapahtumaköyhää, eikä meillä yksilöinä ole mitään maailmojasyleilevää merkitystä. Me emme jokainen voi olla huipputiedemiehiä tai tähtiartisteja.

Itse olen tämän ratkaissut niin, että olen opetellut pitämään tästä vaatimattomuudesta. Onhan minulla kuitenkin riittävästi vaatteita, asunto, ruokaa, lämmintä, puhdasta vettä, toimiva keho, osaan lukea ja hakea haluamaani tietoa. Tavallaan ajattelen myös niin, että elämä on vielä arvokkaampaa, jos voi jotenkin olla avuksi muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat ovat kirjoitti:

Sama täällä. En kestä enään elää maailmassa jossa vain typeryydellä, ahneudella ja kilpailulla on merkitystä. Inhoan itseni koska olen ystävällinen, mukava , oikeudenmukainen. Olen typerä naivi. Itsemurhaa vois tehdä. Ei nykyään enään pärjää järjellä.

Teidän kaikkien pitäisi yhdistyä ja jutella sekä yhdessä hakea apua.

Mitä apua, mihin? Minäkin olen pettynyt elämään, itseeni ja ihmiskuntaan. Aina kun googlaan näitä tuntemuksiani etsiessäni ajatuksia aiheesta törmään siihen että hoetaan tuota "hae apua". Onko siis jossain tosiaan joku taho, joka voi muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää? Joka voi muuttaa jo tapahtuneet asiat? 

Tää on tätä aikaa. Jokainen on oman onnensa seppä ja ajatelkaa positiivisesti ja jos se ei onnistu niin hakekaa apua. Juu-u. Masentavaa, tuollainenhan on oikeastaan vain muiden ihmisten tunteiden ja ongelmien vähättelyä ja kieltämistä. Kyllä mäkin haluaisin tietää mistä nuo luulevat sitä apua noin vain löytyvän? Mielialalääkkeitä varmaan melko helpolla saa avuksi tai "avuksi" mutta eipä nekään esim. yksinäisyyttä ja elämän merkityksettömyyden tunnetta taida paljon helpottaa.