Puhutaanko iloisesta työttömyydestä?

Olen iloinen 200000 euron osinkotuloista!

Joko ne vanhat keskustelut hävisivät?

Vierailija kirjoitti:

Joko ne vanhat keskustelut hävisivät?

No mitäs luulet? Kyllä poistettiin. Samoin kuin keskustelut aktiivimalleista, orjatöistä jne.

Puhutaan vain. Ja siitä, että orjatöihin ei pidä kenenkään suostua.

Just mietin että sairautta lukuunottamatta on ihana olla kotona (enkä mainosta ruotsalaista kauppaketjua). Olen pahoillani että joku kokee yksinäisyyttä lauantai-iltana, mutta minulla on tosi ihana vapaus ja rauha täällä.

Eli onni on muualla kuin olosuhteessa. Toki moni asia on myös hankala näin. Enimmäkseen, ja varsinkin viime päivinä olen ollut iloinen.

Aamu kuusi tai 5.30 ajamaan lumituiskuun pitkää matkaa. Vastuullinen työ ja aliresurssit. Jatkuva järkyttävä kiire ja väsymys. Töistä luistelevia työkavereita... töiden jälkeen kaadut sänkyyn. Ilo elämästä pois. Työstä etsitään vain virheitä ja ne käydään tarkasti läpi. Huonoa johtamista, joidenkin suosimista.

Tuo kaikki on ainakin ohi nyt. Etsin muuta.

Sipilän mielipiteenmuokkausjaosto päivystää palstalla. Koska iloisia, köyhiä työttömiä ei voi olla. Työttömien kuuluu olla sohvalla makaavia, masentuneita ja ilmaistöistä kieltäytyviä, kaljaa kittaavia, eliitin kustantamia loisia. T. 57v. nainen, yt-neuvotteluissa irtisanottu loinen. Työuraa takana 38 vuotta.

En ole koskaan ollut niin onnellinen kuin kohta seisemän kuukautta kestäneen työttömyyteni aikana. Ainakaan mihinkään tukihöpöihin en lähde. Sopivaa palkkatyötä voin harkita, mutta en kaipaa tällä hetkellä sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Aamu kuusi tai 5.30 ajamaan lumituiskuun pitkää matkaa. Vastuullinen työ ja aliresurssit. Jatkuva järkyttävä kiire ja väsymys. Töistä luistelevia työkavereita... töiden jälkeen kaadut sänkyyn. Ilo elämästä pois. Työstä etsitään vain virheitä ja ne käydään tarkasti läpi. Huonoa johtamista, joidenkin suosimista.

Tuo kaikki on ainakin ohi nyt. Etsin muuta.

Hyvä valinta. Toivottavasti löydät muuta, mutta työttömyyskin on parempaa kuin työ, jossa kärsii kohtuuttomasti.

Olen kateellisena kyllä seurannut muutaman työttömän tutun elämää. Ovat paljon virkeämpiä ja iloisempia kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aamu kuusi tai 5.30 ajamaan lumituiskuun pitkää matkaa. Vastuullinen työ ja aliresurssit. Jatkuva järkyttävä kiire ja väsymys. Töistä luistelevia työkavereita... töiden jälkeen kaadut sänkyyn. Ilo elämästä pois. Työstä etsitään vain virheitä ja ne käydään tarkasti läpi. Huonoa johtamista, joidenkin suosimista.

Tuo kaikki on ainakin ohi nyt. Etsin muuta.

Hyvä valinta. Toivottavasti löydät muuta, mutta työttömyyskin on parempaa kuin työ, jossa kärsii kohtuuttomasti.

Tuo on elämää laboratoriohoitajana.

Tuntemani sairaanhoitajat ja fyssarit kertoo, miten haipro -ilmoituksia ei edes välttämättä tehdä saati käsitellä. Tuolla tunsit koko ajan tekeväsi kaiken väärin. Joku työkaverikin soitti joskus ja haukkui. Arkipäivää....

Aika monella työpaikalla voidaan huonosti. Aika moni työtön voi paremmin.

Loparit sain  reilu kk sitten, mutta vielä maksetaan täysi liksa puoli vuotta kotia ilman työvelvoitetta. Sitten eläkeputkeen. En osaa olla surullinen. Kylmät ja sateetkin jo alkoivat

Työttömänä elo on kuin lomalla olisi. Tätä en enää työntekoon vaihda.

Vierailija kirjoitti:

Loparit sain  reilu kk sitten, mutta vielä maksetaan täysi liksa puoli vuotta kotia ilman työvelvoitetta. Sitten eläkeputkeen. En osaa olla surullinen. Kylmät ja sateetkin jo alkoivat

Nyt käy kateeksi ja kunnolla!

Vierailija kirjoitti:

Työttömänä elo on kuin lomalla olisi. Tätä en enää työntekoon vaihda.

Älä ainakaan palkattomaan työhön 😜

Työttömyys muuttuu onnelliseksi vasta siinä vaiheessa, kun menettää kaiken toivonsa, eikä enää edes haaveile olevansa osa tuottavaa yhteiskuntaa. Ei tarvitse enää tuntea riittämättömyyden tunnetta ja tuskailla toivottoman työnhaun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Työttömyys muuttuu onnelliseksi vasta siinä vaiheessa, kun menettää kaiken toivonsa, eikä enää edes haaveile olevansa osa tuottavaa yhteiskuntaa. Ei tarvitse enää tuntea riittämättömyyden tunnetta ja tuskailla toivottoman työnhaun kanssa.

Tuohon kannattaa kaikkien tähdätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aamu kuusi tai 5.30 ajamaan lumituiskuun pitkää matkaa. Vastuullinen työ ja aliresurssit. Jatkuva järkyttävä kiire ja väsymys. Töistä luistelevia työkavereita... töiden jälkeen kaadut sänkyyn. Ilo elämästä pois. Työstä etsitään vain virheitä ja ne käydään tarkasti läpi. Huonoa johtamista, joidenkin suosimista.

Tuo kaikki on ainakin ohi nyt. Etsin muuta.

Hyvä valinta. Toivottavasti löydät muuta, mutta työttömyyskin on parempaa kuin työ, jossa kärsii kohtuuttomasti.

Tuo on elämää laboratoriohoitajana.

Tuntemani sairaanhoitajat ja fyssarit kertoo, miten haipro -ilmoituksia ei edes välttämättä tehdä saati käsitellä. Tuolla tunsit koko ajan tekeväsi kaiken väärin. Joku työkaverikin soitti joskus ja haukkui. Arkipäivää....

Taitaa olla yleistä julkishallinnon.aloilla... kuulostaa myös minun työpaikaltani täysin. Virheitä etsitään ja niistä rangaistaan tavalla tai toisella, mutta tietenkin pärstäkerroin vaikuttaa. Hyvin tehdystä työstä ei palautetta kuulu. Stressi ja aliresurssit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aamu kuusi tai 5.30 ajamaan lumituiskuun pitkää matkaa. Vastuullinen työ ja aliresurssit. Jatkuva järkyttävä kiire ja väsymys. Töistä luistelevia työkavereita... töiden jälkeen kaadut sänkyyn. Ilo elämästä pois. Työstä etsitään vain virheitä ja ne käydään tarkasti läpi. Huonoa johtamista, joidenkin suosimista.

Tuo kaikki on ainakin ohi nyt. Etsin muuta.

Hyvä valinta. Toivottavasti löydät muuta, mutta työttömyyskin on parempaa kuin työ, jossa kärsii kohtuuttomasti.

Tuo on elämää laboratoriohoitajana.

Tuntemani sairaanhoitajat ja fyssarit kertoo, miten haipro -ilmoituksia ei edes välttämättä tehdä saati käsitellä. Tuolla tunsit koko ajan tekeväsi kaiken väärin. Joku työkaverikin soitti joskus ja haukkui. Arkipäivää....

Taitaa olla yleistä julkishallinnon.aloilla... kuulostaa myös minun työpaikaltani täysin. Virheitä etsitään ja niistä rangaistaan tavalla tai toisella, mutta tietenkin pärstäkerroin vaikuttaa. Hyvin tehdystä työstä ei palautetta kuulu. Stressi ja aliresurssit.

Minä hyppäsin pois aikoja sitten. En ole katunut.