Lue keskustelun säännöt.
Täytyykö töissä puhua omista lapsista?
27.09.2018 |
Mun lapsi on jo 10 vuotta, enkä ole juurikaan puhunut hänestä töissä. En ole koskaan edes ajatellut, että niin pitäisi tehdä. Olen muutenkin erittäin tarkka yksityisyydestä. Facebookissakin minulla on vain sukulaiset ja pari lähintä ystävää.
Kommentit (24)
Mistä näitä typerien kysymysten esittäjiä riittää??? Täytyy kuule puhua, on ihan pakko töissä puhua lapsistaan saat potkut jos et puhu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mikään pakko jakaa henkilökohtaisia juttuja töissä. Varsinkin jos on juoruava porukka, niin voi olla parempikin säännöstellä tietoa omista asioistaan.
Ei tietenkään tarvitse. Ei tässä enää missään 80-luvulla eletä.
Ei tarvii puhua kuin työasioista. Jos haluaa puhua lapsista vaikka ruokatauolla niin ok. Moni puhuu mutta turha kertoa esim lapsen ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko jakaa henkilökohtaisia juttuja töissä. Varsinkin jos on juoruava porukka, niin voi olla parempikin säännöstellä tietoa omista asioistaan.
Mites kun multa tultiin lypsämään todella tarkkaan yksityisiä tietoja. Pakkohan mun oli vastata, kun ei mulla mitään salattavaakaan ole, mutta kyllä tuo oli mun mielestä jotenkin sairas tilanne. Todella, todella sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvii puhua kuin työasioista. Jos haluaa puhua lapsista vaikka ruokatauolla niin ok. Moni puhuu mutta turha kertoa esim lapsen ongelmista.
Totta. Usein se mamman mussukka ei olekaan ulkopuolisten mielestä kovinkaan kiinnostava. Lisäksi lapsellakin on yksityisyyden suoja, ja 10 v varmaan jo osaa nolostella, jos saa tietää yksityisasioitaan leviteltävän.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvii puhua kuin työasioista. Jos haluaa puhua lapsista vaikka ruokatauolla niin ok. Moni puhuu mutta turha kertoa esim lapsen ongelmista.
Onko kaikilla lapsilla jotain ongelmia tänäpäivänä? Jos ei ole niin keksitään, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko jakaa henkilökohtaisia juttuja töissä. Varsinkin jos on juoruava porukka, niin voi olla parempikin säännöstellä tietoa omista asioistaan.
Mites kun multa tultiin lypsämään todella tarkkaan yksityisiä tietoja. Pakkohan mun oli vastata, kun ei mulla mitään salattavaakaan ole, mutta kyllä tuo oli mun mielestä jotenkin sairas tilanne. Todella, todella sairas.
Itse olen niin ikävä, että vaihtaisin puheenaihetta tai provoilisin jotain todella paikkaansa pitämätöntä. Siinähän juoruavat sitten eteenpäin, että kissani on 5 laudaturin ylioppilas ja kumppanini astronautti. Juorun kuulevalla taholla tulee ainakin olemaan tosi hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko jakaa henkilökohtaisia juttuja töissä. Varsinkin jos on juoruava porukka, niin voi olla parempikin säännöstellä tietoa omista asioistaan.
Mites kun multa tultiin lypsämään todella tarkkaan yksityisiä tietoja. Pakkohan mun oli vastata, kun ei mulla mitään salattavaakaan ole, mutta kyllä tuo oli mun mielestä jotenkin sairas tilanne. Todella, todella sairas.
Itse olen niin ikävä, että vaihtaisin puheenaihetta tai provoilisin jotain todella paikkaansa pitämätöntä. Siinähän juoruavat sitten eteenpäin, että kissani on 5 laudaturin ylioppilas ja kumppanini astronautti. Juorun kuulevalla taholla tulee ainakin olemaan tosi hauskaa.
Tilanne oli jotenkin niin creepy, että lypsin kyllä samat tiedot kyselijöiltä. Sitä kun on kaikenlaista ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi vielä muutin hieman esim ikää ja syntymäkuukautta..
Keskustelut vieraan ihmisen kanssa työpaikoilla aloitetaan etiketin mukaan kevyistä aiheista. Säästä, harrastuksista yms. Jos heti hyökkää toisen yksityiselle sektorille, voi toiselle herätä epäilys kysyjän tarkoitusperistä. Toinen täytyy ensin oppia tuntemaan, että voi mennä työroolin taakse. Missä perähikiällä te oikein asutte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vielä muutin hieman esim ikää ja syntymäkuukautta..
Hyvä! Ihan oikein kyyläperseelle! :D
Itse taas olen huijannut töissä olevani naimisissa ja väittänyt, että minulla on kaksi lasta, ja olen kertonutkin heistä tarinoita vähän väliä, vaikka todellisuudessa olen ikisinkku. Täydestä on mennyt jo usean vuoden ajan. Onko tämä ok?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse taas olen huijannut töissä olevani naimisissa ja väittänyt, että minulla on kaksi lasta, ja olen kertonutkin heistä tarinoita vähän väliä, vaikka todellisuudessa olen ikisinkku. Täydestä on mennyt jo usean vuoden ajan. Onko tämä ok?
Tuossa on kysymys nyt aivan eriasioista.
Can't help of being a Tigermom.
ap
En ole koskaan puhunut mistään yksityisasioistani. Olen varmasti tylsimys työkavereiden mielestä, mutta enemmän kaduttaisi liika avautuminen, koska se ei sovi luonteelleni.
Minä en puhu lapsistani töissä, vain kysyttäessä vastaan jotain. Tiedän, etteivät lapseni pitäisi siitä, että puhun heidän asioistaan töissä.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan puhunut mistään yksityisasioistani. Olen varmasti tylsimys työkavereiden mielestä, mutta enemmän kaduttaisi liika avautuminen, koska se ei sovi luonteelleni.
Pitänee ottaa pari tatuointia ja nenäkoru niin tulee luonne selväksi heti kättelyssä..
Vierailija kirjoitti:
Can't help of being a Tigermom.
ap
Täällä taas gebardiemo.
Jokainen kertoo yksityiselämästään sen verran, kun haluaa. Ei siihen mitään normia ole.