Lapsellinen poikaystävä
Onko muilla kokemuksia lapsellisista poikaystävistä? Olemme kumpikin poikaystäväni kanssa 23 vuotiaita, itse opiskelen ja poikaystävä on varastolla töissä. Asumme kumpikin eri asunnoissa, mutta vietetään enemmän aikaa poikaystäväni asunnossa. Poikaystäväni asunto on todella törkyinen siellä on likaisia vaatteita ympäri asuntoa, likaiset astiat tiskialtaassa yms. Sen lisäksi kun emme näe pariin päivään, niin hän saattaa pelata koko yön ja nukkua iltaan asti. Ärsyttää myös hänen lapsellinen käytös, ja joka viikonloppuinen ravaaminen baareissa kavereiden kanssa. Yhteenmuutto ei kuulema kiinnosta, koska hän haluaa omaa tilaa ( olemme siis seurustelleet yli 2 vuotta) Hän myös pukeutuu kuin 15 vuotias lippis väärinpäin yms. Anteeksi sekava vuodatukseni, mutta en tiedä mitä minun pitäisi tehdä tämän asian kanssa. Ps anteeksi kirjoitusvirheet, kirjoitan puhelimella.
Kommentit (17)
Et kai sinä halua muuttaa yhteen asumaan!? Siinäpä siivoat ja hoidat tuota teinipoikaa. Jatkakaa tapailu-
asteella ja ala elää omaa elämääsi, turha tuollaiseen suhteeseen jäädä jumittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä halua muuttaa yhteen asumaan!? Siinäpä siivoat ja hoidat tuota teinipoikaa. Jatkakaa tapailu-
asteella ja ala elää omaa elämääsi, turha tuollaiseen suhteeseen jäädä jumittamaan.
Jollakin tavalla aattelen, että hän muuttuisi yhteenmuuton myötä, mutta ehkä olet oikeassa.
Ap
Voi jestas mikä tyyppi olet AP. Mikään kohta poikaystävässä ei kelpaa sinulle, mutta silti pitäisi muuttaa yhteen, jotta voisit nalkuttaa hamaan tulevaisuuteen? Anna miesparan olla sellainen kuin on. Ei hänen tarvitse muuttua sinun unelmapoikaystäväksi. Hänellä on oikeus olla ihan oma itsensä.
Apua! Toinen haluaa olla vielä nuori! Kyllä sitä kerkeää olemaan ankea aikuinen silti vielä seuraavat 60 vuotta.
Mikä sinä olet sanomaan, ettei hän saisi käydä baareissa? Sinunko sääntöjesi mukaan pitäisi kaiken tapahtua?
Lippis väärinpäin?? Se sika 😂
Sinä tässä kuulostat lapselliselta ja kontrolloivalta AP.
Sinä haluat leikkiä jotain kotileikkiä. Toinen haluaa olla vielä vapaa. Anna hänen olla. Ei sinun toiveesi ole hänen toiveitaan tärkeämmät.
Ennen uutta suhdetta voisit vähän miettiä tuota määräilyn tarvettasi. Jos mulla poikaystävä alkaisi vaatia esim. eri pukeutumustyyliä, niin se olis moro heti.
Kannattaa suosiolla ottaa lähemmäs kolmekymppinen tai yli.
Itsekin tein aina virheen deittaamalla parikymppisiä, kunnes tajusin, että ainoastaan vaihtamalla pojat miehiin, saan sitä mitä haluan. Olen parikymppinen.
Kyllästyin noihin huppari-lippis-jannuihin, jotka vetävät tupakkaa/nuuskaa ja kiroilevat.
Eikä! Ei halua muuttaa yhteen vaikka olet ainoastaan haukkunut hänen tapansa käyttää vapaa-aikansa, hänen pukeutumisensa ja hänen kotinsa.
Ihme tyyppi! Onpas pikkumainen!
Voi lapsikulta, älä ala leikkimään kotia tuollaisen pojan kanssa. Jos haluat miehen, niin etsi Mies ja jätä pojut pelailemaan itsekseen. Tai jos otat pojun, niin älä helskutissa valita hänestä ikinä kenellekään!! Ei tänne, ei ystäville, ei kenellekään. Sinä olet nyt pojulle reikä ja siinäpä sinulla hommaa onkin, jos muutatte yhteen, niin olet reikä, äiti, taloudenhoitaja, maksaja, mahdollistaja ja kokki. Siihen saumaan on hyvä väsätä rakkaudenhedelmä tai pari, kyllä sossu maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä halua muuttaa yhteen asumaan!? Siinäpä siivoat ja hoidat tuota teinipoikaa. Jatkakaa tapailu-
asteella ja ala elää omaa elämääsi, turha tuollaiseen suhteeseen jäädä jumittamaan.
Jollakin tavalla aattelen, että hän muuttuisi yhteenmuuton myötä, mutta ehkä olet oikeassa.
Ap
Sitä muutosta on turha odottaa. Miehet yleensä taantuvat, kun saavat naisen kotiinsa tekemään taloustyöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä halua muuttaa yhteen asumaan!? Siinäpä siivoat ja hoidat tuota teinipoikaa. Jatkakaa tapailu-
asteella ja ala elää omaa elämääsi, turha tuollaiseen suhteeseen jäädä jumittamaan.
Jollakin tavalla aattelen, että hän muuttuisi yhteenmuuton myötä, mutta ehkä olet oikeassa.
Ap
Voi lapsi kulta kun ihmiset ei muutu. Miedän oma sisin korostuu ajan ja kokemusten myötä ja mitä enemän tulee ikää sitä kapea katseisempia meistä tulee.
Sinähän tässä vaikutat lapselliselta AP.
Ei aikuismaiseen suhteeseen kuulu se, että koittaa muuttaa toisen ihan eri ihmiseksi.
Eikä aikuismaiseen suhteeseen kuulu se, että painostetaan toista johonkin, mihin hän ei ole valmis. Aikuinen ihminen myös kestää sen, että toisella myös omat ystävät ja menot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä halua muuttaa yhteen asumaan!? Siinäpä siivoat ja hoidat tuota teinipoikaa. Jatkakaa tapailu-
asteella ja ala elää omaa elämääsi, turha tuollaiseen suhteeseen jäädä jumittamaan.
Jollakin tavalla aattelen, että hän muuttuisi yhteenmuuton myötä, mutta ehkä olet oikeassa.
ApSitä muutosta on turha odottaa. Miehet yleensä taantuvat, kun saavat naisen kotiinsa tekemään taloustyöt.
Wrong.
Miehet lakkaavat tekemästä kotitöitä, kun kaikki mitä tekee on väärin ja mikään ei kelpaa nalkuttavalle pirttihirmulle.
Oon niin ylpeä aapeen miehestä. Ei suostunut tossun alle ❤ ei antanut toisen nalkutuksen, vähättelyn ja kontolloinnin musertaa itsetuntoa.
Yhteenmuutto ei kuulema kiinnosta, koska hän haluaa omaa tilaa... minusta tuo on kypsyvän aikuisen merkki, kun myöntää itselleen ettei ole vielä valmis muuttamaan yhteen tai muuta yhteen toisen painostuksesta.
Aikuistuminen on vaikea taito. Kolme- ja jopa neljäkymppisten joukossa on nykyaikana runsaasti sellaisia, jotka eivät oikein tiedä mihin kuuluvat ja ovatko jo kasvaneet isoiksi. Siitä, joka on mennyt sekaisin ikävuosien kanssa ja tahtoo tehdä vain kaikkea älytöntä ja kivaa.
Meidän pitää hyväksyä, että toinen ei ole = minä. Jos vika ja puute on sellainen jonka kanssa tietää ettei voi oppia elämään pitää erota. Voidakseen vaatia täydellisyyttä pitää itsekin olla virheetön, sitä tuskin sinäkään olet.
Täällä on tullut kommentteja aika suoraan ilman itsekritiikkiä...
Mutta niissä on viisauden siemen. Tietenkin voit kokeilla, että otat johtovastuun suhteessanne ja alat luotsaamaan sitä siihen suuntaan, mihin haluat. Mutta yleensä tuloksena on vastarintaa ja vastuuttomaksi taantumista. Minkä takia sitä tekisi mitään päätöksiä, kun asiat menee kuitenkin toisen osapuolen suunnitelmien mukaan?
Ei kaikkien suhteiden ole tarkoituskaan kehittyä ja kypsyä. Yksi asia, mikä kannattaa oppia, on se että joskus pitää päästää irti.
Teidän ei tarvitse olla riidoissa tai kenenkään ei tarvitse pettää jotta voitte erota. Erotkaa ystävinä, tai miten se sanonta menee. Oikeasti te voitte erota ja olla enää koskaan näkemättä. Erotessa on sallittua luetella tietty määrä valheita, ja yksi niistä on tuo ystävyys.
Toista ihmistä ei pitäisi pakottaa oman tahtonsa alle. Mulle oli iso juttu, kun viimein löysin sen aidosti tasa-arvoisen suhteen. Siinä keskustellaan, molemmilla on oma elämänsä, omat vastuut - ja yhteinen koti. Ja se oli vaikeaa, koska olin siihen asti ollut suhteissa joissa piti valehdella toisella jos halusi pitää kiinni omasta elämästään! Toisaalta tasa-arvoisuus on myös helppoa, koska se on ainoa oikea tapa olla parisuhteessa.
Tsemppiä. Tämä on kasvamisen aikaa myös sinulle. Älä jää siihen harhaan, että koska olet panostanut tähän mieheen ja suhteeseen X määrän aikaa, sen pitäisi joskus alkaa tuottaa hedelmää. Ei se niin mene.
Vaihtamalla paranee.
Jos hänestä ei 23-vuotiaana vielä ole tullut mies, niin tuskin tulee ikinä.