Ihmisoikeus"tuomari", luonnonsuojelija -tuttava. Miten suhtautua?
Eli joudun olemaan olosuhteiden pakosta jonkin verran tämän henkilön kanssa tekemisissä (enemmän kuin haluaisin). Tämä ihminen on fanaattinen ihmisoikeuksien puolestapuhuja ja luonnonsuojelija. Ja siis itsehän olen myös samaa mieltä näistä arvoista. Tämä tuttava on kuitenkin niin fanaattinen, että joskus jos sanon vaikka väärän sanan, niin johan tulee kommenttia että miten voi sanoa noin ja noin eikä se noin mene jne..
Tässä muutama esimerkki mitä olen sanonut: "En ollut varma oliko tämä henkilö mies vain nainen, niin jätin vastaamatta sukupuolikysymyksen kohdalta. "(Täytin kaavaketta toisen puolesta siis).
Niin sitten tuttava sanoo "miksi ajattelet että se on mies tai nainen, saattoi olla muunsukupuolinen".
tai
"Aviomieheni sanoi minua muijaksi"
Tähän ystävä sanoo "en katsoisi hetkeäkään tuollaista miestä".
Esimerkkejä riittää, mutta se niistä. Miten tällaisen ihmisen kanssa pystyy relaamaan, kun kaikki mitä sanot tai tapahtui on heti tuomitsevan sanansäilän alla? Vinkkejä?
Kommentit (43)
Kannattaa jättää nuo hullut höpisemään keskenään.
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuollainen kaveri. Kärsii huomattavista mielenterveysongelmista. En tosin tiedä kumpi tuli ennen, fanaattisuus vai muut ongelmat.
Niin on tälläkin. Onko näillä joku yhteys? Märehditään maailmaa koko ajan 24/7 niin ei tartte miettiä omia ongelmia? Tai jotain? Keskitie kaikessa minun mielestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Hyvät teot ovat hyvä juttu, mutta jos koko ajan kritisoit kaikkia muita, niin käytöksestäsi ei pidetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan älyttömän hyvä kysymys! Onhan tuollainen seura aika raskasta. Mutta tietysti pitää muistaa se, että tuolla ihmisellä on oman päänsä sisällä vielä raskaampaa. Hän ei pääse eroon pakkomielteen kaltaisesti päässä pyörivästä ajatuksista ja välillä heijastaa niitä ulospäin. Ota etäisyyttä, jos alat väsyä. Toisen ajattelutapaa ei voi muuttaa.
Oma hyvä ystäväni on siis tällainen ja jutut ovat jatkuneet aivan samanlaisina monta vuotta. Levy on jumiutunut paikalleen. Mutta hänen elämänsä ei ole ollut sellaista kuin hän olisi toivonut ja ilmeisesti pettymys siitä nyt purkautuu ulos tuolla tavalla. Tietynlaisena katkeruutena ja loputtomana valittamisena maailman epäkohdista (eiväthän ne koskaan lopu, mutta ei niiden pitäisi koko elämää antaa pilata).
Kuulostaa tutulta. Todella tutulta. Joskus mietin tuota feministi-aatetta, että niin hyvä kuin se onkin, niin tuntuu että juuri ne itseään feministeiksi julistavat ovat niitä, joilla on ääretön määrä miesvihaa sisällään. Kun minun mielestä meistä jokainen osaa vaikka esimerkiksi parisuhteessa olla todella ikävä ihminen, satutamme kumppania sanoillamme. Olisi ihan hirveää jos jokaisesta sanasta kävisimme vääntöä, kyllä minä ainakin annan puolisolleni paljon anteeksi, niin antaa hänkin minulle. Ihmisyys ei ole täydellistä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Minä ainakin arvostan kaltaisiasi ihmisiä vaikken itse olekaan samanlainen. Ihmiset, jotka arvostelevat ja pilkkaavat muiden elämäntyyliä jatkuvalla syötöllä ovat puolestaan todella rasittavia
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Ja jokaisen muunkin pitäisi siis pelastaa jääkarhut, putsata meret roskista, mennä roikkumaan puihin ettei niitä raivata jne? Aika kiireinen elämä. Tässä on just unohdettu se ihmisyys, sun asenne on pelkästään syyllistävää. "maailma ei muutu jos ihmiset eivät päätä muuttua". Sinulla on näkymättömät kriteerit sille ovat nämä "muut ihmiset päättäneen muuttua".
Täällä on paljon erilaisia auttajia, mieti vaikka mielenterveystyötä tekeviä. Hurstia. Rahoittajia. Taiteen/kulttuurin tuottamisella on myös mielenterveyttä ehkäisevä vaikutus. Eivätkö nämä tavat auttaa olekaan valideja? Pitääkö auttaa juuri sillä tavalla kuin sinä koet tärkeäksi? Missä sinun suvaitsevaisuutesi? ylettyykö se pelkästään erilaisien kulttuuurien ja uskontojen puoltamiseen ja seksuaaliseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, mutta ei muiden ihmisten kokonaisvaltaiseen hyväksyntään? Eikö tuollainen olekin hyvin kapeakatseista?
Itse ainakin myönnän kapeakatseisuuteni koska en jaksa minkäänlaisia saarnoja, oli kyse sitten uskonnosta, luonnosta tai ihmisoikeuksista tahi mistä muusta vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuollainen kaveri. Kärsii huomattavista mielenterveysongelmista. En tosin tiedä kumpi tuli ennen, fanaattisuus vai muut ongelmat.
Niin on tälläkin. Onko näillä joku yhteys? Märehditään maailmaa koko ajan 24/7 niin ei tartte miettiä omia ongelmia? Tai jotain? Keskitie kaikessa minun mielestä.
Ap
On niillä varmaan yhteys, koska melkein kaikki tuollaiset ihmiset ovat pahasti mt-ongelmaisia ja oma elämä on yleensä tosi pahasti hunningolla. Kai se jokin tapa helpottaa oloa ja samalla keino nostaa sitä omaa heikkoa itsetuntoa pätemällä noilla asioilla. Koska yleensähän se menee juuri tuohon pätemiseen ja muiden solvaamiseen ja pyrkimykseen nostaa itsensä muiden yläpuolelle. Siihen "minä olen teitä muita parempi ihminen, ihailkaa kaikki minua" -juttuun. Eli se on tapa päteä ja saada ihailua ja valtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Ja jokaisen muunkin pitäisi siis pelastaa jääkarhut, putsata meret roskista, mennä roikkumaan puihin ettei niitä raivata jne? Aika kiireinen elämä. Tässä on just unohdettu se ihmisyys, sun asenne on pelkästään syyllistävää. "maailma ei muutu jos ihmiset eivät päätä muuttua". Sinulla on näkymättömät kriteerit sille ovat nämä "muut ihmiset päättäneen muuttua".
Täällä on paljon erilaisia auttajia, mieti vaikka mielenterveystyötä tekeviä. Hurstia. Rahoittajia. Taiteen/kulttuurin tuottamisella on myös mielenterveyttä ehkäisevä vaikutus. Eivätkö nämä tavat auttaa olekaan valideja? Pitääkö auttaa juuri sillä tavalla kuin sinä koet tärkeäksi? Missä sinun suvaitsevaisuutesi? ylettyykö se pelkästään erilaisien kulttuuurien ja uskontojen puoltamiseen ja seksuaaliseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, mutta ei muiden ihmisten kokonaisvaltaiseen hyväksyntään? Eikö tuollainen olekin hyvin kapeakatseista?
Itse ainakin myönnän kapeakatseisuuteni koska en jaksa minkäänlaisia saarnoja, oli kyse sitten uskonnosta, luonnosta tai ihmisoikeuksista tahi mistä muusta vaan.
kirjoitusvirhe: Sinulla on näkymättömät kriteerit sille ovat nämä "muut ihmiset päättäneen muuttua".
Piti kirjoittaa: "Sinulla on näkymättömät kriteerit sille, mitä tarkoittaa tämä ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Ja jokaisen muunkin pitäisi siis pelastaa jääkarhut, putsata meret roskista, mennä roikkumaan puihin ettei niitä raivata jne? Aika kiireinen elämä. Tässä on just unohdettu se ihmisyys, sun asenne on pelkästään syyllistävää. "maailma ei muutu jos ihmiset eivät päätä muuttua". Sinulla on näkymättömät kriteerit sille ovat nämä "muut ihmiset päättäneen muuttua".
Täällä on paljon erilaisia auttajia, mieti vaikka mielenterveystyötä tekeviä. Hurstia. Rahoittajia. Taiteen/kulttuurin tuottamisella on myös mielenterveyttä ehkäisevä vaikutus. Eivätkö nämä tavat auttaa olekaan valideja? Pitääkö auttaa juuri sillä tavalla kuin sinä koet tärkeäksi? Missä sinun suvaitsevaisuutesi? ylettyykö se pelkästään erilaisien kulttuuurien ja uskontojen puoltamiseen ja seksuaaliseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, mutta ei muiden ihmisten kokonaisvaltaiseen hyväksyntään? Eikö tuollainen olekin hyvin kapeakatseista?
Itse ainakin myönnän kapeakatseisuuteni koska en jaksa minkäänlaisia saarnoja, oli kyse sitten uskonnosta, luonnosta tai ihmisoikeuksista tahi mistä muusta vaan.
Tuossa viestissä, johon vastasit, on myös juuri tuo tyypillinen vaatimus että MUIDEN ihmisten pitää muuttua kuten yksi vaatii ja tehdä mitä hän haluaa.
Oikea hyvyys ja auttaminen lähtevät ihmisestä itsestään ja ovat sellaisia, että oikeasti tehdään itse jotain eikä tärkeintä ole sen tekemisen mainostaminen vaan se tekeminen. Silloinkin vaikka kukaan ei edes tiedä siitä.
Ja oikeassa hyvyydessä ja auttamisessa nimenomaan ihminen itse toimii, eikä vain vaadi muita toimimaan.
Tuo on juuri se mikä ärsyttää, että ei olla rehellisiä ja aitoja ja oikeasti ei viitsitä itse tehdä mitään kunnollista, mutta markkinoidaan niitä ihan pieniä, itsestäänselviä tekemisiä joinain urotöinä. "Pelastaa kastematoja"??!!!! Normaalia arjen toimintaa josta ihmiset eivät yleensä edes ajattele kehuvansa itseään.
Kyseessähän on puhdas narsismi, ja sen takia se ärsyttääkin.
Kun olet kuunnellut aivan samat jutut miljoonaan kertaan, niin alkaa jo ärsyttää. Olisi ihan mukava, jos ainaisten mikromuovipuheiden sijasta ystävä huomaisi sen, että minäkin yritän tehdä jotain paremman maailman eteen: pitää hyvää huolta perheestäni. Se ei ole masentuneelle mikään itsestäänselvyys, mutta vaikuttaa aivan mitättömältä jutulta ystävän silmissä sen rinnalla, ettei meillä jokainen tarjottu ateria olekaan kasvisruokaa.
Monesti noissa ihmisissä on myös se, että teot ja puheet eivät kohtaa. Eli itse toimitaan aivan häikäilemättömän ahneesti ja julmasti, mutta sitten saarnataan muille omaa ylimaallisuutta ja paremmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Eli joudun olemaan olosuhteiden pakosta jonkin verran tämän henkilön kanssa tekemisissä (enemmän kuin haluaisin). Tämä ihminen on fanaattinen ihmisoikeuksien puolestapuhuja ja luonnonsuojelija. Ja siis itsehän olen myös samaa mieltä näistä arvoista. Tämä tuttava on kuitenkin niin fanaattinen, että joskus jos sanon vaikka väärän sanan, niin johan tulee kommenttia että miten voi sanoa noin ja noin eikä se noin mene jne..
Tässä muutama esimerkki mitä olen sanonut: "En ollut varma oliko tämä henkilö mies vain nainen, niin jätin vastaamatta sukupuolikysymyksen kohdalta. "(Täytin kaavaketta toisen puolesta siis).
Niin sitten tuttava sanoo "miksi ajattelet että se on mies tai nainen, saattoi olla muunsukupuolinen".tai
"Aviomieheni sanoi minua muijaksi"
Tähän ystävä sanoo "en katsoisi hetkeäkään tuollaista miestä".Esimerkkejä riittää, mutta se niistä. Miten tällaisen ihmisen kanssa pystyy relaamaan, kun kaikki mitä sanot tai tapahtui on heti tuomitsevan sanansäilän alla? Vinkkejä?
Heitä pellolle jos on tuttava/kaveri. Jos taas työkaveri niin sitten hankalampi juttu..
OT, mutta itse olen eläinten ja luonnonsuojelun kannattaja. Vihaan metsästystä jne.
Mutta Ihmisoikeuksista vi tut vihellän. Olen ehdottomasti pa kolaisia vastaan ja en turhempaa asiaa tiedä kuin muunsukupuolisten, vai mitä lie, vessahuolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Ja jokaisen muunkin pitäisi siis pelastaa jääkarhut, putsata meret roskista, mennä roikkumaan puihin ettei niitä raivata jne? Aika kiireinen elämä. Tässä on just unohdettu se ihmisyys, sun asenne on pelkästään syyllistävää. "maailma ei muutu jos ihmiset eivät päätä muuttua". Sinulla on näkymättömät kriteerit sille ovat nämä "muut ihmiset päättäneen muuttua".
Täällä on paljon erilaisia auttajia, mieti vaikka mielenterveystyötä tekeviä. Hurstia. Rahoittajia. Taiteen/kulttuurin tuottamisella on myös mielenterveyttä ehkäisevä vaikutus. Eivätkö nämä tavat auttaa olekaan valideja? Pitääkö auttaa juuri sillä tavalla kuin sinä koet tärkeäksi? Missä sinun suvaitsevaisuutesi? ylettyykö se pelkästään erilaisien kulttuuurien ja uskontojen puoltamiseen ja seksuaaliseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, mutta ei muiden ihmisten kokonaisvaltaiseen hyväksyntään? Eikö tuollainen olekin hyvin kapeakatseista?
Itse ainakin myönnän kapeakatseisuuteni koska en jaksa minkäänlaisia saarnoja, oli kyse sitten uskonnosta, luonnosta tai ihmisoikeuksista tahi mistä muusta vaan.Tuossa viestissä, johon vastasit, on myös juuri tuo tyypillinen vaatimus että MUIDEN ihmisten pitää muuttua kuten yksi vaatii ja tehdä mitä hän haluaa.
Oikea hyvyys ja auttaminen lähtevät ihmisestä itsestään ja ovat sellaisia, että oikeasti tehdään itse jotain eikä tärkeintä ole sen tekemisen mainostaminen vaan se tekeminen. Silloinkin vaikka kukaan ei edes tiedä siitä.
Ja oikeassa hyvyydessä ja auttamisessa nimenomaan ihminen itse toimii, eikä vain vaadi muita toimimaan.
Tuo on juuri se mikä ärsyttää, että ei olla rehellisiä ja aitoja ja oikeasti ei viitsitä itse tehdä mitään kunnollista, mutta markkinoidaan niitä ihan pieniä, itsestäänselviä tekemisiä joinain urotöinä. "Pelastaa kastematoja"??!!!! Normaalia arjen toimintaa josta ihmiset eivät yleensä edes ajattele kehuvansa itseään.
Kyseessähän on puhdas narsismi, ja sen takia se ärsyttääkin.
Yksi vaatii..? Näkymättömät kriteerit..? Oikea hyvyys..?
Nämä ovat juuri sellaista silmänlumetta, jota heittelemällä vältetään oma vastuu. Todellisuudessa kymmenet tuhannet tutkijat sanovat täysin samaa, mutta sillä ei ole itsekkäille ihmisille mitään merkitystä. Ei ole kyse siitä mitä minä ajattelen, vaan siitä, minkä tiede ja tutkijat ovat todenneet.
On tieteellinen tosiasia, että ihmiset syövät liikaa lihaa, kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja saastuttavat liikaa. Nämä eivät ole mielipideasioita tai yksityisasioita, vaan koko maailmaa koskeva fakta. Kyse ei ole siitä, että yritettäisiin esittää hyvää/parempaa ihmistä, vaan siitä, että elämä maapallolla tuhoutuu, mikäli kaikki ihmiset eivät muuta toimintaansa.
On monia tapoja auttaa, eikä kukaan vaadi, että jokaisen on muututtava täydelliseksi pyhimykseksi. Mutta on myös täysin absurdi ajatus, että kunhan ihminen joskus tekee jotain hyvää, ei häntä saa kritisoida tai ohjeistaa mistään huonosta teosta. Tai että yksi hyvä jotenkin maagisesti oikeuttaisi ja hyvittäisi kymmenen huonoa valintaa. Minä teen paljon, ja otan silti mielelläni neuvoja ja ohjeita vastaan ihmisiltä, jotka ovat asioihin perehtyneet itseäni enemmän. Miksi sinä ja monet muut koette neuvomisen noin voimakkaasti negatiivisena ja suorastaan ihmisoikeuksia rikkovana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Ja jokaisen muunkin pitäisi siis pelastaa jääkarhut, putsata meret roskista, mennä roikkumaan puihin ettei niitä raivata jne? Aika kiireinen elämä. Tässä on just unohdettu se ihmisyys, sun asenne on pelkästään syyllistävää. "maailma ei muutu jos ihmiset eivät päätä muuttua". Sinulla on näkymättömät kriteerit sille ovat nämä "muut ihmiset päättäneen muuttua".
Täällä on paljon erilaisia auttajia, mieti vaikka mielenterveystyötä tekeviä. Hurstia. Rahoittajia. Taiteen/kulttuurin tuottamisella on myös mielenterveyttä ehkäisevä vaikutus. Eivätkö nämä tavat auttaa olekaan valideja? Pitääkö auttaa juuri sillä tavalla kuin sinä koet tärkeäksi? Missä sinun suvaitsevaisuutesi? ylettyykö se pelkästään erilaisien kulttuuurien ja uskontojen puoltamiseen ja seksuaaliseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, mutta ei muiden ihmisten kokonaisvaltaiseen hyväksyntään? Eikö tuollainen olekin hyvin kapeakatseista?
Itse ainakin myönnän kapeakatseisuuteni koska en jaksa minkäänlaisia saarnoja, oli kyse sitten uskonnosta, luonnosta tai ihmisoikeuksista tahi mistä muusta vaan.Tuossa viestissä, johon vastasit, on myös juuri tuo tyypillinen vaatimus että MUIDEN ihmisten pitää muuttua kuten yksi vaatii ja tehdä mitä hän haluaa.
Oikea hyvyys ja auttaminen lähtevät ihmisestä itsestään ja ovat sellaisia, että oikeasti tehdään itse jotain eikä tärkeintä ole sen tekemisen mainostaminen vaan se tekeminen. Silloinkin vaikka kukaan ei edes tiedä siitä.
Ja oikeassa hyvyydessä ja auttamisessa nimenomaan ihminen itse toimii, eikä vain vaadi muita toimimaan.
Tuo on juuri se mikä ärsyttää, että ei olla rehellisiä ja aitoja ja oikeasti ei viitsitä itse tehdä mitään kunnollista, mutta markkinoidaan niitä ihan pieniä, itsestäänselviä tekemisiä joinain urotöinä. "Pelastaa kastematoja"??!!!! Normaalia arjen toimintaa josta ihmiset eivät yleensä edes ajattele kehuvansa itseään.
Kyseessähän on puhdas narsismi, ja sen takia se ärsyttääkin.
Yksi vaatii..? Näkymättömät kriteerit..? Oikea hyvyys..?
Nämä ovat juuri sellaista silmänlumetta, jota heittelemällä vältetään oma vastuu. Todellisuudessa kymmenet tuhannet tutkijat sanovat täysin samaa, mutta sillä ei ole itsekkäille ihmisille mitään merkitystä. Ei ole kyse siitä mitä minä ajattelen, vaan siitä, minkä tiede ja tutkijat ovat todenneet.
On tieteellinen tosiasia, että ihmiset syövät liikaa lihaa, kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja saastuttavat liikaa. Nämä eivät ole mielipideasioita tai yksityisasioita, vaan koko maailmaa koskeva fakta. Kyse ei ole siitä, että yritettäisiin esittää hyvää/parempaa ihmistä, vaan siitä, että elämä maapallolla tuhoutuu, mikäli kaikki ihmiset eivät muuta toimintaansa.
On monia tapoja auttaa, eikä kukaan vaadi, että jokaisen on muututtava täydelliseksi pyhimykseksi. Mutta on myös täysin absurdi ajatus, että kunhan ihminen joskus tekee jotain hyvää, ei häntä saa kritisoida tai ohjeistaa mistään huonosta teosta. Tai että yksi hyvä jotenkin maagisesti oikeuttaisi ja hyvittäisi kymmenen huonoa valintaa. Minä teen paljon, ja otan silti mielelläni neuvoja ja ohjeita vastaan ihmisiltä, jotka ovat asioihin perehtyneet itseäni enemmän. Miksi sinä ja monet muut koette neuvomisen noin voimakkaasti negatiivisena ja suorastaan ihmisoikeuksia rikkovana?
Et tainnut lukea aloitusta? Ap kertoo siellä että tuttava puhuu niistä asioita_koko_ajan. Ja kritisoi kaikkea mitä sanot tai teet. Mitä saarnaaminen tai tuomitseminen edistää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tollanen työkaveri. Olen itse vassarisuvakki, luonnonsuojelu ja ihmisoikeudet ovat kyllä lähellä omaakin sydäntäni.
Mutta ihan oikeasti, liika on liikaa. Ne pitkät monologit Zimbabwen käsityöläisnaisten kohtaamista vääryyksistä alkavat kyllästyttää ensimmäisen tunnin jälkeen. Tämä tyyppi saarnasi henkensä edestä naamalla ilme kuin joku läheinen olisi kuollut. Ja myös usein ihan itki maailman vääryyksiä, kuten niiden käsityöläisnaisten palkkausta. Työpaikalla.
Omasta mielestäni on mukavaa keskustella asiallisesti monenlaisista asioista mutta paasaaminen ja saarnaaminen on vain helvetin pitkästyttävää. Lisäksi on ymmärrettävä että koko maailman taakkaa ei kukaan voi kantaa hartioillaan, se on kohtuutonta.
Eli siis tsemppiä ap! Itse ottaisin etäisyyttä.
Ahh juuri näin!! Tähän "koko maailman taakkaa ei voi kanta" tulee vastaus "ei tämä maailma muuten muutu" tai "ihmisistä on tullut niin kylmiä, kukaan ei välitä".
Mieton vaan, että eikös suvaitsevaisuiteen kuulu myös se että hyväksyy myös eriluonteiset (vajavaiset, hänen näkökulmasta) ihmiset?
Ap
Ei, suvaitsevaisuuteen kuuluu suvaita vain ne, joita tulee suvaita. Esim. eri väriset ihmiset. Eri mielipiteen omaavia taas ei tule suvaita, koska he ovat väärässä. Heitä voi pilkata ihan mielin määrin. Väärin ajattelevien kuolemaakin on ihan ok toivoa. Koska he ovat väärässä.
Sekavaa on. Mutta sekaisin ovat myös "suvaitsevaiset"
Vierailija kirjoitti:
Suwakismin perusongelma on, että mikään ei koskaan riitä: kaikkien samanmielisten sanomisia vahditaan ja niihin puututaan, loukkaannutaan ja riitaannutaan.
Se on raskasta keskutella sellasen kanssa, joka ei suostu järkevästi keskustelemaan ja kun olet erimieltä, niin olet kaikki negatiivinen mitä sivistyssanakirjassa lukee. Huvitti kun se meuhkas Winnie Mandelasta kuinka voimakas ja myönteinen ihminen oli ennen kuin kuoli.. En voinut olla hiljaa. Sanoin, että tutkis vähän niitä kirjoja uudelleen ja lue joka rivi tällä kertaa, niin ei se niin ihana nainen ollutkaan. Olin väärässä ja kaikki muut oli väärässä. Winnie Mandelan teot on rasismia häntä kohtaan. Mustamaalattu.. Miten tollasen kanssa voi olla, kun ei se usko edes historiaa ja että se on tuomittu tekosistaan. Malliesimerkki kun on menty liian pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen juuri tuollainen ihminen... En ole ennen tajunnutkaan, miten paljon ihmisiä ilmeisesti ärsyttää se, että yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja pitää heikompien puolia. Minua ei ole koskaan kritisoitu (ainakaan suoraan), mutta teen kyllä paljon juuri tuollaisia aloittajan mainitsemia asioita; pelastan matoja ja kärpäsiä, olen kasvissyöjä, kierrätän, en lennä lentokoneella, kulutan mahdollisimman vähän ja olen ihmisoikeuksien-, luonnon- ja eläintensuojelija. Lisäksi tuon mm. somessa aktiivisesti esiin erilaisia epäkohtia Suomesta ja maailmalta.
Ja kaiken lisäksi olen juuri sitä mieltä, että ihmiset, jotka vetoavat siihen ettei kenenkään pitäisi kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, käyttävät tuota vain tekosyynä sille, ettei omaa elämäntapaa tarvitsisi muuttaa. Maailma ei muutu jos ihmiset eivät muutu, ja ihmiset eivät muutu jos yksilöt eivät päätä muuttua.
Ja jokaisen muunkin pitäisi siis pelastaa jääkarhut, putsata meret roskista, mennä roikkumaan puihin ettei niitä raivata jne? Aika kiireinen elämä. Tässä on just unohdettu se ihmisyys, sun asenne on pelkästään syyllistävää. "maailma ei muutu jos ihmiset eivät päätä muuttua". Sinulla on näkymättömät kriteerit sille ovat nämä "muut ihmiset päättäneen muuttua".
Täällä on paljon erilaisia auttajia, mieti vaikka mielenterveystyötä tekeviä. Hurstia. Rahoittajia. Taiteen/kulttuurin tuottamisella on myös mielenterveyttä ehkäisevä vaikutus. Eivätkö nämä tavat auttaa olekaan valideja? Pitääkö auttaa juuri sillä tavalla kuin sinä koet tärkeäksi? Missä sinun suvaitsevaisuutesi? ylettyykö se pelkästään erilaisien kulttuuurien ja uskontojen puoltamiseen ja seksuaaliseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, mutta ei muiden ihmisten kokonaisvaltaiseen hyväksyntään? Eikö tuollainen olekin hyvin kapeakatseista?
Itse ainakin myönnän kapeakatseisuuteni koska en jaksa minkäänlaisia saarnoja, oli kyse sitten uskonnosta, luonnosta tai ihmisoikeuksista tahi mistä muusta vaan.Tuossa viestissä, johon vastasit, on myös juuri tuo tyypillinen vaatimus että MUIDEN ihmisten pitää muuttua kuten yksi vaatii ja tehdä mitä hän haluaa.
Oikea hyvyys ja auttaminen lähtevät ihmisestä itsestään ja ovat sellaisia, että oikeasti tehdään itse jotain eikä tärkeintä ole sen tekemisen mainostaminen vaan se tekeminen. Silloinkin vaikka kukaan ei edes tiedä siitä.
Ja oikeassa hyvyydessä ja auttamisessa nimenomaan ihminen itse toimii, eikä vain vaadi muita toimimaan.
Tuo on juuri se mikä ärsyttää, että ei olla rehellisiä ja aitoja ja oikeasti ei viitsitä itse tehdä mitään kunnollista, mutta markkinoidaan niitä ihan pieniä, itsestäänselviä tekemisiä joinain urotöinä. "Pelastaa kastematoja"??!!!! Normaalia arjen toimintaa josta ihmiset eivät yleensä edes ajattele kehuvansa itseään.
Kyseessähän on puhdas narsismi, ja sen takia se ärsyttääkin.
Yksi vaatii..? Näkymättömät kriteerit..? Oikea hyvyys..?
Nämä ovat juuri sellaista silmänlumetta, jota heittelemällä vältetään oma vastuu. Todellisuudessa kymmenet tuhannet tutkijat sanovat täysin samaa, mutta sillä ei ole itsekkäille ihmisille mitään merkitystä. Ei ole kyse siitä mitä minä ajattelen, vaan siitä, minkä tiede ja tutkijat ovat todenneet.
On tieteellinen tosiasia, että ihmiset syövät liikaa lihaa, kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja saastuttavat liikaa. Nämä eivät ole mielipideasioita tai yksityisasioita, vaan koko maailmaa koskeva fakta. Kyse ei ole siitä, että yritettäisiin esittää hyvää/parempaa ihmistä, vaan siitä, että elämä maapallolla tuhoutuu, mikäli kaikki ihmiset eivät muuta toimintaansa.
On monia tapoja auttaa, eikä kukaan vaadi, että jokaisen on muututtava täydelliseksi pyhimykseksi. Mutta on myös täysin absurdi ajatus, että kunhan ihminen joskus tekee jotain hyvää, ei häntä saa kritisoida tai ohjeistaa mistään huonosta teosta. Tai että yksi hyvä jotenkin maagisesti oikeuttaisi ja hyvittäisi kymmenen huonoa valintaa. Minä teen paljon, ja otan silti mielelläni neuvoja ja ohjeita vastaan ihmisiltä, jotka ovat asioihin perehtyneet itseäni enemmän. Miksi sinä ja monet muut koette neuvomisen noin voimakkaasti negatiivisena ja suorastaan ihmisoikeuksia rikkovana?
Ongelma on siinä, ettei ole säädetty sellaisia lakeja ja sanktioita, jotka pakottaisivat ihmiset muuttamaan käytöstään. Tahtotila siihen puuttuu päättäjiltä. Et voi pakottaa toisia muuttamaan käytöstään, voit muuttaa ainoastaan itseäsi.
Voi mennä aika pitkäänkin ennen kuin ihminen saa lääkäristä ahdistuneisuushäiriön diagnoosin. Moni mielestään hyvin "tiedostava" ihminen luultavasti täyttäisi sen kriteerit. On eri asia pohtia asioita kuin murehtia niitä pakkomielteisesti. Kielteiset ajatuskulut pitäisi osata välillä myös stopata jatkuvan murehtimisen sijaan. T: määrittämätön ahdistuneisuushäiriö- diagnoosin saanut