Turvallinen parisuhde vai hyvä seksi

Minäkin olen jo keski-ikäinen, ja aloin tässä laskeskella, kuinka monta hyvää rakastajaa minulla on elämäni aikana ollut, ja päädyin laskelmissani kuuteen. Tämä tulos johtuu varmaankin siitä, että olen itse aika kiihkeä sängyssä, joten kun itse sytyn niin toinenkin syttyy ja panee sitten parastaan (hih), Niin ja tietenkin toisin päin. Eli on aika kummallista ajatella, ettei hyvää seksiä saisi keneltäkään muulta kuin siltä yhdeltä ja ainoalta varsinkin, jos on itse hyvä sängyssä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi mies joka tarjoaa molemmat. Meitä kyllä riittää.

Oikeasti, ei taitavia rakastajia ole paljoa. Seksi voi parhaimmillaan olla kuin taidetta. Omiin mieltymyksiini on vastannut yksi ainoa mies elämässäni (ja yksi vähän siihen suuntaan). Olen kuitenkin ihan normaali, utelias ja hyvännäköinen nainen. Kumppaneita ollut joitakin kymmeniä. Tarjokkaita tietysti moninkertaisesti.

Minulla on ihan sama kokemus. Minulla on kokemusta noin 15 miehestä. Heistä yksi on ollut loistava rakastaja, yksi suhteellisen hyvä, mutta liian tapoihinsa jumiutunut ja loput huonoja. Miehet ei todellakaan usko miten harvinaisia oikeasti hyvät rakastajat ovat. Olen jo eronnut loistavasta rakastajastani, mutta edelleen harrastamme silloin tällöin seksiä, koska se on vaan niin hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen jo keski-ikäinen, ja aloin tässä laskeskella, kuinka monta hyvää rakastajaa minulla on elämäni aikana ollut, ja päädyin laskelmissani kuuteen. Tämä tulos johtuu varmaankin siitä, että olen itse aika kiihkeä sängyssä, joten kun itse sytyn niin toinenkin syttyy ja panee sitten parastaan (hih), Niin ja tietenkin toisin päin. Eli on aika kummallista ajatella, ettei hyvää seksiä saisi keneltäkään muulta kuin siltä yhdeltä ja ainoalta varsinkin, jos on itse hyvä sängyssä.  

Niinpä. Sitä pitäisi vain ensin itse syttyä. Harvempi mies sytyttää alkuunkaan. Olen varsin kiihkeä enkä muista yhtäkään miestä, joka ei olisi halunnut ottaa uusintaa kanssani. Parhaat seksikumppanini ovat itsekin olleet jonkinlaisia seksimaanikoita. Sivuhuomiona huonointa seksi taas on ollut nuoresta saakka yhdessä ja samassa parisuhteessa olleiden mutta lopulta eronneiden miesten kanssa. Varmasti seksin harrastaminen useiden kumppaneiden kanssa tuo lisää virikkeitä sekä toimintatapoja sen suhteen, miten erilaisista asioista ihmiset pitävät.

Seksihän on aina hakemista ja oppimista, toisen reaktioiden lukemista ja lopulta löytämistä. Monella miehellä on vakiintunut kaava heidän mielestään hyvän seksin suhteen. Ja ihmettelevät, kun nainen ei tykkää nuolemisesta "kun kaikki exät ovat tykänneet". Omat reunaehtonsa asettaa sekin, että 40+ iässä olevien miesten kestävyys ei ole huippuluokkaa. Vartissa minua ei saa kuin vihaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi mies joka tarjoaa molemmat. Meitä kyllä riittää.

Oikeasti, ei taitavia rakastajia ole paljoa. Seksi voi parhaimmillaan olla kuin taidetta. Omiin mieltymyksiini on vastannut yksi ainoa mies elämässäni (ja yksi vähän siihen suuntaan). Olen kuitenkin ihan normaali, utelias ja hyvännäköinen nainen. Kumppaneita ollut joitakin kymmeniä. Tarjokkaita tietysti moninkertaisesti.

Ja se, mistä se hyvä seksi koostuu. Toiset vaativat hyvään seksiin sellaista pientä epävarmuutta, ja juuri tuota uudelleen voittamista ja viettelyä aina uudestaan ja uudestaan, se antaa sellaisen tunteen mitä ei nyt vain saa turvallisessa parisuhteessa. Sellainen joka ei tällaisesta seksistä perusta, ei voi tietää miltä se tuntuu sellaisesta joka tällaista hyvään seksiin vaatii. Siitä on siis turha väitellä että itse kyllä saa samalta mieheltä turvallisen parisuhteen ja parasta seksiä ikinä!

Sama kuin väittäisi sellaiselle, joka tarvitsee mielettömään seksiin turvallisen kumppanin, eikä voi mitenkään harrastaa esim. yhden illan juttuja, että hän on väärässä, eikä tiedä hyvästä seksistä mitään. Jokaisella on se oma kokemus ja halu ja tunne siitä mikä omasta mielestä on parasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen jo keski-ikäinen, ja aloin tässä laskeskella, kuinka monta hyvää rakastajaa minulla on elämäni aikana ollut, ja päädyin laskelmissani kuuteen. Tämä tulos johtuu varmaankin siitä, että olen itse aika kiihkeä sängyssä, joten kun itse sytyn niin toinenkin syttyy ja panee sitten parastaan (hih), Niin ja tietenkin toisin päin. Eli on aika kummallista ajatella, ettei hyvää seksiä saisi keneltäkään muulta kuin siltä yhdeltä ja ainoalta varsinkin, jos on itse hyvä sängyssä.  

Niinpä. Sitä pitäisi vain ensin itse syttyä. Harvempi mies sytyttää alkuunkaan. Olen varsin kiihkeä enkä muista yhtäkään miestä, joka ei olisi halunnut ottaa uusintaa kanssani. Parhaat seksikumppanini ovat itsekin olleet jonkinlaisia seksimaanikoita. Sivuhuomiona huonointa seksi taas on ollut nuoresta saakka yhdessä ja samassa parisuhteessa olleiden mutta lopulta eronneiden miesten kanssa. Varmasti seksin harrastaminen useiden kumppaneiden kanssa tuo lisää virikkeitä sekä toimintatapoja sen suhteen, miten erilaisista asioista ihmiset pitävät.

Seksihän on aina hakemista ja oppimista, toisen reaktioiden lukemista ja lopulta löytämistä. Monella miehellä on vakiintunut kaava heidän mielestään hyvän seksin suhteen. Ja ihmettelevät, kun nainen ei tykkää nuolemisesta "kun kaikki exät ovat tykänneet". Omat reunaehtonsa asettaa sekin, että 40+ iässä olevien miesten kestävyys ei ole huippuluokkaa. Vartissa minua ei saa kuin vihaiseksi.

Mikä sitten estää ryhtymästä monisuhteiseksi? Yhdeltä mieheltä yhtä, toiselta toista, eikä kumppanisikaan näytä välittävän, vaikka elämässäsi on muitakin. Miksi odottaa, että häneltä saisit ihan kaiken?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen mieletön s-elämä, nykyään turvallinen kumppani. Sain oman osani kymmenen vuoden sinkkuaikana sitä mieletöntä kihelmöivää seeksiä, enää en siitä perusta, koska kääntöpuoli on se että tuollaisen s-elämän voi saada vain sellaisen kanssa, jonka joutuu joka kerta "viettelemään uudestaan". Kasvoin siis tuo vaiheen ohi, ja nykyään arvostan turvallista parisuhdetta ja siinä tapahtuvaa ihanaa seeksiä, vaikka se ei joka kerta räjäytäkään päätä niin että nilkkoja myöten olisi märkä jo pelkästä ajatuksesta.

Eihän siinä ole mitään ongelmaa silloin jos parisuhteessa saisi ihanaa seksiä. (En ap)

Kyllä mä silti parasta seksiä olen saanut sellaisen miehen kanssa, josta ei ikinä olisi mulle kumppaniksi ollut. Sitä juuri tarkoitin, että elämä ja tilanteet ja tarpeet muuttuu. En halunnut enää jatkaa mahtavaa seksiä ihmisen kanssa jonka kanssa se kuitenkin olisi vääjäämättä ajan myötä loppunut, vaan mieluummin halusin turvallisen miehen, ja hyvä parisuhdeseksiä, vaikka se ei mitään tajunnanräjäyttävää ole koskaan ollutkaan. Voihan se olla että 6-kymppisenä haluan taas meiluummin mieletöntä seksiä kuin turvallisen kumppanin, mutta katsotaan sitten uudestaan :p

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeasti noin vaikea löytää kunnon panomiestä? Aina kun olen seurustellut (mm. 12 vuotta naimisissa), seksi on sujunut hyvin.

M

On se niin vaikeaa naisen näkökulmasta. On todella vähän miehiä, jotka ovat hyviä rakastajia naisen kannalta.

Ap ymmärrän ongelmasi, ei auta kuin pysyä sinkkuna, kunnes tulee vastaan mies, jolta saa molemmat puolet. Voi joutua odottamaan kauankkn, mutta vaihtoehto on särkeä sydämensä tuin kanssa tak kärsiä huonosta seksistä toisen kanssa. Minä löysin sen molemmat puilet omaavan miehen vasta nelikymppisenä. Onneksi tein lapsen jo aiemmin toisessa suhteessa, niin oli aikaa etsiä täydellinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen jo keski-ikäinen, ja aloin tässä laskeskella, kuinka monta hyvää rakastajaa minulla on elämäni aikana ollut, ja päädyin laskelmissani kuuteen. Tämä tulos johtuu varmaankin siitä, että olen itse aika kiihkeä sängyssä, joten kun itse sytyn niin toinenkin syttyy ja panee sitten parastaan (hih), Niin ja tietenkin toisin päin. Eli on aika kummallista ajatella, ettei hyvää seksiä saisi keneltäkään muulta kuin siltä yhdeltä ja ainoalta varsinkin, jos on itse hyvä sängyssä.  

Numero 23 vastaa: minäkin olen kiihkeä sängyssä ja miehet on tykänneet ja vonkuneet uusintaa. Osa poikaystävistä viestittelee vielä 10-15 vuotta eronkin jälkeen ja haluaa takaisin sänkyyni. Harmi vain, että kyseiset miehet ovat olleet sängyssä huonoja ja ottaneet vastaan kaiken palvelun ja nauttineet sen sijaan, että olisivat edes yrittäneet saada minutkin nauttimaan. Loistavan rakastajan kanssa suhde kesti 7 vuotta ja siihen kuului myös vaikeuksia ja hiljaisempia aikoja, mutta intohimo ei sammunut. Eikä ole sammunut eronkaan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sitten estää ryhtymästä monisuhteiseksi? Yhdeltä mieheltä yhtä, toiselta toista, eikä kumppanisikaan näytä välittävän, vaikka elämässäsi on muitakin. Miksi odottaa, että häneltä saisit ihan kaiken?

Enpä ole yhteenkään sellaiseen mieheen törmännyt, jonka kanssa haluaisin parisuhteen mutta joka antaisi minun pitää rakastajaa. Kyllä sitä tiettyä miestyyppiä (josta minä olen kiinnostunut...) ensisijaisesti loukkaa se, ettei hän ole ykkösvalintani. Eli ei toimi.

Eri asia olisi löytä mies, jota kiihottaa se, että nainen käy panemassa muitakin. Tämä miestyyppi on empiirisen kokemukseni pohjalta todella valitettavan harvinainen. Kaikkein eniten haluaisin sen yhden hyvän kumpanin. Vaikeaa on ja huojentavaa, etten sentään ihan yksin ole vaikka lähes pelkästään alapeukkuja olenkin aloituksellani kerännyt.

Miksi pitäisi valita jompikumpi? Jos ette kerran oo tämän tapailemasi miehen kanssa yhdessä vaan tapailette kevyesti, etsi ihmeessä samalla vakavampaa parisuhdetta. Jos sellainen hyvä suhde kaikilta osin löytyy, vaihdat siihen. Turha valita joko tai.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi valita jompikumpi? Jos ette kerran oo tämän tapailemasi miehen kanssa yhdessä vaan tapailette kevyesti, etsi ihmeessä samalla vakavampaa parisuhdetta. Jos sellainen hyvä suhde kaikilta osin löytyy, vaihdat siihen. Turha valita joko tai.

Niin olen tehnytkin. Tunnen itseni moraalittomaksi kun vuosien varrella olen jo useamman kanssa parisuhdetta yrittänyt. Lopulta homma päätyy siihen, etteivät tunteeni kunnolla herää. Luullakseni siksi, että seksi ei sytytä tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen jo keski-ikäinen, ja aloin tässä laskeskella, kuinka monta hyvää rakastajaa minulla on elämäni aikana ollut, ja päädyin laskelmissani kuuteen. Tämä tulos johtuu varmaankin siitä, että olen itse aika kiihkeä sängyssä, joten kun itse sytyn niin toinenkin syttyy ja panee sitten parastaan (hih), Niin ja tietenkin toisin päin. Eli on aika kummallista ajatella, ettei hyvää seksiä saisi keneltäkään muulta kuin siltä yhdeltä ja ainoalta varsinkin, jos on itse hyvä sängyssä.  

Numero 23 vastaa: minäkin olen kiihkeä sängyssä ja miehet on tykänneet ja vonkuneet uusintaa. Osa poikaystävistä viestittelee vielä 10-15 vuotta eronkin jälkeen ja haluaa takaisin sänkyyni. Harmi vain, että kyseiset miehet ovat olleet sängyssä huonoja ja ottaneet vastaan kaiken palvelun ja nauttineet sen sijaan, että olisivat edes yrittäneet saada minutkin nauttimaan. Loistavan rakastajan kanssa suhde kesti 7 vuotta ja siihen kuului myös vaikeuksia ja hiljaisempia aikoja, mutta intohimo ei sammunut. Eikä ole sammunut eronkaan jälkeen.

Minä taas olen kokenut useamman rakastajan kanssa vastavuoroisuutta, mutta toisaalta meidän välinen vetovoimamme ei ole koskaan perustunut pelkkään seksiin. En osaa myöskään esittää vain yhtä roolia, vaan olen aina ollut valmis sekä antamaan että saamaan, ja kumppanini ovat olleet tässä suhteessa samanlaisia. Eri miehiltä olen oppinut eri asioita, ja tietenkin sekin on tehnyt seksistä monipuolisempaa. Ja paljon hauskempaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi valita jompikumpi? Jos ette kerran oo tämän tapailemasi miehen kanssa yhdessä vaan tapailette kevyesti, etsi ihmeessä samalla vakavampaa parisuhdetta. Jos sellainen hyvä suhde kaikilta osin löytyy, vaihdat siihen. Turha valita joko tai.

Itse yritän päästä yli elämäni parhaasta seksisuhteesta joka päättyi vajaa vuosi sitten. Homma piti lopettaa useista eri syistä, itseni kannalta suurimpana syynä se, että hän vei huomioni muilta potentiaalisilta kumppaneilta. En siis pystynyt ihastumaan kehenkään toiseen kun aina tavatessamme muut miehet vain muuttuivat merkityksettömäksi ja unohtuivat. Tajusin, etten voi elää elämääni sillä tavalla ja lopulta revin itseni irti pilaamalla välimme täysin. Olen päätökseeni tyytyväinen, vaikkakin seksielämäni onkin nykyisin surkeaa. Välillä kyllä kaipaan suhdettamme ja pelkään, etten enää koskaan löydä miestä, jonka kanssa tunnen sellaista intohimoa:(

Et toki rakastu uuteen jos ette lopeta naimista sen entisen jantterin kanssa. Aivokemiassa on se syy. Eikä sillä äijällä ole mitään hävittävää. Sun itses pitää valita haluatko jatkaa näin vai et. Sitten toimittava sen mukaisesti, vaikka kirpaseehan se. Se sun pitäå kestää jos irti aiot. Ruoki oksitosiinin virtaa muutoin kunnes kohtaat miehen jonka katse tekee levottomaksi :)

Vierailija kirjoitti:

Minusta nuo ei kyllä mitenkään poissulje toisiaan vaikka tietenkin helposti parisuhde menee sellaiseksi vuosien saatossa, että se seksi on vähän liiankin tuttua ja turvallista vaikkei olisi huonoa. Kuitenkin on tärkeä ottaa silloin sitä omaa tilaa ja elää omaa elämäänsä molemmin päin niin kumppaniin voi ihastua samallalailla uudestaan...

Tuossa on kyllä perää.

Kovin vain hankalaa käytännössä saada asiat toimimaan, Kimi Räikkösen vakiokommenttia voisi tässä lainata. Kun säät kisoissa muuttuu ja toimittajat aina kysyvät vaikuttaako tämä sää hyvin Räikkösen ajoon niin se tuumaa: "Se on kaikille sama"

Niinpä, tahtoopa meillä kaikilla olla ongelmana se miten kynttilän liekin saa suhteessa varjeltua niin että liekki vaan lepattais, aina ja aina vain.

Teoriassahan se niin kovin helppoa on, ikinä ei suhdetta saisi päästää siihen pisteeseen että toista pitää itsestäänselvyytenä.

Jos näin käy niin rouva sanaisesti hyväilee miestään nalkuttamisen muodossa ja herra apaattisena katsoo telkkari puhumatta mitään tai linnottautuu autotalliin, tai jotain vastaavaa.

Suhteessa pitäisi molempien keskittyä siihen että vetovoima säilyisi. Miehet ja naiset ovat erinlaisia. Parhaimmillaan tämä erinlaisuus tukee sitä että suhteeseen tulee positiivista jännitystä.

Jos sitten vetovoima ja positiivinen jännitys on suhteessa kohdillaan niin onhan se kumma jos keittiön ruokapöytää käytettäisiin vain yhdessä ruokailuun 🤠 Niin tai ehkäpä jopa vuosien saatossa päädyttäisiin siihen johtopäätökseen että suhde vaatii tukevamman pöydä🙃