Haluatko kysyä jotain lastensuojelussa töissä olevalta sosiaalityöntekijältä?

Vierailija kirjoitti:

Voiko lasun tehdä nimettömänä - esim kirjeellä...?

voi ja siihen se koko touhu perustuu. Jos tuttusi kohtelee lastaan huonosti, et ehkä halua hänen tietävän että sinä ilmoitit siitä. 

Ja totta on myös, että nimettömät lasut otetaan aivan yhtä vakavasti kuin muutkin.

Kauhistuttavaa miten ihmisiä kohdellaan suvereenisti täysin palikoina ja raporttien ja raporttien pohjalta laadittujen raporttien pohjalta.

Eikö yhtään hävetä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sussa on rikki, että valitsit tuollaisen ammatin? Itse tiedän esim. pitkäaikaissairaita jotka ovat vaihtaneet alaa sossuiksi.

No itse sain tämän työpaikan, koska olin valmistunut alalta yliopistosta. Ja ilmeisesti ihmiset ajattelee usein että tää työ ois jotenkin masentavaa. Mutta kivaa tässä on se, että työmäärän huomioon ottaen en hirveesti kerkee ajattelemaan asioita syvällisemmin.

Miksi sitten menit opiskelemaan alaa?

Toi teikäläisten ajattelun puute ei muuten tullut yllätyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lasun tehdä nimettömänä - esim kirjeellä...?

voi ja siihen se koko touhu perustuu. Jos tuttusi kohtelee lastaan huonosti, et ehkä halua hänen tietävän että sinä ilmoitit siitä. 

Ja totta on myös, että nimettömät lasut otetaan aivan yhtä vakavasti kuin muutkin.

Stasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lasun tehdä nimettömänä - esim kirjeellä...?

Etkö uskalla seistä sanojesi takana?

Esimerkiksi kotona asuvana lapsena kertoessaan olevansa huolissaan siitä, miten äiti pahoinpitelee koko perhettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko vanhemmista/sukulaisista mielenkiintoisia kamuja, kun nimesi pötköttää huostaanoton alla?

Ei tarvinne kun sen yhden hullun vanhemman, niin on siviilielämässäkin väriä..?

Eipä siinä hirveesti ehi tutustua, tärkeintä on käsittelyn alussa luoda sellainen kuva luotettavasta auktoriteetistä. Ja mitä noihin hulluihin vanhempiin tulee, niin toimenpiteet riippuu pääosin ilmoitusta käsittelevästä työntekijästä. 

Ja onhan näitä oikeesti hulluja vanhempia tullu kohdattua. Ei niihin pidä ikinä suhtautua hulluina, vaan työtehtävinä.

Kyllä siinä saattaa toi asenne olla kovilla ku löydät joku päivä retkikirveen kotiovesta tms.

Muutaman lastensuojelun sossun tiedän, että ko. tapahtumat on saaneet alaa vaihtamaan.

Valehtelevatko vanhemmat lastensa kaltoinkohtelusta? Miten selvitätte totuuden?

Miten uupuneita vanhempia yleensä ensimmäisenä yritetään teidän toimestanne auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Kauhistuttavaa miten ihmisiä kohdellaan suvereenisti täysin palikoina ja raporttien ja raporttien pohjalta laadittujen raporttien pohjalta.

Eikö yhtään hävetä?

Se raporttihan voi hyvin olla vain yhden ihmisen väärinymmärrystä, väärää tulkintaa, mutua, pärstäkertoimen jatketta. 

(On nimittäin kokemusta kuinka poliisin monesti tuomitsema, sekopäinen, komea eksäni oli eräiden sossujen lellikki.)

Vierailija kirjoitti:

Koetko, että olet työlläsi oikeasti pystynyt vaikuttamaan perheen elämään positiivisesti vai tuntuuko siltä, että kaikki jää puolitiehen resurssien takia? Jäätkö murehtimaan sitä, että asiat saattavat olla vielä huonommin kuin miltä ulospäin näyttää, mutta asioihin ei ehdi kunnolla perehtyä?

No onhat tässä tultu tehtyä myös virheitä, ja puhun nyt koko instituution puolesta. Joku vanhempi voi olla todella miellyttävä, ja sitten taas todellisuudessa valehteleva narsisti. Juuri tällaisiin tapauksiin ehtii harvoin perehtyä enemmän koska on niin paljon muitakin. Sitten taas joku vanhempi voi olla todella rakastava, mutta ei vaan tajua tekevänsä lapselle väärää. Tästä esim esimerkiitapaus, jossa vanhempi oli kieltäytynyt antamasta vegaanista ruokavaliota noudattavalle lapselle lisäravinteita. Tapaus päättyi lopulta huostaanottoon, ja siinä täytyy sit vaan koittaa puhtaasti faktojen perusteella ajatella lapsen parasta. 

Valehtelevatko teinit usein kaltoinkohtelustaan kotonaan saadakseen teiltä oman kämpän? Tajuatteko jos teitä vedätetään, jos teillä ei ole kokemusta omista lapsista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistuttavaa miten ihmisiä kohdellaan suvereenisti täysin palikoina ja raporttien ja raporttien pohjalta laadittujen raporttien pohjalta.

Eikö yhtään hävetä?

Se raporttihan voi hyvin olla vain yhden ihmisen väärinymmärrystä, väärää tulkintaa, mutua, pärstäkertoimen jatketta. 

(On nimittäin kokemusta kuinka poliisin monesti tuomitsema, sekopäinen, komea eksäni oli eräiden sossujen lellikki.)

Niinpä. Ensin on mutua ja sitten siitä kasataan rikkinäinen puhelin -menetelmällä raporttivuori.

Meillä mt-ongelmainen sukulainen oli myös lastensuojelun lemmikki. Ja se joka päätti häntä uskoa ei koskaan tavannut häntä eikä meitä. Käsitti kaiken papereista.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelevatko vanhemmat lastensa kaltoinkohtelusta? Miten selvitätte totuuden?

on tullut törmättyä esimerkiksi äitiin, joka valehteli lapsen isän uuden puolison kaltoinkohtelevan lastaan. Tämä tapaus oli aika pitkään meillä käsittelyssä, koska kukaan ei tarkemmin tutustunut siihen. Kävi hieman isää kyllä sääliksi, koska joutui muutaman kerran tulemaan puhutteluun, mutta lopulta ei tietenkään löytynyt mitään moitittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lasun tehdä nimettömänä - esim kirjeellä...?

voi ja siihen se koko touhu perustuu. Jos tuttusi kohtelee lastaan huonosti, et ehkä halua hänen tietävän että sinä ilmoitit siitä. 

Ja totta on myös, että nimettömät lasut otetaan aivan yhtä vakavasti kuin muutkin.

Eihän tässä ole tavallaan mitään järkeä, koska kaikki vähänkään järjellä käyvät ihmiset arvaavat kyllä ennemmin tai myöhemmin kuka lasun on tehnyt. Esim. asiayhteyksistä.

Tämä vain mahdollistaa kiusanteon.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelevatko teinit usein kaltoinkohtelustaan kotonaan saadakseen teiltä oman kämpän? Tajuatteko jos teitä vedätetään, jos teillä ei ole kokemusta omista lapsista?

Siis juu. Tätä tapahtuu nykyään aika paljon. Yleensä valehtelevan teinin tunnistaa ulkomuodosta. Jos esimerkiksi tänne tulee joku pissistyttö agressiivisesti valittamaan, niin aika nopeasti jätetään huomiotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko vanhemmista/sukulaisista mielenkiintoisia kamuja, kun nimesi pötköttää huostaanoton alla?

Ei tarvinne kun sen yhden hullun vanhemman, niin on siviilielämässäkin väriä..?

Eipä siinä hirveesti ehi tutustua, tärkeintä on käsittelyn alussa luoda sellainen kuva luotettavasta auktoriteetistä. Ja mitä noihin hulluihin vanhempiin tulee, niin toimenpiteet riippuu pääosin ilmoitusta käsittelevästä työntekijästä. 

Ja onhan näitä oikeesti hulluja vanhempia tullu kohdattua. Ei niihin pidä ikinä suhtautua hulluina, vaan työtehtävinä.

Kyllä siinä saattaa toi asenne olla kovilla ku löydät joku päivä retkikirveen kotiovesta tms.

Muutaman lastensuojelun sossun tiedän, että ko. tapahtumat on saaneet alaa vaihtamaan.

Ettekö ilmoita väkivallalla uhkaamisesta poliisille???

Mitä ajattelet ihmisistä, jotka tekevät lastensuojeluilmoituksia kiusallaan?

Vierailija kirjoitti:

Koetko, että olet työlläsi oikeasti pystynyt vaikuttamaan perheen elämään positiivisesti vai tuntuuko siltä, että kaikki jää puolitiehen resurssien takia? Jäätkö murehtimaan sitä, että asiat saattavat olla vielä huonommin kuin miltä ulospäin näyttää, mutta asioihin ei ehdi kunnolla perehtyä?

No tämä näkyy parhaiten kaikkein surullisimmissa tapauksissa. Jos lapsi huostaanotetaan kodista, jossa oikeasti kaltoinkohdellaan lapsia, niin kyllä siinä voi ihan konkreettisesti tuntea lapsen elämän parantuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valehtelevatko teinit usein kaltoinkohtelustaan kotonaan saadakseen teiltä oman kämpän? Tajuatteko jos teitä vedätetään, jos teillä ei ole kokemusta omista lapsista?

Siis juu. Tätä tapahtuu nykyään aika paljon. Yleensä valehtelevan teinin tunnistaa ulkomuodosta. Jos esimerkiksi tänne tulee joku pissistyttö agressiivisesti valittamaan, niin aika nopeasti jätetään huomiotta.

Kuulostaa todella ammattimaiselta 🙄

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajattelet ihmisistä, jotka tekevät lastensuojeluilmoituksia kiusallaan?

No siis se on ihan kauheeta. Tuhlaa meidän aikaa, ja sitten jos tapausta käsittelevä sosiaalityöntekijä ottaa ilmoituksen käsittelyn, niin siitä koituu varmasti ikävyyksiä perheelle.

Turhiin huostaanottoihin en ole ikinä törmännyt.