Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

montako minuuttia ponnistit ja miltä se tuntui?

Vierailija
05.05.2006 |

täällä pohditaan tulevaa synnytystä..haluaisin kokemuksia siitä miten oma synnyty sujui ja millaiseen kipuun tuskia voisi verrata.



täytyykö mainita että olen ekakertalainen?

Kommentit (46)

Vierailija
41/46 |
05.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toista 8 minuuttia ja oli " miellyttävä" kokemus.



Kummallakaan kerralla ponnistusvaihe ei sattunut. Avautumisvaihe oli yhtä helvettiä.

Vierailija
42/46 |
05.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eka 20 min



Toka 1min



Kolmas 10min.



Ponnistaminen tuntuu helpottavalta niihin kipuihin joita on sitä ennen. Mutta silti se synnyttäminen tuntuu samalta kun koitais paskoa koivunhalkoo, jos ymmärsit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/46 |
05.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä sattunu yhtään koska oli puudutukset kohdallaan

Vierailija
44/46 |
05.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

en suosittele luomuilua synnytyksessä, voi sattua aika helvetisti muuten

Vierailija
45/46 |
05.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

olisin itse sanonut, että 10 minuuttia... Tai siis tuo 54 minuuttia siitä kun paikat olivat auki...



Kokeiltiin eri asentoja aika pitkään, mutta

helppo ja kivuton tapahtuma.

Vierailija
46/46 |
06.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilman kivunlievitystä kaikki syntyneet, koska mulla avautumisvaiheet aika kivuttomia, kovempien menkkakipujen tuntuisia. Kaikista kauhein vaihe on ollut juuri ponnistusvaihe; mulla ei oo ollut minkäänlaista ponnistamisen " pakkoa" , vaan aina supistuksilla ponnistin. Aluksi tuntui, että mitään ei tapahdu, kuin isoa kakkaa tekisi ilman tulosta:) Kun vauva oli jo tuloillaan, päälaki näkyvissä, tuntui polttavan kirvelevä tunne, kun emätin venyi äärimmilleen, ja tämä oli juuri kurjinta, kun se tuntui kestävän niin kauan, ennen kuin vauvan pää syntyi. Paikat siinä kyllä turtuvat, kun mahdolliset repeämiset eivät siinä tunnu.

Synnyttäminen ei sinänsä ollut kamalaa, mutta juuri tuossa loppuvaiheessa oli sellainen olo, ettei koskaan enää.. Tosin vauvan synnyttyä helpotus oli välitön, ja olisin ollut valmis uuteen koitokseen:)