kysymyksiä palstan lääkäreille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede ei ole eksaktia tiedettä. Kaikki perustuu todennäköisyyksiin. Suolan liikakäyttö voi johtaa sydänsairauksiin. Esimerkki https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10741-015-9478-7

Usein p-arvoa muokkaamalla merkitsevyys saadaan julkaisukynnyksen yli ja tällöin voi olettaa noin 95% sattuvan kyseiseen haarukkaan. Tämä seittää esimerkiksi sen, että jos kovakuntoinen suolaa käyttömätön ja muutenkin terveet elämäntavat omaava urheilija kuolee sydänkohtaukseen, osuu hän tuohon 5% harmaaseen alueeseen. Toisaalta, jos pohtii miten ennen kaikki säilöttiin suolalla, niin mikä sitten selittää alueelliset erot? Voisiko kuitenkin se stressi olla lopulta merkittävämpi faktori kuin suola? Ken tietää.

Niinpä. Tuo, että ennen kaikki säilöttiin suolalla, on yksi seikka sen puolesta, että suolan vaikutus terveyteen ei ole kummoinen.

Suhteessa stressiin ei varmasti ole kovin kummoinen. Ongelma on myös se, että yleensä tuodaan esille OR eli odds ratio riskinä, eikä suhteellinen riski eli relative risk RR.

Esimerkiksi lukemalla tämän Bill Gatesin maksaman tutkimuksen https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa1304127 voisi päätellä sen, että Keniassa eletään pisimpään ja Georgiassa lyhyimpään.

Sivulla 627 näkyy suolan ja verenpaineen muutos, jota voi aiheellisesti kritisoida taas kerran stressillä ja esimerkiksi sokerilla, joka sekin nostaa verenpainetta. Sivulla 631 on kartta maista joissa on eniten suolankäyttöön liittyviä sv-kuolemia jos katsoo karttaa, voi todeta Suomen olevan kuten muutkin rikkaat maat, huonoimpana itäinen naapurimme ja parhaimpana maailman köyhimpiä maita.

Sivulta 632 voi todeta suhteellinen riskin kuolemaan olevan  1.3-1,6 välillä jos saa sydärin, mutta suolan osuutta sydäriin ei voida varmuudella todeta. Eli vaikka saisi sydärin, pelkästään kuolemaan johtava riski on aika pieni.

Eipä ole antaa kenelläkään tieteellistä näyttöä aamiaisen tai säännöllisen elämäntavan terveydellisyydestä. Mikä yllätys!